Surkein lahja, jonka olet saanut?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40v lahjaksi aviomieheltä 6,50e maksanut muistikirja. Ai mistä tiedän, mitä maksoi? Kun pussi, jossa lahja ojennettiin, sisälsi kuitinkin. "Jos vaikka haluaisit alkaa pitää päiväkirjaa..", niin, jos haluaisin, enköpähän olisi sen aloittanut jo ennen 40v synttäriäni?

Ihan hyvä lahjahan tuo on. Hintakin ok. 

Niin varmaan vika oli mussa, itse kuitenkin olin antanut miehelle 40v lahjaksi kaksi kuukautta aiemmin 800e maksavan rannekellon, miehen nettotulot on reippasti yli 100.000e vuodessa JA oli puoli vuotta aiemmin hän oli jäänyt kiinni salasuhteesta sihteeriinsä... että olihan toi, ihan hyvä (ja täysin tarpeeton) lahja. Viime joulusiivouksessa heitin menemään koko vihkon.

Pettäminen on yksi juttu, tsemppiä sen kanssa selviämiseen.

MUTTA mielestäni ei "kuulu" ostaa kallista lahjaa, vain koska toinen on ostanut viimeksi kalliin. Eihän tämä mitään kauppaa ole, ja lisäksi pitkässä suhteessa voi välillä olla kalliimpi, välillä halvempi. Toisekseen ei mielestäni ole velvollisuutta ostaa aina kalliita lahjoja, vaikka omat tulot ovatkin suuret. Siinähän saisi sitten olle sellainen yleinen hyväntekijä. Halpakin lahja voi olla oikein hyvä. 

Tarpeeton lahja oli vain, koska et sitä halunnut. Nytkin on muotia pitää näitä kiitollisuuspäiväkirjoja, moni sellaista kokeilee, vaikka ei olisikaan ennen ollut tapana. Ihan hyvin voi nelikymppisenä aloittaa uusia juttuja :D Hassu ajatus, että jos ei ole sitä ennen  pitänyt päiväkirjaa, on aivan typerä ostos? 

 

 

No tarpeeton lahja on tarpeeton lahja, olisi sitten säästänyt sen 6,50e ja antanut vaikka paperinenäliinaan kirjoitetun kortin, eikös? Luulisi, että miehelle olisi 20v liiton aikana selvinyt, olenko päiväkirjanpitäjätyyppiä. Ja kiitollisuuspäiväkirja, oikeasti, tarviiko sun kirjoittaa ylös asiat joista olet kiitollinen? Etkö muista niitä muuten? Kyse ei ole oikeastaan edes sen vihkon hinnasta vaan siitä, että mies osoitti täydellisesti sen, että ei tunne mua yhtään. Ja ehkä olisin tosiaan 40 vuotislahaksi halunnut jotain, joka säilyisi vaikka jälkipolville. Itse sain mummoltani 25v lahjaksi design-maljakon, jonka hän olisi saanut 40v lahjaksi aikoinaan. Siinä oli mun mielestä jo joku ideakin, vaikka oli antajalleen ihan ilmainen.

"Ja kiitollisuuspäiväkirja, oikeasti, tarviiko sun kirjoittaa ylös asiat joista olet kiitollinen? Etkö muista niitä muuten?" Joo. En. Sehän on päiväkirjan idea. Toi on nyt muotia ja tutkitusti vaikuttaa positiivisesti onnellisuuteen tai jotain.

Mutta joo, ymmärrän että et tykännyt lahjasta ja oli huono sulle. Mutta sinänsä kyllä muistikirja on ihan hyvä lahja, noin yleisesti. Voihan siitä vaikka repiä kauppakuitteja, jos ei keksi muuta kirjoitettavaa. 

^ kauppakuitteja, mitä mä sekoilen. Tarkoitin että voi tehdä ostoslistoja.

Kaikki lahjat ovat arvokkaita ja kertovat sinulle juuri mitä lahjan antaja ajattelee sinusta. 

