Lapsettomat, työssäkäyvät pariskunnat! LUKEKAA!

Vierailija

Me olimme lapseton nuoripari, molemmat hieman yli 25 vuotiaita. Kävimme molemmat töissä ja molemmat säästivät palkastaan 500e yhteiselle säästötilille, johon siis joka kuukausi meni 1000e. Mies oli ollut jo muutaman vuoden töissä, itse valmistuin oltuamme avoliitossa vuoden.

Valmistumisen jälkeen tulin toivotusti raskaaksi enkä KOSKAAN kadu lastani. Rakastan häntä täysin ehdoitta, hän on parasta mitä mulla on! <3

Kuitenkin.. jos olisin "minä" muutama vuosi sitten, neuvoisin itseäni tekemään toisin. Neuvoisin yhdessä meitä jatkamaan säästämistä ja NAUTTIMAAN elämästä. Opiskelustressin jälkeen se vuosi, mitä kävin "vaan" töissä, oli ihanaa aikaa. Leppoista, huoletonta ja parisuhde voi hyvin.

Nyt asiat on toisin. Niinkun monessa lapsiperheessä pienen lapsen kanssa on. Välillä ikävöin ja mietin aikaa silloin.. vaikka en tätä pois vaihtaiskaan, nyt kun lapsi tässä on. Neuvoisin silti muita edes muutaman vuoden nauttimaan yhteisestä ajasta, ennen lapsia..

- väsynyt äiti

Sivut

Kommentit (91)

Vierailija

Kyllähän tuo on mielessä käynyt - "valitettavasti" me vaan tavattiin niin myöhään ettei ole oikein mahdollista nauttia tästä kahdenkeskisestä ajasta kauempaa, siis jos kuitenkin perheenlisäystä toivotaan. Talous on kunnossa, kun molemmat on olleet täysillä työelämässä niin kauan..

Vierailija

Onneksi olkoon lapsesta! Olette olleet liikkeellä hyvään aikaan. Lapsen tekemisen lykkääminen heikentää väistämättä mahdollisuutta saada yksi tai useampi lapsi, jos niitä joskus haluaa saada.

Parisuhteelle ja elämästä nauttimiselle riittää aikaa sitten nelikymppisenä ja sen jälkeen. Naisen biologiaaei voi ohittaa.

Vierailija

Huh, onneksi olkoon työpaikasta! Mieletön juttu! Ja vielä molemmille...

Meillä ei ole lapseen mitenkään varaa, mutta tietty aikaa on toisillemme kun työpätkät limittyy joskus niin, että ollaan kahdestaan päivätkin. Ihan kiva kuulla näkemyksiä joiden mukaan työsskäynti ja mahdollisuus lapseen olisi jotenkin huonompi juttu...

Vierailija

Tarkoitus oli kyllä jatkaa leppoisaa ja huoletonta elämästä nautiskelua elämän loppuun asti, ei vain pari hassua vuotta. En ymmärrä, miksi niin moni on vamis heittämään pois kaiken kovalla työllä saavutetun hyvän vain stressaantuakseen lapsiperhearjen keskellä. Surullista, etteivät ihmiset uskalla valita paremmin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Parisuhteelle ja elämästä nauttimiselle riittää aikaa sitten nelikymppisenä ja sen jälkeen.
Järkyttävä ajatus.

Vierailija

Kiitos vinkistä! Lasta on yritetty jo puolitoista vuotta ilman merkkiäkään tai toivettakaan raskaudesta. Eiköhän tästä kaksinolosta nautita vielä hyvän aikaa, jos ei sitten hedelmöityshoidoissa tai adoptiojonossa onnista.

Vierailija

Jaa meitä on moneen junaan. Itse en pystynyt nauttimaan elämästä ennen kuin saimme lapsen. Vauvakuume niin kova. Nyt ovat jo koululaisia kaikki kolme ja olen viimeiset 15 vuotta elänyt sitä elämää mitä halusinkin. 

DInk

Olen ollut nyt oman alan töissä kohta 10v, ikää 35v. Olet oikeassa, on tosi ihanaa kun on rahaa (asuntokin melkein maksettu) ja aikaa vihdoinkin harrastaa ja puuhata mitä tahtoo! Jouduin käymään koko opiskeluajan töissä lukioikäisestä lähtien, joten silloin nuoruudessa ei ollut ollenkaan vapaa-aikaa eikä niillä kaupan kanssa palkoilla mitään osteltukaan, muuta kuin pakolliset.

Parisuhde voi hyvin, molemmat ollaan hyvin introvertteja ja "omalaatuisia" ja on kiva töiden ja harrastusten jälkeen usein vain makoilla ilta rauhassa sohvalla kummankin esim. lukiessa omia juttujaan. En voisi edes kuvitella vaihtavani tätä elämää lapsiperheeseen, en millään... On vaan niin ihana kun ei ole niitä lapsiperheen murheita, ei riitoja rahasta tai omasta ajasta, saa nukkua rauhassa joka ikinen yö, voi matkustella jne jne jne. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus oli kyllä jatkaa leppoisaa ja huoletonta elämästä nautiskelua elämän loppuun asti, ei vain pari hassua vuotta. .

Eli tiedät varmuudella, ettei sairauksia tai muita onnettomuuksia osu kohdalle?Huippujuttu.

Vierailija

Yritä nauttia elämässäsi niistä asioista, joista voit nauttia. Älä haikaile menetetyn nuoruuden perään. Elämän kuuluukin mennä eteenpäin ja jatkua lasten muodossa. Olet juuri oikean ikäinen äidiksi ja olet jo ehtinyt elää riittävästi nuoruutta. Nyt on perheen aika.

Minä olen 29-vuotias 2 lapsen äiti. Olen onnellinen, että tein lapset nuorina. Minulla on yksi tuttu pariskunta, joista nainen on 38 vuotta ja mies 40 vuotta. He ovat eläneet huoletonta vela-elämää ja havahtuivat vasta pari vuotta sitten siihen, että nyt pitäisi päättää haluavatko lapsia. Luomusti nainen ei ole tullut raskaaksi, ja heillä on nyt raskas päätös edessään. Mennäkö hoitoihin vai ei.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus oli kyllä jatkaa leppoisaa ja huoletonta elämästä nautiskelua elämän loppuun asti, ei vain pari hassua vuotta. En ymmärrä, miksi niin moni on vamis heittämään pois kaiken kovalla työllä saavutetun hyvän vain stressaantuakseen lapsiperhearjen keskellä. Surullista, etteivät ihmiset uskalla valita paremmin.

no aamen!

Vierailija

25 on vanha..tulee vammaisia lapsia jos vielä kauan tosta odottaa..

ja nyt 35 lapsia tehnyt..on nuorempiakin..voin sanoa että ei enää oikein jaksa..nuoruus on parasta aikaa..ei väsytä eikä kolota!!Keretään miehen kanssa oleen sitten taas muutaman vuoden päästä!

Vierailija

Mukava kuulla, jos sain jollekin tästä paremman mielen. Enkä nyt tarkoita, että tämä olisi vain pelkkää kamalaa.. on tässä paljon myös ihania asioita, paljon myös hyvää! Mutta sitten tulee näitä päiviä, kun miettii, valitsiko aikoinaan oikein... 

Ennen saatoimme yllättäen saada idean lähteä viikonlopuksi kylpylään, risteileen tai jotain muuta mukavaa. Nykyään mietin lähinnä, miten saisin edullisimmin tehtyä perheelle ruokaa...
 

- väsynyt äiti

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat