Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Naimisissa ilman vastarakkautta
help
07.11.2015 |
Tollainen tilanne itselläni (mies). Itse rakastan vaimoani yli kaiken, mutta häneltä en saa enää minkäänlaista vastakaikua. Pyöritetään arkea lastemme parasta ajatellen.
Teen kotitöitä ja hoidan lapsia ja mielestäni huomioin myös vaimoni. Toki puutteitakin minusta löytyy, mutta en ryyppää ja hauku vaimoani tms. Olen aika ailahteleva luonne joskus nalkutan, mutta en mielestäni täysi paska ole. Ei kai täydellistä ole olemassakaan jos lähdetään siitä että toisen naamaa katsellut reilut 10v.
Meillä ei ole ollut seksiä varmaan 7 vuoteen ei voi edellistä kertaa enää edes muistaa, itse olen tällä ajalla vaihtelevasti koettanut tehdä aloitteita mutta aina on tullut pakit. Myönnetään etten varmaan ole se paras donjuan sängyssä, mutta ei tuolla ole tämän liiton aikana kovin montaa kertaa päässyt taitojaan hiomaankaan.
Myös läheisyys ja kosketus puuttuu elämästä, ei pusuja tai halauksia jos minä en tee aloitetta ja silloinkin vastassa on kylmyys tai kavahdus kauemmas. Eli oikeastaan 7 vuoteen vaimo ei ole koskenut minuun vahinko hipaisua enempää...
Nyt ajan vieriessä itsekin olen vähentänyt halauksien "antoa" koska tuntuu pahalta jos rakastamani henkilö kavahtaa moisesta ja näyttää että rutto koski häneen.
Henkisesti tämä on todella raskasta kun asiasta ei voi myöskään hänen kanssaan puhua, koska mitään ongelmaa ei kuulemma ole.
Erohan olisi se "helppo" ratkaisu, mutta tätäkään en haluaisi koska rakastan vaimoani niin paljon että sattuu ja lisäksi en voisi ajatellakaan että aamulla/illalla en olisi lasteni kanssa.
Eli mitähän tässä umpikujassa tekisi? Jos eroa mietitään niin mitkä mahdollisuudet on saada lapset isälle ja äiti olisi se joka toinen viikonloppu huoltaja...
Äh kun elämä on vaikeaa, kait tässäkin itse olen se suhteen paskiainen ja tarvisi vain yrittää ja tehdä enemmän. Olisi vain kerrankin mahtava olla se joka on ottavana osapuolena :(
Kommentit (49)
Kohtalontovereita on varmaan useitakin, meillä on sama tilanne. Vaimo on suoraan todennut että fyysinen läheisyys ei kiinnosta, seksi kelpaa silloin kun vaimoa huvittaa. Jos vaimoa ei huvita niin sitten ei seksiä harrasteta vaikka miten olisi ollut mukavaa yhdessäoloa koko päivä tai ilta.
Vaimo on suoraan todennut että minä en ole hänestä kiinnostava. Olemme naimisissa, on lapsia ja osallistun kotitöihin, en juo tai käy vieraissa eikä perheväkivaltaa ole. Tietääkseni vaimokaan ei ole vieraissa ainakaan vakituisesti käynyt.
Olen itse tulkinnut että olen se totaalisen tylsä kunnollinen mies jota kaikki keski-ikäiset naiset haikailevat naistenlehtien palstoilla mutta joka ei sitten sytytä lainkaan kun sellaisen kanssa "joutuu" elämään.
Olen ongelmasta suoraan kertonut vaimolleni, pyytänyt yhteistyötä, neuvoja miten saisin tilannetta parannettua. Olen käynyt parisuhdeterapeutin luona. Jos vaimolle laitettaisiin vaihtoehdoksi myrkkypilleri tai parisuhdeterapeutti, hän ottaisi kaksi pilleriä ja pyytäisi kolmannnen varalle. Seksiloma olisi vaimon mielestä lomaa seksistä.
Isoin ongelma on että arki kuitenkin toimii ja lapset hoidetaan, raha-asiat hoidetaan yhdessä jne. Tuntuu älyttömälle lähteä liitosta joka toimii ulkopuolisesti mutta kuten toteat, jos toisesta osapuolesta fyysinen kosketus on ällöttävää niin ei kai tätä parisuhteeksi voi oikein kutsua.
Valitettavasti tilanne todennäköisesti päätyy eroon koska en osaa keksiä enää mitään tapaa millä yrittäisin "herättää" vaimoani, vaimo on suoraan todennut että hän ei tule olemaan minusta kiinnostunut eikä ole halukas asiaan panostamaan.
Valitettavasti minä olen varmasti syyllinen eroon sitten kun näin tapahtuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohtalontovereita on varmaan useitakin, meillä on sama tilanne. Vaimo on suoraan todennut että fyysinen läheisyys ei kiinnosta, seksi kelpaa silloin kun vaimoa huvittaa. Jos vaimoa ei huvita niin sitten ei seksiä harrasteta vaikka miten olisi ollut mukavaa yhdessäoloa koko päivä tai ilta.
Vaimo on suoraan todennut että minä en ole hänestä kiinnostava. Olemme naimisissa, on lapsia ja osallistun kotitöihin, en juo tai käy vieraissa eikä perheväkivaltaa ole. Tietääkseni vaimokaan ei ole vieraissa ainakaan vakituisesti käynyt.
Olen itse tulkinnut että olen se totaalisen tylsä kunnollinen mies jota kaikki keski-ikäiset naiset haikailevat naistenlehtien palstoilla mutta joka ei sitten sytytä lainkaan kun sellaisen kanssa "joutuu" elämään.
