Lue keskustelun säännöt.
Vihaan marraskuuta ja vihaan viikonloppujen loputonta siivoamista
08.11.2015 |
En tajua miten meidän kämppä on siinä kunnossa että koko ajan pitää siivota/ on siivottavaa mutta niin se vaan on. Yksi tekee voileivän ja keittiö pitää siivota perässä vaikka tarvikkeet olisikin laitettu paikoilleen niin niitä muruja on jäänyt pöydälle. Postinläjityspöytä (sen alla lymyää ruokapöytä) pursuaa ja tursuaa ja vaikka lajittelee keskeneräiset erikseen, niin silti siinä on menossa ja tulossa tavaraa&paperia. Kaikki nettikirppiksellä myynnissä olevat on läjässä yhdessä nurkassa (raivoisa yritys päästä tavarasta eroon mutta niitäkin on aina odottomassa hakijaa/ ilmoitusta yms.) Eteinen on järkyttävä; on pihakenkiä, työkenkiä, saappaita, lenkkareita. Pipoja ja hanskoja kuivumassa ja villasukkia odottamassa paria ja koiran ulkoilutusremmit siinä vieressä. Eteisen kaappi on täynnä kasseja ja pusseja. Takkahuoneessa on puita ja takkapuiden läheisyydessä on aina roskaa. Terassilla on kauden vaihto eli viimeiset kukat odottaa kuolemantuomiota vaikka lyhdyt alkaa olla paikoillaan. Siivottavaa ja siistittävää lisää. Yksi matto odottamassa pesua, joka odottaa sitä että saunassa kuivumassa oleva matto saadaan myytyä tai vietyä kierrätykseen jne. jne. jne
Mitään ei saa tehtyä rauhassa loppuun kun pitää viedä tai hakea joku harrastuksesta. Tai laittaa ruokaa että saa taas siivota keittiön. Mies siivoaa pihaa ja autotallia talvikuntoon, pesee pihakalusteita ja silppuaa lehtiä.
Kaikki supermammat on aamulla käyneet vetämässä pitkän lenkin, sitten laittaneet herkullisen, terveellisen ja upean isänpäiväaterian koko suvulle ja loppujen lopuksi istuvat sohvassa lukemassa sivistävää kirjaa. Upeat ja lahjakkaat lapset hoitaa harrastuksensa itsenäisesti samoin kuin koulunsa ja supermamma kiitää urallaan voitosta voittoon. Koti esiteltiin Glorian Kodissa vuosi sitten ja siellä on aina hiljaisen rauhallista eikä mitään turhaa missään. ARGH! meidän arkikaaos ei voisi olla kauempana. Mitään ei saa valmiiksi ja taas mennään minuuuttiaikataululla. Ja siinä välissä tarttis taas imuroida, laittaa pyykit kuivumaan/ lajitella kunkin pesukoriin ja ulkoiluttaa koirat.
Kommentit (70)
en ikimaailmassa haluaisi olla mikään ihana uranainen, jonka kotia ja lapsia esitellään jossain Glorian koti - lehdessä. Minusta sellainen suorittaminen on sairasta ja vielä sairaampaa on tehdä lapsistaan jotain näyttelyeläimiä, jotka soittavat kiltisti selloa, kun toimittaja tulee ottamaan valokuvia lehteen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun mun kaveri kysyi, miksi valitsimme ahtaan lähtiöhuoneiston, emmekä ostaneet Helsingin arvoalueilta omakotitaloa, kuten hän teki. Koko kysymys oli niin tökerö, etten osaa edelleen olla edes loukkaantunut, pidän häntä vain sosiaalisilta taidoilta vähän idioottina, koska tähän on vain yksi vastaus: hänen nimensä keikkuu aina vuosittain julkaistavilla verolistoilla siellä yli satatuhatta euroa/ vuosi tienaavien joukossa, kiitos pitkälti perinnön, ja minun tuloni ovat koulutukseen nähden mitättömät ja mieheni on myös pienituloinen.
