Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi Suomessa imetetään niin vähän?

Vierailija

Suomalaisnaiset täysimettävät keskimäärin vain 1,4 kuukautta, vaikka suositus on puoli vuotta. Puolen vuoden täysimetykseen pääsee vain 1 % äideistä. Miksi näin? Minulla on 2-kuukautinen poika ja aion täysimettää puoli vuotta ja jatkaa osittaisimetystä niin kauan kuin hän haluaa.

Sivut

Kommentit (127)

Vierailija

Mistä sä sait noi luvut? Ainakaan tuo 1,4 kk ei tunnu uskottavilta. Kun mun lapset oli pieniä, neuvolassa kiinteiden aloitus ohjeistettiin 4 kuiselle.

Vierailija

Monen täysimetys kaatuu jo synnärillä lisämaitoihin. Tuohon 6kk lukuun pääsee tosi harva koko maailmassa esim. Briteissä vain n. 20 prosenttia ja voi olla, että he laskevat täysimetyksen vähän lepsummin kuin suomalaiset. Me kun ollaan kuuluisia pilkunviilaajia.

Tärkeintä on, että imetetään. Itse en ole täysimettänyt vaan lapsi sai ensimmäisillä viikoilla korviketta sen jälkeen pääasiallisesti imetin 6 kuukauteen, jolloin aloitettiin kiinteät. Imetys jatkui kaiken kaikkiaan 11 kuukautta, jolloin lapsi ei enää pyytänyt rintaa. Luulen, että aika monella imetys vaatii vähän enemmän työtä käynnistyäkseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Monen täysimetys kaatuu jo synnärillä lisämaitoihin. Tuohon 6kk lukuun pääsee tosi harva koko maailmassa esim. Briteissä vain n. 20 prosenttia ja voi olla, että he laskevat täysimetyksen vähän lepsummin kuin suomalaiset. Me kun ollaan kuuluisia pilkunviilaajia.

Tärkeintä on, että imetetään. Itse en ole täysimettänyt vaan lapsi sai ensimmäisillä viikoilla korviketta sen jälkeen pääasiallisesti imetin 6 kuukauteen, jolloin aloitettiin kiinteät. Imetys jatkui kaiken kaikkiaan 11 kuukautta, jolloin lapsi ei enää pyytänyt rintaa. Luulen, että aika monella imetys vaatii vähän enemmän työtä käynnistyäkseen.

Näin juuri! Suomalainen vauva on pilalla, jos se saa pisarankin korviketta.Imetyksestä on tehty niin iso numero etten ihmettele yhtään ettei imetys suju. Stressi ei tee hyvää maidonnousulle eikä ylipäänsä motivaatiolle imettää.

Vierailija

Siksi että Suomessa valistus ja ohjeet liittyvät siihen, miksi pitäisi imettää, ei siihen että miten pitäisi imettää. Käytännössä tuki imetykseen on pyöreä nolla jos sitä ei omalta lähipiiriltään muuten saa.

En tiedä juuri ketään, joiden imetysongelmien todellinen syy olisi aidosti selvitetty. Syyllistäminen ei sitä ole. Naiselta pitäisi ottaa rutiininomaisesti verikokeet jossa selvitetään mikä on prolaktiinitaso ja rauhaskudoksen määrä pitäisi selvittää myös. Sönkötys siitä, että imettää kyllä voi vaikka maitoa ei tulisi ja vaikka rauhaskudosta on vähän, ei yhtään lohduta äitiä jolta sitä maitoa ei tule, tai sitä tulee pari milliä kerrallaan eikä määrä koskaan siitä nouse. Vielä vähemmän se lohduttaa lasta jolle nälkä aiheuttaa fyysistä kipua ja vie voimat kasvulta ja kehitykseltä.  Kun ilmapiiri on tällainen, että imetys on tahdon asia, ei monille äideille koskaan tarjota mitään konkreettista apua (kuten lääkkeitä).

Ennen kuin ihmiset aivopestiin uskomaan, että kaikki ovat, ja kaikkien kuuluu olla, samanlaisia kaikilta fysiologisilta ominaisuuksiltaan, kaikki varsinkin pienillä paikkakunnilla tiesivät, että on vähämaitoisia sukuja ja niitä joissa naisilla erittyy runsaasti maitoa. Naisten rinnoissa on eroja.

Nykyään näin ei saa sanoa, koska nykyään ajatellaan että oman kehon eritystoiminta on paitsi oma päätös, myös moraalinen valinta. Nainen voi omalla tahdonvoimallaan säädellä, paitsi ovulaatiotaan ja hedelmöittymistä ja raskausaikaa ja synnytystä ja imetystä, ja jos jossain näissä epäonnistuu niin ei ehkä vaan tahtonut riittävästi.

