Miksi akateemiset miesopiskelijat on niin leuhkoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja moni aivan liian lyhyt

Missä yliopistossa on pituusrajat?

Pitkät löivät päänsä yliopiston oven karmiin pääsykoepäivänä ja olivat tärskystä sen verran tillintallin, että sisäänpääsy jäi haaveeksi

pienimunaisilla ja rumilla kukkoilijoilla tuntunee silti riittävän sitä "itseluottamusta" niin paljon että eivät opettele käyttäytymään julkisilla paikoilla asiaan kuuluvan korrektisti.

Mä voin kertoa miksi. Se johtuu siitä että leuhkoilla opiskelijakundeilla oli  teini-iässä vaikeuksia jollain tavallla, eivät saaneet sitä huomiota jota olisivat tarvinneet. Itseäni kiusattiin koulussa, ja vanhemmat eivät välittäneet minusta sen enempää. Koska kuitenkin pärjäsin koulussa suht hyvin niin pääsin opiskelemaan teknilliseen korkeakouluun. Ensin suoritin tietenkin intin ja se antoi jo esimakua. Ryyppäämistä, naisten iskemistä, autolla kaahaamista jne. No ei minusta vänrikkiä edes tullut vaan alikessu vaan, mutta meininki jatkui kun opiskelin. Ei ollut äiti katsomassa, isä lähetti rahaa ensimmäisinö vuosina ja sai mennä miten huvitti. Mutta kun se opiskeleminen kesti liian kauan. Olin jo 29 kun lopulta valmistuin, sitten piti ruveta hankkimaan työpaikka, perustaa perhe (väärän naisen kanssa) ja elää tylsää loppuelämää pomojen, vaimon ja kakaroiden potkimana. Sitä opiskeluaikaa muistelen kaihiolla vaikka kaikenlaisia typeryyksiä tuli tehtyä.

Kieltämättä humanistiopiskelijana olen ap:n kanssa samaa mieltä. Toki aidosti kivojakin poikia on (tosin jostain syystö suurin osa heistä on kokemukseni mukaan homoja :D), mutta kyllä näitä leuhkoja tyyppejä on paljon, eritoten ekojen vuosien opiskelijoissa, mutta toisaalta myös ns. aikuisopiskelijoissa jotka on niiiin kokeneita ja viisaita ja ammattitaitoisia omasta mielestään.

Korpeaako AP:ta kun et päässyt yliopistoon? Vähän siltä vaikuttaa.