Ilmeisesti tässä on kyse meidän huonoista valinnoista ja siksi ei ole oikeutta silloin tällin perheelisten naisten keksustelupalstalla purnasta siitä, että tavaran huoltamiseen äiti-ihmisellä menee paljon aikaa.
Oikeasti tämä valintakeskustelu pätee vain joihinkin asioihin. Se pätee, jos valitsee, että haluaa säilyttää kaikki vanhat muistot ja kaapit pursuaa siksi tavaraa tms. tavallisiin asioihin. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat, pätkätyöt jne eivät mielestäni ole sellaisia asioita, joissa oma valinta on kovin hedelmällinen lähtökohta.
Vierailija kirjoitti:
Ahtaasti asumisen valitsemista en ymmärrä, mut ei mun onneks tarvitsekaan ymmärtää.
Et vain näe sieltä niitä valintojanne. Olette valinneet mieluummin ahtaan lähiöasunnon kuin isomman kämpän huonommasta lähiöstä. Tai vielä isomman jostain kauempaa. Olette siis priorisoineet muita asioita (kuten asuinympäristön turvallisuuden tai työmatkan pituuden tms) ohi asumisen väljyyden. Valinta.
Jos mennään vielä pidemmälle niin olette valinneet pienipalkkaiset / huonosti työllistävät ammatit, ja olette valinneet tehdä lapsia. Olette valinneet asua pk-seudulla. Jokaiseen näihin valintaan on varmasti (toivottavasti) hyvät perusteet, mutta valintoja ne ovat silti.
Selkeästi se väljästi asuminen siis ei ole teillä kovin kärjessä prioriteettilistalla, joten on hyvin ymmärrettävää, miksi teillä ei sitten olekaan väljää ja siisteyden ylläpito on haasteellista. Siksi purnaus tästä hyvin ei-niin-yllättävästä lopputuloksesta kuulostaa surkuhupaisalta, kun juurikaan mikään valintanne ei ilmeisesti ole kuitenkaan tähdännyt asumisen väljyyteen ja kodin siisteyteen!
T. En ole ostanut onkea tai harjoitellut virvelöimään, joten en valita siitä, ettei pöydässäni ole kalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin ennen ihan samoja asioita, mutta ymmärsin lopulta, että en vaan yksinkertaisesti ole järjestyksen ihminen.
Ihailen suuresti siistejä ja hyvän järjestyksen pitäviä ihmisiä sekä heidän kotejaan. Mutta itse en siihen luonnostaan kykene joten antaa sitten olla.
Minä en ihaile, koska tiedän että se aika on pois lapsilta. Mieluummin haluan, että meillä on vähän sekaisempi koti, mutta paljon aikaa lasten kanssa.
Tuo on niin ärsyttävää kun ihmiset laittavat kotinsa sotkuisuuden ja likaisuuden ns. lasten syyksi..etteivät siivoa koska haluavat olla lasten kanssa.
Jos siellä kotona on perusjärjestys kunnossa ja perheenjäsenillä normaalit käytös ja siisteystavat, ei koti voi olla sikolätti eikä sen siistinä pitämiseen tarvita kuin se vartti -30min päivässä. Ei ole normaalia että äiti leikkii lapsensa kanssa 12 tuntia vuorokaudessa ja koti on kaatopaikka ja sikolätti.
Ihmiset joiden koti on kaaoksessa ovat vain laiskoja ja saamattomia ja käyttävät lapsia tekosyynä etteivät kerkeä siivota.
Tavaroille omat paikkansa ja omat jäljet siivotaan. Ei yhtään ylimäärästä roinaa.
Ja on täysin eri asia se että lasten lelut on leikin tuoksinassa levällää ja muutama vaate sohvalla kuin että koti on sikolätti ja täynnä roinaa ja turhaa tavaraa kasoina joka paikassa.
Enemmän sitä aikaa menee kun jokainen tavara pitää etsiä jostain kuin että pitäisi perussiisteyden kotona.
En tajua, miksi valitsen nyt vääntää tästä aiheesta kanssasi, kun minulla olisi töitäkin. En kiellä näitä valintoja. Ne ovat olleet meille hyviä valintoja ja niiden hinta on asumisenahtaus. Mutta saa kai huomauttaa, että osa vastaajista ei ymmärrä, että ahtaasti asumisessa siisteyden ylläpito on vaikeampaa ja rasittavampaa. En ollut ketjun alussa mukana, mutta kommentoin sitä, kun joku totesi, että miten voi muka olla niin hankalaa laittaa tavarat paikoilleen. No voi se, jos niitä paikkoja on yksinkertiaesti liian vähän. Jonkun voi olla vaikea ymmärtää, miten ahtaasti moni isoissa kaupungeissa elää.
Tämä on epäkohta, joka on seurausta muista valinnoista, mutta kai siitä epäkohdasta saa silti puhua ja väsyä joskus ahtauteen. En tajua tuon valintapuheen pointtia. Kyllä, on valinta hankkia lapsia, mutta kukaan ei voi valita, syntyykö terve ja hyvin nukkuva lapsi, vai sairas ja vuodesta toiseen valvottava lapsi. Voi valita hyvän puolison, mutta ei sitä, jos tämä jättää ja päätyy yhteishuoltajuuteen, voi valita koulutatautua alalle, jolle kerrotaan olevan töitä ja todeta, että tilanne muuttui ja töitä on koko ajan vähemmän. Voi valita siinä tilanteessa kouluttautua uudelleen (ja valita, että lapsilla on köyhä lapsuus), mutta sairastua syöpään. Nämä eivät nyt mikään ole minun tilanteeni, mutta minä ainakin näen paitsi valinnat, myös lähtökohdat, missä niitä valintoja tehdään.
Lisäksi minusta on terve suuntaus, että ihmiset eivät mieti, miten saada enemmän neliöitä, vaan miettivät, miten saada vähennettyä tavaraa, jotta eläminen olisi helpompaa. Se on hyvä valinta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan, kun mun kaveri kysyi, miksi valitsimme ahtaan lähtiöhuoneiston, emmekä ostaneet Helsingin arvoalueilta omakotitaloa, kuten hän teki. Koko kysymys oli niin tökerö, etten osaa edelleen olla edes loukkaantunut, pidän häntä vain sosiaalisilta taidoilta vähän idioottina, koska tähän on vain yksi vastaus: hänen nimensä keikkuu aina vuosittain julkaistavilla verolistoilla siellä yli satatuhatta euroa/ vuosi tienaavien joukossa, kiitos pitkälti perinnön, ja minun tuloni ovat koulutukseen nähden mitättömät ja mieheni on myös pienituloinen.
Ilmeisesti tässä on kyse meidän huonoista valinnoista ja siksi ei ole oikeutta silloin tällin perheelisten naisten keksustelupalstalla purnasta siitä, että tavaran huoltamiseen äiti-ihmisellä menee paljon aikaa.
Oikeasti tämä valintakeskustelu pätee vain joihinkin asioihin. Se pätee, jos valitsee, että haluaa säilyttää kaikki vanhat muistot ja kaapit pursuaa siksi tavaraa tms. tavallisiin asioihin. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat, pätkätyöt jne eivät mielestäni ole sellaisia asioita, joissa oma valinta on kovin hedelmällinen lähtökohta.
Vierailija kirjoitti:
Ahtaasti asumisen valitsemista en ymmärrä, mut ei mun onneks tarvitsekaan ymmärtää.
Et vain näe sieltä niitä valintojanne. Olette valinneet mieluummin ahtaan lähiöasunnon kuin isomman kämpän huonommasta lähiöstä. Tai vielä isomman jostain kauempaa. Olette siis priorisoineet muita asioita (kuten asuinympäristön turvallisuuden tai työmatkan pituuden tms) ohi asumisen väljyyden. Valinta.
Jos mennään vielä pidemmälle niin olette valinneet pienipalkkaiset / huonosti työllistävät ammatit, ja olette valinneet tehdä lapsia. Olette valinneet asua pk-seudulla. Jokaiseen näihin valintaan on varmasti (toivottavasti) hyvät perusteet, mutta valintoja ne ovat silti.
Selkeästi se väljästi asuminen siis ei ole teillä kovin kärjessä prioriteettilistalla, joten on hyvin ymmärrettävää, miksi teillä ei sitten olekaan väljää ja siisteyden ylläpito on haasteellista. Siksi purnaus tästä hyvin ei-niin-yllättävästä lopputuloksesta kuulostaa surkuhupaisalta, kun juurikaan mikään valintanne ei ilmeisesti ole kuitenkaan tähdännyt asumisen väljyyteen ja kodin siisteyteen!
T. En ole ostanut onkea tai harjoitellut virvelöimään, joten en valita siitä, ettei pöydässäni ole kalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mites sitten kun on enemmän kuin yksi harrastus? Esimerkiksi pelkästään kypäriä löytyy äkkiseltään lueteltuina: 2 ratsastuskypärään, 4 pyöräilykypärää, 3 moottoripyöräkypärää, 4 laskettelukypärää, yksi softauskypärä ja maski. Siihen vielä yksi remontointia ja korjaamista harrastava ja toinen käsitöistä lähinnä tällä hetkellä haaveileva päälle; on jos jonkinlaista projektia joka paikassa. Ja tällä hetkellä kesäkalusteet, pihaleikkivälineet ja puutarhatyökalut yrittää löytää oman varastosopukan.
Meille ei tule tavaraa, jolle ei ole osoitettu ensin omaa paikka kotona. Jos harrastuskamaa ei mahdu säilyttämään hyvin, sitä ei osteta. Kyse on prioriteeteista: jos mahdollisuus omistaa kymmeniä erilaisia kypäriä ja pitää levällään monia "projekteja" ovat tärkeämpiä kuin kodin järjestys, ei auta valittaa. -24
Hmm...Eli jätät moottoripyörä- tai pyöräilykypärän ostamatta jos ei mahdu teille? Tai jätät mieluisan harrastuksen, jos välineet eivät mahdu kotiisi? Sehän se vasta fiksua on.
Kyllä, asia on juuri niin kuin sanoin. En osta harrastusvälinettä, jos sille ei ole paikkaa kodissani. Harrastan asioita, joissa uutta roinaa voisi halutessaan ostaa loputtomasti, mutta minulle kodin järjestys on tärkeämpi asia. Kaikkea kun ei voi saada. Sen pitäisi näien valittajienkin ymmärtää. -24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et vain näe sieltä niitä valintojanne. Olette valinneet mieluummin ahtaan lähiöasunnon kuin isomman kämpän huonommasta lähiöstä. Tai vielä isomman jostain kauempaa. Olette siis priorisoineet muita asioita (kuten asuinympäristön turvallisuuden tai työmatkan pituuden tms) ohi asumisen väljyyden. Valinta.
Jotkut ihmiset ymmärtävät valinnanmahdollisuutensa ja tekevät valintoja tietoisesti. Toiset ovat elämän aaltojen kuljetettavana ja ihmettelevät, kun heille vain omituisesti koituu asioita. -24
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa linkkejä hyviin vinkkilistoihin tavaramäärän hallintaan. Nimittäin vielä tässä keskustelussa ei ole tullut vastaan mitään uutta tai innostavaa ellei halua heittää tavaraa roskiin. Nimittäin ainakin omalla kokemuksella se "kierrättäminen" ei aina ole ihan niin nopeaa. Vaikka antaisin ilmaiseksikin tavaraa/askartelumateriaalia/ ylijäämää pois, niin silti ne pitää ne pitää ilmoittaa jossain ja sitten sopia noutajan kanssa sopiva ajankohta. Ja siinä välissä sitä tavaraa ei viitsi laittaa mihinkään varastoon hyllylle. Kierrätyskeskus ainakin täällä ottaa välillä nihkeästi mitään vastaan ja myy tavaraa yllättävänkin korkealla hinnalla ulos --> tavara ei liiku eivätkä ota uutta vastaan.
Nettikirppiksilläkin myynti vie jonkin verran aikaa/ sen ilmoituksen voimassaoloajan ainakin itse pidän tavarat "valmiina lähtöön" tilassa; jossain laatikossa pöydällä odottamassa. Ja kaikki ei tosiaankaan mene kaupaksi muutamassa minuutissa!
Roskiin heittäminen on minulle se vihin viimeisin keino ja vain rikkinäiselle tavaralle, josta ei edes saa mitään materiaalia irti. Mutta ilmeisesti moni heittää roskiin hyvinkin helposti; ilmaista ei kyllä ole sekään.
Roskat voi kierrättää. Minä kärrään Konttiin kaiken ehjän, muu menee roskiin. Parhaimmat myyn kavereille tai netissä.
Meilläpäin Kontti ottaa kyllä, mitä vien. Jos edes kierrätyskeskukseen ei kelpaa, niin eiköhän se ole roskistavaran merkki? Vaikka olisi miten täyttä, niin ottavat kyllä nykyaikaiset ehjät tavarat vastaan. Se, että vaarin navettaverkkarivarasto 70-luvulta on ehjää ja puhdasta ei tarkoita, että niitä kukaan haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marraskuulle sinä et voi mitään, mutta siisteydelle voit. Minäpä kerron supermamman salaisuuden: ei hän yksinään siellä kaikkea tee, vaan mies, lapset ja siivoojakin tekevät jotain muutakin kuin sotkevat.
Mutta omapa on valintasi, jos sinä olet muun perheen palvelija. Tässä kuitenkin muutama vihje joihinkin yksityiskohtiin:
-Yksi tekee voileivän ja keittiö pitää siivota perässä vaikka tarvikkeet olisikin laitettu paikoilleen niin niitä muruja on jäänyt pöydälle.
Se yksi ei tee enää voileipää, jos ei siivoa itse jälkiään, vaan syö etukäteen ilmoitettuina ruoka-aikoina niin kuin armeijassa,
Postinläjityspöytä (sen alla lymyää ruokapöytä) pursuaa ja tursuaa ja vaikka lajittelee keskeneräiset erikseen, niin silti siinä on menossa ja tulossa tavaraa&paperia.
Heitä postinläjityspöytä pihalle ja laita sen sijaan yksi "lähtevät " -kassi ja yksi kotelo tärkeille posteille. Siitä sitten edelleenkäsittelyyn laskut ennen eräpäivää ym ja viimeksi roskiin.
Kaikki nettikirppiksellä myynnissä olevat on läjässä yhdessä nurkassa (raivoisa yritys päästä tavarasta eroon mutta niitäkin on aina odottomassa hakijaa/ ilmoitusta yms.)
Enemmän vauhtia siihen lähtevien läjään alentamalla myyntihintaa.
Eteinen on järkyttävä; on pihakenkiä, työkenkiä, saappaita, lenkkareita. Pipoja ja hanskoja kuivumassa ja villasukkia odottamassa paria ja koiran ulkoilutusremmit siinä vieressä.
Hanki kenkäkaappi ns. paremmille kengille ja hylly niille muille, ja vaadi että JOKAINEN LAITTAA KENKÄNSÄ PAIKALLEEN. Kaikki hujan hajan olevat kannat kylmästi pois johonkin varastoon, josta tarvitseva saa itse etsiä.
Eteisen kaappi on täynnä kasseja ja pusseja.
Taittele tarpeellinen määrä pusseja ja kasseja pieniksi mytyiksi, laita ne koriin ja heitä loput pois.
Takkahuoneessa on puita ja takkapuiden läheisyydessä on aina roskaa.
Laita puille kunnollinen laatikko tai kori, jossa on niin tiivis pohja, että sieltä ei tipu mitään. Luuta ja rikkalapio viereen, että voi heti pyyhkäistä tippuneet roskat pois.
Terassilla on kauden vaihto eli viimeiset kukat odottaa kuolemantuomiota vaikka lyhdyt alkaa olla paikoillaan.
Vie mennessäs, tuo tullessas eli ota kukat samalla johonkin niistä eteisen kaapeista ottamistasi pusseista kun viet sinne jotain.
Yksi matto odottamassa pesua, joka odottaa sitä että saunassa kuivumassa oleva matto saadaan myytyä tai vietyä kierrätykseen jne. jne. jne
Kääri kuiva matto rullalle ja vie se kierrätykseen saman tien kun seuraavan kerran lähdet liikkeelle, ja yhden maton voit laittaa likoamaan vaikka heti.
Mitään ei saa tehtyä rauhassa loppuun kun pitää viedä tai hakea joku harrastuksesta.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eli kai harrastuksilla on joku aikataulu, jonka mukaan voit suunnitella muita töitä. Kun on puoli tuntia aikaa ennen lähtöä, tee joku sellainen homma, jonka ehtii puolessa tunnissa.
Tai laittaa ruokaa että saa taas siivota keittiön.
Tee ruokaa vähemmällä sotkulla. Ensin kaikki tarvikkeet valmiiksi siihen järjestykseen, jossa niitä käytät, ja heti käytön jälkeen pois. Silloin sinun ei tarvite yhtenään hypätä hakemassa jotain ja kaikki sotkut pysyvät yhdessä paikassa.
Mies siivoaa pihaa ja autotallia talvikuntoon, pesee pihakalusteita ja silppuaa lehtiä.
Työnnä lapsia pihalle miehen seuraksi, jos eivät sisällä tee muuta kuin sotkevat,[/quote]
Vierailija kirjoitti:
.
1) Se yksi ei tee enää voileipää, jos ei siivoa itse jälkiään, vaan syö etukäteen ilmoitettuina ruoka-aikoina niin kuin armeijassa,
2) Kaikki nettikirppiksellä myynnissä olevat
Enemmän vauhtia siihen lähtevien läjään alentamalla myyntihintaa.
3) Vie mennessäs, tuo tullessas eli ota kukat samalla johonkin niistä eteisen kaapeista ottamistasi pusseista kun viet sinne jotain.
4) Tee ruokaa vähemmällä sotkulla. Ensin kaikki tarvikkeet valmiiksi siihen järjestykseen, jossa niitä käytät, ja heti käytön jälkeen pois. Silloin sinun ei tarvite yhtenään hypätä hakemassa jotain ja kaikki sotkut pysyvät yhdessä paikassa.
1) Joo, milläs estät voileivän tekemisen vaikka kerta toisensa jälkeen niistä muruista valitan? Seisomalla vieressä? Vai tekemällä kaiken itse valmiiksi?
2) Hinnat on tällä hetkellä 1-5€/ myyntiartikkeli, enkä ole valmis antamaan Arabian kuppeja ilmaiseksi jollekin trokarille. Olkoon sitten tekosyy sotkuisuudelle mutta niin paljon en halua tavarasta eroon että ihan ilmaiseksi annan kaiken pois
3) Kesäkukkien poislaitto on vähän isompi homma mulle kuin laittaa jotain ohi mennessä pussiin: leikkaan lakastuneet osat kompostiin, siirrän talvettamista vaativat uuteen ruukkuun amppelista, laitan turpeeseen, vien vanhat mullat kukkapenkkiin, pesen vanhan ruukun, etsin sille talvisäilytyspaikkaa. Ei talvehtivat nakkaan vaan kompostiin ja pesen ruukut. Siivoan terassi tämän operaation jälkeen, kukkamulta sotkee aina.
4) Ruoanlaitto vähemmällä sotkulla..... joo, en vaan osaa. Olen luuseri
Outoa. Millaista tavaraa yrität kierrätyskeskukselle tarjota? Täällä Espoossa ainakin otetaan vastaan kaikki lasten vaatteet ja harrastusvälineet jotka ovat ehdottomasti suurin kierrätyserä meidän perheessä. Kaikki muu meillä käytetään loppuun asti.