Miksi jotkut menevät suvun tilaisuuksiin, vaikka eivät millään tahtoisi mennä?

Kyllä se on kuulkaa avain onneen, että lakkaa välittämästä turhanpäiväisestä paheksunnasta ja tekee miten tykkää. Jos joku loukkaantuu siitä etten ole jossain sukujuhlissa, se on loukkaantujan itsensä valinta loukkaantua, minun tarkoitukseni ei ole loukata ketään. Se että ottaa sen loukkauksena on itsestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

"Hyviä kommentteja tullut tähän ketjun loppuun. Tässä on ehkä ketjun paras vastaus alkuperäiseen kysymykseeni: "Näen, että arvojen vastaiseen toimintaan ajaa ainoastaan, syyllisyys (opittu vääränlaisessa kasvatuksessa), pelko sosiaalisesta paineesta/seurauksista eli pelot omien arvojen valitsemisesta johtuvasta ulkopuolistamisesta ja pahansuopaisuudesta sekä hylkäämispelot."

Fear is the mind killler, niin kuin Dyynissä sanotaan. -ap"

Lapsella on kuitenkin oikeus tutustua omaan sukuunsa ja sukujuuriinsa ja  vanhempien tehtävä on auttaa siinä, halusi vanhemmat sitä tai ei, puhumattakaan, että NAINEN yksin päättäisi käydäänkö sukujuhlissa vai ei, niin kuin moni nykynainen tuntuu olevansa pomo perheessä, joka on pelkkää itsekkyyttä ja huonoa käytöstä.

Sanoisin näin, että kyllä, lapsella on oikeudet, mutta vanhemmat päättävät onko se ihan tervettä lapselle tavata sairasta sukua. Vieläpä, jos sukulaiset tekevät mitä tahansa, jotta lapsen äiti voi huonosti, mielestäni se on myös lapselle hallaa.

Eli vanhemmat osaavat kyllä pohtia asiat loppuun asti lapsenkin kannalta.

Ei aikuiset lapsiaan tieten tahtoen tahdo satuttaa pitämällä hyvästä suvusta erossa.

Eiköhän se jo kerro jotakin mädästä suvusta, jos näin radikaaliin ratkaisuun päädytään.

Usein sieltä sataa sitten kilokaupalla paskaa niskaan, kun ei lähdetä enää mielin kielin olemaan ja nielemään kaikkea.

Aikuisen ei ole mikään pakko altistaa lastaan lapsen oikeuksien takia huonolle suvulle.

PIKEMMINKIN LAPSEN OIKEUKSIIN KUULUU SUOJATA LASTA!

Kuulostaa lainatussa tekstissä kuin lasten oikeuksien varjolla yritetään pakottaa lapsen vanhemmat sekä lapset tapaamisiin.

Lapsen oikeus olla terveessä ilmapiirissä lienee se tärkein oikeus, ei kenenkään sukulaisen oma itsekkyys.

Jos lapsesta välittää ja haluaa hälle hyvää, sitä automaattisesti luulisi hänen vanhemmilleenkin hyvää? Tosin ei päde kaikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä kommentteja tullut tähän ketjun loppuun. Tässä on ehkä ketjun paras vastaus alkuperäiseen kysymykseeni: "Näen, että arvojen vastaiseen toimintaan ajaa ainoastaan, syyllisyys (opittu vääränlaisessa kasvatuksessa), pelko sosiaalisesta paineesta/seurauksista eli pelot omien arvojen valitsemisesta johtuvasta ulkopuolistamisesta ja pahansuopaisuudesta sekä hylkäämispelot."

Fear is the mind killler, niin kuin Dyynissä sanotaan. -ap

Kiitos. Näitä asioita joutuu itse kukin pohtimaan, jos tahtoo saada elämästään elämisen arvoisen.

Minua kiinnostaa onko Ap mies vai nainen ja minkäikäinen?

Teikäläisiin törmää harvoin! Johtuneeko sitten siitä, että teitä on liian vähän vaiko vain minulla huonoa tuuria...

Ap?

up