Aina on ollut lehmiä, joilta maitoa ei heru ikinä koskaan riittävästi, ja sitten on näitä satatonnareita. Vaikka jalostustyö maidontuotannon maksimoimiseen on kestänyt jo monta sukupolvea. Että ei ole mikään ihme jos kaikki naisetkaan ei ole ihanteellisia imettäjiä, kun naisia kuitenkaan ei ole jalostettu niin että tämä asia olisi ensimmäisenä  mielessä.

Vierailija

Tuo tilasto on ihan pyllystä. Tuohon yhteen prosenttiin luetaan vain ne äidit, joiden vauvat eivät ole saaneet kertaakaan pullosta korviketta tai - käsittääkseni, tästä en ole ihan varma - äidin omaa lypsettyä maitoa! Lisäksi suositus kiinteiden aloittamisiästä on ollut tässä jo lähes kymmenen vuotta murroksessa, nimittäin allergologit ja monet lastenlääkärit ovat alkaneet suosittaa, että kiinteät aloitettaisiinkin jo neljän tai viiden kuukauden iässä.

-

Mä oon aloittanut kiinteät molemmille lapsilleni 4 - 4,5 kk:n iässä. Esikoinen sai poissaollessani lypsettyä maitoa, kuopus aluksi lypsettyä maitoa ja sitten n. 5 kk:n iästä asti korviketta (koska kuopuksen kohdalla lypsäminen tuotti niin heikot tulokset). Esikoistani imetin 21 kuukautta, kuopus on nyt vuoden ja viisi kuukautta ja imetys jatkuu.

-

Mun mielestä täysimetyksen kriteerit ovat kerta kaikkiaan väärät! Tuo lannistava tilasto ei ainakaan kannusta ketään imettämään. Toivoisin myös, että suosituksia kiinteiden aloittamisesta laskettaisiin virallisestikin, koska käytännössä aika harva edes pyrkii tänä päivänä puolen vuoden täysimetykseen siitä syystä, että monelta muulta taholta suositellaan kiinteiden aloittamista aikaisemmin niin voimakkaasti.

Vierailija

Korvike on lehmänmaitoa. Se voi vaurioittaa lapsen kehittymätöntä suolta. Että kyllä siitä ihan oikeasti on haittaa...

Vierailija

Onneksi tulee taas tuo 4 kk suositus kiinteille. Aikaisin liikkuvat lapset tarvitsevat kiinteitä jo aiemmin kuin 6 kk. Tyhmää täysimettää siihen saakka vain suosituksen takia.

Mutta juu, yllättävän moni lopettaa heti alkuunsa. Ja osittaisimetyksenkin lopettaa monet 7-8 kk kohdalla. Itse ajattelen että pyrin suosituksiin jos imetys ei ole epämukavaa tai vauva ei muuta tarvitse.

Vierailija

Vääristetyt faktat sulla.
Sun mukaan ei voi laskee imettäjäksi, jos alkaa maistattaa vauvalle makuja ennen 6kk? Ootpa typerä.
Mun vauva saa tasan ravintonsa täysin mun tissistä, vaikka oon 1kk sil yrittäny makuja suuhun antaa. Täyttää ensviikolla 6kk. Mitään ees viel alas mee.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:

Korvike on lehmänmaitoa. Se voi vaurioittaa lapsen kehittymätöntä suolta. Että kyllä siitä ihan oikeasti on haittaa...

Ihminen on maailman sopeutuvaisin nisäkäs rotan jälkeen. Ihmiskunta elää kaikkialla napajäätiköltä aavikolle, syö ihan mitä tahansa ja silti selviää ja porskuttaa. Siksi ei ole mikään ihme, että esimerkiksi länsimaissa, joissa ravitsemustaso ja hygieniataso on hyvä, ei voida nähdä mitään terveydellistä eroa imetettyjen ja korvikeruokittujen välillä. Ei minkäänlaista. Ihmisen elimistö on äärimmäisen sopeutuvainen. Aliravitut ja stressaantuneet äidit jurtissa ja kallionkoloissa eivät taatusti ole aina voineet tuottaa lapsilleen riittävästi maitoa. Näille on annettu mitä milloinkin on voitu. Siksi ihmisen paras ystävä on toinen nisäkäs, vuohi tai jakki tai lehmä, joka tuottaa sen maidon jota ihminen ei ole voinut tuottaa.

Sellainen ajatus, että kaiken pitää olla optimaalista tai kaikki on muuten pilalla, on tietenkin hauska ja sitä haluaisi elää täydellisessä maailmassa, mut kun tää maailma nyt ei vaan ole koskaan täydellinen, niin silloin tärkeintä on, että selvitään hengissä ja hyvinvoivina. Ja näinhän vauvojen korvikkeella ruokkiminen just toimii; vauva selviää ja voi hyvin. 

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat