Entä mitä tuli luokkanne/koulunne kauneimmasta tytöstä (tai pojasta), oliko siitä elämässä etua ?
Viitaten edellisiin ketjuihin mitä tuli luokan priimuksista tai luokan huonoista, niin entäs se luokan kaunein tyttö tai komein poika ?
Autoiko kauneus sitä normaalin koulumenestyksen omaavaa oikeassa elämässä, ja jos auttoi, niin miten pitkälle ?
Jos kauneus antaa mahdollisuuden valita kumppani kuin kumppani... niin miten hyvin oma valinta osui oikein eli oliko kauneudesta hyötyä vai ei ?
Kommentit (88)
Koulun kaunein tyttö on nykyään vähän päälle 30v, hyväpalkkainen opettaja, pari lasta. Seurusteli nykyisen miehensä kanssa jo lukiosta asti, kauneudellaan sai haluamansa varakkaan miehen (mies kilpailee mm golfissa joka rikkaiden harrastus). Työttömänäkään ei koskaan ollut, kauneuden avulla erittäin suosittu ja paljon kontakteja. Uusi omakotitalo hyvällä alueella.
Luokan kauneimmat ja komeimmat (lue: suosituimmat) pikkupaikkakunnan ala-asteelta ovat nykyään mm. poliisinainen, muutama kauppista käyvä ja muutama joista en edes muista mitä tarkalleen tekevät, elämässä edenneet kuitenkin hyvin.
Eri tarina on sitten ylä-asteen ja lukion suosituimpien kanssa, epämääräistä haahuilua ja kai siellä suurin osa heistä jotain yrittää opiskellakin edelleen.
Itse vuosikaudet pienpalkka-alalla lukion jälkeen ja nyt opiskelemassa amk:ssa alaa, johon työllistyminen vaatisi lähes jonnekin Lappiin muuttamista kun ei ole työpaikkoja vapaana.
Eli enpä nyt itseänikään kehuisi edistymisessä, mutta aika normaalia duunarielämää viettänyt ja tulen luultavasti jatkossakin sitten viettämään.
En miettinyt kouluaikana kenenkään kaunetta tai komeutta. Ihan tarpeeksi oli tekemistä opiskeluissa, että pääsee sieltä prslävestä pois. Kun pääsin opiskelemaan haluamaani alaa, en ole pitänyt yhteyttä yhteenkään koulukaveriin. Ei harmainta aavistusta mitä tekevät. Herttaisen yhdentekevää minulle.
Minkä ihmeen takia jotkut ihmiset jää henkisesti jumimaan jonnekkin kouluaikoihin. Grow up.
Lääkäreitä ja tuomareita sekä muutama Di. Parin vuoden päästä täytetään 60.
Kaunis priimus jatkoi menestymistään. Nyt hänellä on todella hyvä ja arvostettu ammatti, komea mies, lapsia ja ura. Ikää vielä vähän alle 30. On edelleen kaunis ja urheilee paljon. Selvästi tehnyt valtavasti töitä itsensä ja menestyksensä eteen. Toki vanhemmat varmaan auttaneet jonkun verran ainakin opiskeluaikoina. Heillä vaikuttaa olevan todella lämpimät välit. Hän on myös reissannut todella paljon jo lapsena. Asunut saksassa ja jenkeissä hetken.
Tämä henkilö on jollain tavalla minun esikuva, en ole edes kauhean pahasti kateellinen koska olen niin iloinen hänen puolestaan :D että jollain elämä vaan sujuu ja se jotenkin antaa toivoa.
Olen itse se luokan syrjitty luopio. Suhteet vanhempiini ovat melko huonot edelleen ja lapsuus oli mitä oli. En voi edes kuvitella saavani heiltä kovin kummoista apua ja tukea, en henkistä enkä fyysistä. Päinvastoin, olen tukenut heitä rahallisesti paljonkin. Olen teinistä saakka pärjännyt itsenäisesti. Nykyään olen vakityössä, pitkähkö parisuhde ja ihan hyvä elämä. Olin menossa huonoille raiteille joskus parikymppisenä päihteiden suhteen mutta onneksi tulin järkiini ja sain elämästä kiinni.
Tulipas outo olo tätä miettiessä. Olin ala- ja yläasteen kauneimmalle tytölle salaa kade kun itseäni kiusattiin ulkonäön takia. Oikein mukava ja kiva ihminen, eikä koskaan siis ole sanonut minulle ikävästi, päin vastoin. Opiskelut veivät eri suuntiin elämässä ja kuulin vasta hiljattain, että hän on matalasti koulutettu, lähihoitaja kai vissiin, ja on yleisesti tiedossa, että miehensä mukiloi hänet milloin mihinkin kuntoon ja sekoilee mustasukkaisuuksissaan. Olisi vieläkin yhtä kaunis, jos ei olisi niin surullisen riutuneen näköinen. Toivottavasti saa asiansa kuntoon jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko kaunein mutta itse luuli olevansa.
Mielenterveyssyistä on nyt eläkkeellä
Sama. Oli kyllä varmaan kaunein luokastamme, sekoili poikien kanssa huolella mutta oli myös huonoitsetuntoinen, kertoi minulle myöhemmin että mt-ongelmat oireilivat jo nuorena, mutta eiväthän kaverit osaa tuollaisia ajatella.
En oikeasti tiedä. En ole ollut yhteyksissä juuri kehenkään, asuttiin pikkukylässä josta varmaan suurin osa muutti muualle. Yhdestä kauniista tuli hammaslääkäri ja toinen oli merkonomi ja pankissa töissä viimeksi kun kouluaikoina kuulin hänestä.