Olen ongelmasta suoraan kertonut vaimolleni, pyytänyt yhteistyötä, neuvoja miten saisin tilannetta parannettua. Olen käynyt parisuhdeterapeutin luona. Jos vaimolle laitettaisiin vaihtoehdoksi myrkkypilleri tai parisuhdeterapeutti, hän ottaisi kaksi pilleriä ja pyytäisi kolmannnen varalle. Seksiloma olisi vaimon mielestä lomaa seksistä.
Isoin ongelma on että arki kuitenkin toimii ja lapset hoidetaan, raha-asiat hoidetaan yhdessä jne. Tuntuu älyttömälle lähteä liitosta joka toimii ulkopuolisesti mutta kuten toteat, jos toisesta osapuolesta fyysinen kosketus on ällöttävää niin ei kai tätä parisuhteeksi voi oikein kutsua.
Valitettavasti tilanne todennäköisesti päätyy eroon koska en osaa keksiä enää mitään tapaa millä yrittäisin "herättää" vaimoani, vaimo on suoraan todennut että hän ei tule olemaan minusta kiinnostunut eikä ole halukas asiaan panostamaan.
Valitettavasti minä olen varmasti syyllinen eroon sitten kun näin tapahtuu...
En ole ap. Kiinnostaa, kuinka usein teillä seksiä on, kuinka usein vaimoa siis huvittaa?
Ap:lle ja sinulle: Oletteko ajatelleet sivusuhdetta? Ei kovin eettinen neuvo ehkä, mutta jos hyvä sellainen löytyisi ja antaisi voimia selvitä arjesta. Tuntuu kohtuuttomalta teidän tilanne.
t. N43, joka on kunnollisen, kiltin, tavallisen perusmiehensä "kimpussa" jatkuvasti
Joo. Onko eukkosi lesbo ap? Jospa hän ei ole vielä hypännyt kaapista. Se kyllä selittää yhtä sun toista. Muuten jos olet mies niin hanki vierasta silloin tällöin. Eipä tuo tilanne tuosta mihinkään parane. Ei.
Tulee kyllä trollauskin mieleen sillä mies harvemmin noin naisen tyyliin purkautuu tällaisella palstalla.
Eipä millään pahalla.
- Mies
Jotenkin tuli mieleen voisiko vaimosi olla pitkäaikaisesti masentunut?
Kurjaa kyllä jos ei suhteessa ole läheisyyttä ja seksiä tai tietysti riippuu ihmisestä. Onhan aseksuaalejakin ihmisiä.
Ei kai tuossa voi kun yrittää puhua asioista suoraan.
Naiset ovat tuuliviirejä. Päätöksentekokyky ja uskollisuus yleensä jämähtää sinne teini-ikään. Kaiken pitää aina olla uutta ja jännää. Yleensä sanotaan että miehet ovat sikoja mutta kun vanhemmiten on nähnyt ja seurannut esimerkiksi naisten ystävyyssuhteita, niin sekin on pelkkää seläntakana paskanjauhamista ja puukotusta. Kaksinaamaisia ovat kaikki. Kannattaa miettiä 10 kertaa ennenkuin alkaa luottaa naisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PUHUKAA ASIOISTA, MENKÄÄ PARISUHDELEIRILLE, PERHETERAPIAAN TMS.
- kyllä joissain tapauksissa suhde voi korjaantua, pakottamalla se ei korjaannu, vaan ensin pitää saada luotua aito yhteys ja saada vuorovaikutus toimimaan.
Parisuhdekurssi TV7 - vaikka sisältää uskontoakin, niin antaa kyllä paljon ajateltavaa myös ei-uskovaisille:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos et halua erota niin asennoituisin niin että tässä nyt asutaan kimppakämpässä ja pidetään lapsista hyvää huolta. Ja jos kohtaat jonkun mielenkiintoisen ihmisen niin älä epäröi vaan aloita suhde. Liitto on kuitenkin jo ohi.
Ja kun lapset kasvavat, voit erota.
Mutta itse kyllä eroaisin jo heti, vaikka kuinka rakastaisin, jos toinen olisi kylmä. En kestäisi asua yhdessä.
"Parempi tuttu helvetti kuin tuntematon taivas"
Teidän liittonne ei parane. Hyväksy se. Vaimosi ei enää rakasta sinua, ainakaan tällä hetkellä. Mikäli mikään ei muutu, pilaat oman elämäsi ja annat lapsillesi huonon kasvualustan. Lapsesi eivät ole ansainneet olla perheessä, jossa vanhemmat eivät rakasta toisiaan. Katkera isä on huono isä, vaikka kuinka yrittäisit kohdella heitä hyvin. Lapset vaistoavat. He joskus tajuavat, että he olivat syyllisiä siihen, että isä joutui kärsimään. Sinä kestät sen, että he ovat vain joka toinen viikko luonasi.
Mitä voit tehdä, jos järkevää puheyhteyttä vaimon kanssa ei ole eikä vaimo lähde pariterapiaan:
- mene es. kirkon (ilmaiseen) perheneuvontaan, sinne voi todellakin mennä yksin
- näytä vaimolle kaikki nämä viestit
- kirjoita vaimolle kirje, jossa rehellisesti kerrot tunteistasi syyttämättä häntä
- laita ero vireille, lopullista päätöstä siitä ei vielä tarvitse tehdä. Pelkästään vireillelaitto voi saada vaimoon vauhtia tilanteen selvittämiseksi
Hyvää jatkoa sinulle. Yritä päästä eteenpäin, olet nyt ihan jumissa. Kaikkea ei elämässä voi saada, mutta sinulla itselläsi on ratkaisun avaimet parempaan elämään. On asioita, joita et voi muuttaa (vaimosi rakkaudettomuus), muuta niitä, joita voit.