Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vasemmistoliitto kampanjoi TASA-ARVOISEN päivähoidon puolesta: "Älä varasta lapsilta"
04.11.2015 |
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3455536/ala-varasta-lapsilt…
"– Vasemmistoliiton mielestä kaikkia koskeva rajoittamaton päivähoito-oikeus on tehokkain ja taloudellisin tapa pitää huolta kaikista lapsista ja perheistä. Siksi kutsumme kaikki mukaan näyttämään hallitukselle, että päivähoidosta säästäminen koituu kalliiksi tulevaisuudessa, kertoo vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtaja Pia Lohikoski."
Mitä mieltä? Mielestäni subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on askel taaksepäin niin lasten kuin äitien tasa-arvossa. Lisäksi on erityisen huolestuttavaa, että varhaiskasvatusta tukitoimena tarvitseva perhe ajetaan jatkossa lastensuojelun piiriin - se on leima, joka ei lähde lapsesta ikinä.
Myös ryhmäkokojen kasvattaminen on hirvittävä päätös, sillä useimmat päivähoitoryhmät ovat nyt jo liian suuria; hoitajat ovat jaksamisensa äärirajoilla eivätkä varmasti saa tehdä sitä työtä, mihin alunperin luulivat alkavansa. Puhumattakaan lapsista niissä meluisissa, ylisuurissa, levottomissa päivähoitoryhmissä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö te, mitä maksaa lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen? Aika paljon enemmän kuin sen päivähoitopaikka. Hyvän hallinnon periaatteet sisältävät suhteellisuusperiaatteen, jonka mukaan on löydettävä lievin mahdollinen tehokas keino. Jos päivähoito turvaa lapsen edun ja kehityksen, on jo hyvän hallinnon periaatteiden vastaista sijoittaa häntä kodin ulkopuolelle rangaistuksena vanhemmille.
Se on myös naiivi ja typerä kuvitelma, että "kelvottomat" vanhemmat siitä muuksi muuttuisivat heitä kurittamalla. Jos meillä on psyykkisesti sairas ja elämänhallintataidoton nuori äiti, niin ryhtyykö hän subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistuttua malliäidiksi, joka vie leikkipuistoon, tekee muovailuvahasta eläintarhan ja ruokkii terveellisellä kotiruualla? No EI. Tämä pätee ihan kaikkeen vanhempien kurittamiseen "mitäs teitte penskan hähhähhää"-mentaliteetilla, lapsi on se joka kärsii.
Lapselle on hyväksi että hänen ei tarvitse koskaan olla tuollaisen vanhemman kanssa missään tekemisissä
Tätä ei voi kannattaa, sillä tämän seurauksena päiväkoteihin tulee enenevässä määrin työtä tekemättömien ihmisten alaluokkaisia white trash -pentuja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Oletko miettinyt että ehkä tuossa ongelmana ei ole isovanhemmat vaan vanhemmat?
Jos lapsen vanhemmat lähtevät kotipaikkakunnaltaan pois niin kyllä se silloin on heidän vika että suhde isovanhempiin kärsii eikä toisinpäin.
Yksi iso syy miksi isovanhemmat eivät halua hoitaa lastenlapsia on juuri lapsen vanhemmat. Kun 99% tapauksista on niin että vanhempi dumppaa lapset isovanhemman hoitoon ja itse lähtee tekemään jotain tyhmää.
Yleensä ne lapsen lapset on myös niin huonosti kasvatettuja että ei niitä kukaan täysijärkinen hoitoon ota. Jos niitä yrittää kasvattaa niin lapsen vanhemmat nostaa metelin.
Lähes aina isovanhemman ja vanhemman suhteen ongelma on se vanhempi eli isovanhemman lapsi. He ovat niitä joita ei kiinnosta käydä vanhemmillaan, jotka samalla selittävät miten HE ITSE päättävät elämästään mutta kuitenkin ongelmien tullessa eteen pummaavat rahaa ja apua vanhemmiltaan.
Jos isovanhemmilta pyytää apua niin silloin heillä pitää olla myös sanavaltaa asioista. Et voi ensiksi pyytää apua ja sitten sanoa että sinä päätät.
Monet lapset eivät käy vanhemmillaan kuin maksimissaan isoina juhlapyhinä kun on muka niin kiire. Kiire puhumaan paskaa kavereiden kanssa tai ryyppäämään.
Suomessa ei ole enää minkäänlaista vanhempien ihmisten kunnioittamista ei edes omien vanhempien. Mutta apua niiltä kyllä pyydetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Ennen vastuu pienimmistä jakautui vanhempien sukupolvien ja muiden lasten kesken, voinko mä jättää 2-vuotiaan jatkossa 5-vuotiaan kanssa kotiin kun menen työhaastatteluun, psykologille, yliopistolle tapaamaan graduohjaajaa..? En tietenkään, päivähoitojärjestelmä on olemassa paikatakseen tätä tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Ennen vastuu pienimmistä jakautui vanhempien sukupolvien ja muiden lasten kesken, voinko mä jättää 2-vuotiaan jatkossa 5-vuotiaan kanssa kotiin kun menen työhaastatteluun, psykologille, yliopistolle tapaamaan graduohjaajaa..? En tietenkään, päivähoitojärjestelmä on olemassa paikatakseen tätä tilannetta.
Ei sitä 2 vuotiasta koskaan ole 5 vuotiaat hoitanut.
Miksi sinulla ei ole turvaverkkoa? Se on vain ja ainoastaan oma syysi.
Jos olet hajoittanut kaikki suhteesi sukulaisiisi eikä sinulla ole ystäviä niin sitten sinun pitäisi itse maksaa lapsenhoitajalle lapsesi hoidon. Yhteiskunnan ongelma se ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Ennen vastuu pienimmistä jakautui vanhempien sukupolvien ja muiden lasten kesken, voinko mä jättää 2-vuotiaan jatkossa 5-vuotiaan kanssa kotiin kun menen työhaastatteluun, psykologille, yliopistolle tapaamaan graduohjaajaa..? En tietenkään, päivähoitojärjestelmä on olemassa paikatakseen tätä tilannetta.
Ei sitä 2 vuotiasta koskaan ole 5 vuotiaat hoitanut.
Miksi sinulla ei ole turvaverkkoa? Se on vain ja ainoastaan oma syysi.
Jos olet hajoittanut kaikki suhteesi sukulaisiisi eikä sinulla ole ystäviä niin sitten sinun pitäisi itse maksaa lapsenhoitajalle lapsesi hoidon. Yhteiskunnan ongelma se ei ole.
Jos sinä sairastut syöpään, niin hoidat sen sitten itse (vrt. koliikkivauva, jota kukaan ei tuosta vaan päätä haluta). Ei ole yhteiskunnan ongelma.
Vai mitäs varten niitä veroja maksettiinkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Ennen vastuu pienimmistä jakautui vanhempien sukupolvien ja muiden lasten kesken, voinko mä jättää 2-vuotiaan jatkossa 5-vuotiaan kanssa kotiin kun menen työhaastatteluun, psykologille, yliopistolle tapaamaan graduohjaajaa..? En tietenkään, päivähoitojärjestelmä on olemassa paikatakseen tätä tilannetta.
Ei sitä 2 vuotiasta koskaan ole 5 vuotiaat hoitanut.
Miksi sinulla ei ole turvaverkkoa? Se on vain ja ainoastaan oma syysi.
Jos olet hajoittanut kaikki suhteesi sukulaisiisi eikä sinulla ole ystäviä niin sitten sinun pitäisi itse maksaa lapsenhoitajalle lapsesi hoidon. Yhteiskunnan ongelma se ei ole.
Jos sinä sairastut syöpään, niin hoidat sen sitten itse (vrt. koliikkivauva, jota kukaan ei tuosta vaan päätä haluta). Ei ole yhteiskunnan ongelma.
Vai mitäs varten niitä veroja maksettiinkaan?
Vertaatko sairautta lapseen?
Jokainen tietää jo ennen lapsen hankintaa että lapsi voi olla koliikki. Siihen pitää varautua. Aina pitää lähteä sen pahimman mahdollisen tilanteen kautta. Onko sinulla tarpeeksi tukijoita? Onko sinulla rahaa? Onko sinulla OIKEASTI henkistä ja fyysistä kykyä hoitaa sellaista lasta?
Jos ei ole jotain noista niin älä hanki lasta.
Veroja maksetaan yhteiskunnan takia ei sen takia että vastuu omasta elämästä voidaan kaataa yhteiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Ennen vastuu pienimmistä jakautui vanhempien sukupolvien ja muiden lasten kesken, voinko mä jättää 2-vuotiaan jatkossa 5-vuotiaan kanssa kotiin kun menen työhaastatteluun, psykologille, yliopistolle tapaamaan graduohjaajaa..? En tietenkään, päivähoitojärjestelmä on olemassa paikatakseen tätä tilannetta.
Ei sitä 2 vuotiasta koskaan ole 5 vuotiaat hoitanut.
Miksi sinulla ei ole turvaverkkoa? Se on vain ja ainoastaan oma syysi.
Jos olet hajoittanut kaikki suhteesi sukulaisiisi eikä sinulla ole ystäviä niin sitten sinun pitäisi itse maksaa lapsenhoitajalle lapsesi hoidon. Yhteiskunnan ongelma se ei ole.
Jos sinä sairastut syöpään, niin hoidat sen sitten itse (vrt. koliikkivauva, jota kukaan ei tuosta vaan päätä haluta). Ei ole yhteiskunnan ongelma.
Vai mitäs varten niitä veroja maksettiinkaan?
Vertaatko sairautta lapseen?
Jokainen tietää jo ennen lapsen hankintaa että lapsi voi olla koliikki. Siihen pitää varautua. Aina pitää lähteä sen pahimman mahdollisen tilanteen kautta. Onko sinulla tarpeeksi tukijoita? Onko sinulla rahaa? Onko sinulla OIKEASTI henkistä ja fyysistä kykyä hoitaa sellaista lasta?
Jos ei ole jotain noista niin älä hanki lasta.
Veroja maksetaan yhteiskunnan takia ei sen takia että vastuu omasta elämästä voidaan kaataa yhteiskunnalle.
Ihannemaailmassa kaikki on aina tarkkaan harkittua eikä mitään yllättävää satu koskaan.
Samassa maailmassa ehkäisy ei koskaan petä eikä kukaan huonon elämänhallinnan omaava lisäänny. Samassa ihannemaailmassa kaikki tietävät ennalta, millaisia lapsia tulevat saamaan ja millaisia vanhempia tulevat olemaan. Kaikilla on vakituiset 8-16 toimistotyöpaikat ja farmariauto. Kukaan ei koskaan sairastu tai väsy.
Kerropa, miksi maksamme veroja ja sitoudumme noudattamaan Suomen valtion lakeja ja normeja, jos emme saa mitään vastineeksi? Päivähoito ei ole VANHEMMUUDEN VASTUUN sysäämistä yhteiskunnalle; tällä logiikalla kaikkien työssäkäyvien pitäisi maksaa päivähoito kokonaan itse (moni nostaa Kelasta yksityisen hoidon tukea) tai ottaa lapset mukaan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Ennen vastuu pienimmistä jakautui vanhempien sukupolvien ja muiden lasten kesken, voinko mä jättää 2-vuotiaan jatkossa 5-vuotiaan kanssa kotiin kun menen työhaastatteluun, psykologille, yliopistolle tapaamaan graduohjaajaa..? En tietenkään, päivähoitojärjestelmä on olemassa paikatakseen tätä tilannetta.
Ei sitä 2 vuotiasta koskaan ole 5 vuotiaat hoitanut.
Miksi sinulla ei ole turvaverkkoa? Se on vain ja ainoastaan oma syysi.
Jos olet hajoittanut kaikki suhteesi sukulaisiisi eikä sinulla ole ystäviä niin sitten sinun pitäisi itse maksaa lapsenhoitajalle lapsesi hoidon. Yhteiskunnan ongelma se ei ole.
Jos sinä sairastut syöpään, niin hoidat sen sitten itse (vrt. koliikkivauva, jota kukaan ei tuosta vaan päätä haluta). Ei ole yhteiskunnan ongelma.
Vai mitäs varten niitä veroja maksettiinkaan?
Vertaatko sairautta lapseen?
Jokainen tietää jo ennen lapsen hankintaa että lapsi voi olla koliikki. Siihen pitää varautua. Aina pitää lähteä sen pahimman mahdollisen tilanteen kautta. Onko sinulla tarpeeksi tukijoita? Onko sinulla rahaa? Onko sinulla OIKEASTI henkistä ja fyysistä kykyä hoitaa sellaista lasta?
Jos ei ole jotain noista niin älä hanki lasta.
Veroja maksetaan yhteiskunnan takia ei sen takia että vastuu omasta elämästä voidaan kaataa yhteiskunnalle.
Edelleen: onko se LAPSEN SYYTÄ, jos vanhemmat eivät ole harkinneet asioita loppuun saakka? Miksi haluat rankaista lasta vanhempiensa valinnoista? Kuuluuko se tällaiseen yhteiskuntaan, jossa valtion on tarkoitus pitää huoli omistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuule Joni-Mikael, sinä olet nyt huonompi kuin muut lapset, koska isillä ja äidillä on alkoholiongelma/elämänhallinta hukassa/koliikkivauva/kolmoset."
Olikos Suomessa joku sellainen ajatus, että kaikille annettaisiin samat lähtökohdat sosioekonomisesta asemasta riippumatta? Ei kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö te, mitä maksaa lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen? Aika paljon enemmän kuin sen päivähoitopaikka. Hyvän hallinnon periaatteet sisältävät suhteellisuusperiaatteen, jonka mukaan on löydettävä lievin mahdollinen tehokas keino. Jos päivähoito turvaa lapsen edun ja kehityksen, on jo hyvän hallinnon periaatteiden vastaista sijoittaa häntä kodin ulkopuolelle rangaistuksena vanhemmille.
Se on myös naiivi ja typerä kuvitelma, että "kelvottomat" vanhemmat siitä muuksi muuttuisivat heitä kurittamalla. Jos meillä on psyykkisesti sairas ja elämänhallintataidoton nuori äiti, niin ryhtyykö hän subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistuttua malliäidiksi, joka vie leikkipuistoon, tekee muovailuvahasta eläintarhan ja ruokkii terveellisellä kotiruualla? No EI. Tämä pätee ihan kaikkeen vanhempien kurittamiseen "mitäs teitte penskan hähhähhää"-mentaliteetilla, lapsi on se joka kärsii.
Juuri siksi se lapsi pitäisi sijoittaa pysyvästi pois vanhempien luota. Koska se äiti ei muutu ja koko lapsen elämä on yhtä helvettiä vauvavaiheesta alkaen. Ei joku 8 tuntia päivässä päivähoitoa ole kuin laastari, uusi perhe olisi lapselle uusi alku. Pikkulapsille on helppo löytää sijaisperheitä, elämänhallintataidottoman äidin pilaamalle murrosikäiselle se on kallista ja vaikeaa.
Biologinen vanhemmuus on yliarvostettua, jos biologinen vanhempi ei viitsi tai pysty lastaan hoitamaan.
Kumpi on järkevämpää: ulkoistaa perheen lasten hoito ja kasvatus ulkopuolisille tahoiksi kymmeniksi vuosiksi, vai pistää perheen vanhemmat ruotuun topakan tädin avustuksella? Jos tämmöisen kunnon nannyn ja kodinhoitajan risteytymän palkkakustannukset laskee, niin 4-5 lapsen päivähoitokustannuksilla voi rahoittaa elämänhallinnan opettajan samalle määrälle perheitä 1...1,5 päiväksi/viikko. Eikä yksi puupäinenkään perhe pysty viemään tädin kapasiteettia kuin ehkä 2 - 3 kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ Anteeksi nyt vaan, mutta jos perheessä on vaikka vauvavuonna rankkaa niin on todella vähättelevää ja alentavaa puhua "puupäisyydestä". Onko sulla kokemusta lapsiperhe-elämästä ollenkaan, kun näytät perustavan näkemyksesi telkkarille.
Esim. huonosti nukkuva vauva voi tehdä kenet tahansa ihmisraunioksi. Väsymys voi laukaista jopa psykoosin. Ja väsymystä ehkäistäön tai hoidetaan parhaiten nimenomaan konkreettisella hoitoavulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Ne arvot, asenteet ja tottumukset ovat muuttuneet ennen muuta niin, että kaikki kodin ulkopuolinen koetaan uhkaksi ja riesaksi. Mikään ei estä rakentamasta niitä tukiverkkoja ja yhteisöjä ilman isovanhempiakin. Meillä esimerkiksi on naapuriapu toiminut aina melkeinpä missä hyvänsä asiassa. Mutta ei, kukaan ei kelpuuta kultamussukoilleen muita hoitajia kuin isovanhemmat tai ammattitädit.
Vierailija kirjoitti:
^ Anteeksi nyt vaan, mutta jos perheessä on vaikka vauvavuonna rankkaa niin on todella vähättelevää ja alentavaa puhua "puupäisyydestä". Onko sulla kokemusta lapsiperhe-elämästä ollenkaan, kun näytät perustavan näkemyksesi telkkarille.
Esim. huonosti nukkuva vauva voi tehdä kenet tahansa ihmisraunioksi. Väsymys voi laukaista jopa psykoosin. Ja väsymystä ehkäistäön tai hoidetaan parhaiten nimenomaan konkreettisella hoitoavulla.
Aivan ensimmäiseksi sitä väsymystä saa purettua niin, että työssäkäyvä antaa vauvaa hoitavan purkaa univelkojaan muutamalla tunnilla viikonloppuaamuisin tai muina vapaapäivinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en usko, että kaikkien lasten vienti päiväkotiin on oikea tapa ehkäistä ja hoitaa niitä kaikkia erilaisia jaksamisongelmia, henkisiä vaikeuksia jne. mitä perheissä on. Minusta on ihan outo ajatus, että ongelmaa "hoidetaan" viemällä lapsi pois kotioloista muutamaksi tunniksi per arkipäivä. Silloin ei hoideta syytä vaan oiretta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai selviä arjessa, he tarvitsevat toisenlaista apua, sellaista josta on apua perheelle koko elinkaaren mitalle.
Jaa, tutkitusti se päivähoito on kuitenkin vakuuttava lastensuojelun avohuollon toimenpide ja sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia. Mutta sinä ilmeisesti oletkin niitä ihmisiä, joiden mielestä vanhempien pitää JUTELLA siitä, että on tämä raskasta kun vaativa vauva valvottaa yöt ja päivällä kun se nukkuisi täytyy olla hyvää vanhempaa esikoiselle - sen sijaan, että ongelman saisi ratkaista niin, että yöllä vauvan kanssa valvonut vanhempi saisi levättyä päivällä ja esikoinen voisi olla turvallisessa, laadukkaassa päivähoidossa.
Eli sinusta on parempi hoitaa oiretta eikä itse ongelmaa eli sitä, miksi vauva valvottaa ja mitä sille voisi tehdä? Että siirretään vanhempien vastuu lapsistaan yhteiskunnalle ja annetaan sekä isän että äidin kuvitella, että omilla teoilla ei ole merkitystä lasten kannalta? Vauvat valvottavat, kyllä, ne ovat tehneet sitä kautta historian, mutta vasta nyt meillä on vanhempisukupolvi, joka ei hyväksy asiaa.
Jos sinulla on joku sellainen ratkaisu koliikkiin tai vaativatarpeiseen alle yksivuotiaaseen, jota kaikki maailman lastenpsykiatrit ja -psykologit eivät tuomitse kiintymyssuhdetta vahingoittavana ja lapselle stressiä aiheuttavana, anna kuulua! Helpottaisi nimittäin miljoonien ja miljoonien ihmisten elämää tällä planeetalla, ihan mahtavaa jos joku av-mamma on keksinyt ratkaisun!
Meillä on nyt ensimmäisiä sellaisia vanhempisukupolvia, jotka joutuvat selviytymään ilman kiinteän turvaverkon apua. Vauvat ovat valvottaneet kautta historian, mutta silloin saman katon alla asui mummia ja kummia, jolloin se valvova vauva ei jäänyt vain biologisten vanhempien/äidin vastuulle.
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?
Ei mikään laki kiellä. Esimerkiksi rakennemuutos on kuitenkin ajanut asioita siihen suuntaan, että nuorten on pakko muuttaa kasvukeskuksiin opiskelun ja työn takia, vanhemmat voivat jäädä maaseudulle ja taantuviin pikkukyliin. Myös tämä isovanhempien emansipaatio on yksi osa ongelmaa (vaikkei itsessään ongelma olekaan!), lapsenlapsista ei haluta kantaa pienintäkään vastuuta. On uskomattoman naiivia kuvitella, että ainoastaan säännöt ja lait olisivat sellaisia asioita, jotka vaikuttaisivat perheiden elämään. Kyllä ne arvot, asenteet ja tottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon.
Eihän ne vanhemmatkaan kanna lapsistaan vastuuta.
Ennen vastuu pienimmistä jakautui vanhempien sukupolvien ja muiden lasten kesken, voinko mä jättää 2-vuotiaan jatkossa 5-vuotiaan kanssa kotiin kun menen työhaastatteluun, psykologille, yliopistolle tapaamaan graduohjaajaa..? En tietenkään, päivähoitojärjestelmä on olemassa paikatakseen tätä tilannetta.
Ei sitä 2 vuotiasta koskaan ole 5 vuotiaat hoitanut.
Miksi sinulla ei ole turvaverkkoa? Se on vain ja ainoastaan oma syysi.
Jos olet hajoittanut kaikki suhteesi sukulaisiisi eikä sinulla ole ystäviä niin sitten sinun pitäisi itse maksaa lapsenhoitajalle lapsesi hoidon. Yhteiskunnan ongelma se ei ole.
Jos sinä sairastut syöpään, niin hoidat sen sitten itse (vrt. koliikkivauva, jota kukaan ei tuosta vaan päätä haluta). Ei ole yhteiskunnan ongelma.
Vai mitäs varten niitä veroja maksettiinkaan?
Vertaatko sairautta lapseen?
Jokainen tietää jo ennen lapsen hankintaa että lapsi voi olla koliikki. Siihen pitää varautua. Aina pitää lähteä sen pahimman mahdollisen tilanteen kautta. Onko sinulla tarpeeksi tukijoita? Onko sinulla rahaa? Onko sinulla OIKEASTI henkistä ja fyysistä kykyä hoitaa sellaista lasta?
Jos ei ole jotain noista niin älä hanki lasta.
Veroja maksetaan yhteiskunnan takia ei sen takia että vastuu omasta elämästä voidaan kaataa yhteiskunnalle.
Edelleen: onko se LAPSEN SYYTÄ, jos vanhemmat eivät ole harkinneet asioita loppuun saakka? Miksi haluat rankaista lasta vanhempiensa valinnoista? Kuuluuko se tällaiseen yhteiskuntaan, jossa valtion on tarkoitus pitää huoli omistaan?
Unohda nyt jo se rankaisu-sana. Auttaa pitää siinä, missä ongelma on, eli jos vanhemmat eivät osaa hoitaa hommiaan, heille annetaan oppia ja tukea siihen, että he oppivat. Siinä ei auteta yksin lasta, siinä autetaan niitä vanhempia, koko muuta perhettä ja jopa työnantajia ja yhteiskuntaa. On kaikkien etu, että ihmiset osaavat olla vastuussa omasta ja perheensä elämästä!
Subjektiivista päivähoito-oikeutta tulisi noissa perheissä rajata, ei kuitenkaan välttämättä poistaa kokonaan. Lapsi voisi olla päiväkodissa vaikka 2-3 päivänä viikossa.
Totuus on että subjektiivinen hoito-oikeus maksaa yhteiskunnalle todella paljon. Kaikesta muustakin välttämättömästä tingitään nyt, kun on vaan pakko.
Vierailija kirjoitti:
^ Anteeksi nyt vaan, mutta jos perheessä on vaikka vauvavuonna rankkaa niin on todella vähättelevää ja alentavaa puhua "puupäisyydestä". Onko sulla kokemusta lapsiperhe-elämästä ollenkaan, kun näytät perustavan näkemyksesi telkkarille.
Esim. huonosti nukkuva vauva voi tehdä kenet tahansa ihmisraunioksi. Väsymys voi laukaista jopa psykoosin. Ja väsymystä ehkäistäön tai hoidetaan parhaiten nimenomaan konkreettisella hoitoavulla.
Hoitoapu on vanhempien vastuulla. Heidän on ITSE pitänyt hankkia sukulaisia ja ystäviä jotka ovat oikeasti valmiita auttamaan. Sekä rahaa jolla palkata lastenhoitajia.
Alue: Aihe vapaa
Ei ne mitään joudu. Kyllä se on täysin oma päätös. Mikä laki kieltää ison perheen asumisen samassa asunnossa?