Kaikille ihmisille ei voi antaa kaikkia lahjoja. Minulla, siskollani ja isällämme on outo huumorintaju. Jaksamme vitsailla ja naureskella Kimi Räikköselle ja erilaisille ruuansulatusvaivoille kerta toisensa jälkeen, sillä me kaikki kolme kärsimme erilaisista ruoansulatusvaivoista. Sisareni kärsii myös kovasta jalkahiestä. Moni saattaisikin loukkaantua antamistamme lahjoista, mutta meillä on tavallista antaa isälle lahjaksi kalsarit, toisillemme minä ja sisko annamme lahjaksi myös mustia nilkkasukkia, suklaata ja myös Iittala- astioiden lahjaksi antamisesta on muodostunut välillemme vitsi. Myös wc-paperia olemme antaneet toisillemme lahjaksi. Tosin sen pitää olla jotain luksusversiota.Todennäköisesti annan tänäkin vuonna siskolleni lahjaksi näitä samoja. Harkitsen tosin Trivial Pursuittia, kun huomasin sen olevan tarjouksessa.

Pahimmat saamani lahjat ovat olleet joskus lapsena kummitädiltäni saamani alushousut, rippi ja ylioppilaslahjaksi saamani rautainen ruusu sekä joku maljakko. Olen heittänyt nuo kaikki vaivihkaa pois. Jos joku kysyisi, mitä haluaisin lahjaksi, sanoisin lahjakortti Prismaan tai Iittala teemaa, halvemmissa vaihtoehdoissa käyvät mustat nilkkasukat ja joulusuklaarasiat.

Sain enolta riparilahjaksi semmosen suomileijonakorun. Meinasi laatta lentää kun mietin millaisilla ihmisillä niitä näkee. En voisi koskaa puke päälleni mitään suomileijona-/kiitospaitakamaa :DD

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Sain kerran vaimolta isänpäivälahjaksi kirjan joka kertoo paskasta. Oli tarkoitettu kuulemma vessalukemiseksi. En ole sen jälkeen äitienpäivälahjoja ostanut.

 

 

Mutta se Paska kirjahan on aika hulvaton. Luin sitä salaa kirjastossa. N32

Se paskakirja on aivan loistava :D luin sitä kaverin luona darrassa ja nauroin koko ajan. Siinä oli semmone intin metsäpaskomisjuttu, jota olen netistä yrittänyt etsiä mutta en ole löytänyt. Sille naurettiin vedet silmissä.

Hyväkin lahja voi olla tosi huono, jos sen antaa väärä ihminen väärässä tilanteessa. Hyvätuloisen miehen nelikymppislahjaksi vaimolleen antama kuuden euron muistivihko on hyvä esimerkki tästä. Jossain toisessa tilanteessa se voi olla just sopiva. 

Runoilija Heli Laaksonen kertoi hänellä ja siskollasn olevan hauska perinne. He antavat toisilleen joululahjaksi mahdollisimman kauheat alushousut :) Tosi hauskaa, mutta ei toimi kaikkien kesken.

Varmaan lapsena joululahjaksi kaverilta saatu itse ommeltu ruskea kangaspussi jossa oli kiviä kerättynä.. siis rumia tavallisia kiviä, ei mitään ulkomaan matkoilta tms kauniita kiviä..
Keräsin silloin kukkapurkkiini kauniin muotoisia tai värisiä kiviä koristeeksi, mutta en mikään keräilijä ollut.
Itse samana jouluna pienistä rahoistani ostin uutuuskirjan (kaveri haaveili siitä), suklaata, käsirasvaa ja taisi olla vielä jotain tyyliin pehmosukat tms. Vähän kyllä harmitti silloin. Sama kaveri oli kyllä muutenkin pihi, ei koskaan tarjonnut mitään vaan kaikki oli aina maksettava ja korvattava, vaikka useat kerrat tarjosin meille jäätelöt yms vaikka meidän perhe paljon köyhempi kuin hänen..

Vierailija kirjoitti:

Varmaan lapsena joululahjaksi kaverilta saatu itse ommeltu ruskea kangaspussi jossa oli kiviä kerättynä.. siis rumia tavallisia kiviä, ei mitään ulkomaan matkoilta tms kauniita kiviä..
Keräsin silloin kukkapurkkiini kauniin muotoisia tai värisiä kiviä koristeeksi, mutta en mikään keräilijä ollut.
Itse samana jouluna pienistä rahoistani ostin uutuuskirjan (kaveri haaveili siitä), suklaata, käsirasvaa ja taisi olla vielä jotain tyyliin pehmosukat tms. Vähän kyllä harmitti silloin. Sama kaveri oli kyllä muutenkin pihi, ei koskaan tarjonnut mitään vaan kaikki oli aina maksettava ja korvattava, vaikka useat kerrat tarjosin meille jäätelöt yms vaikka meidän perhe paljon köyhempi kuin hänen..

No voi jeesus, koita nyt päästä tuosta yli, jos suinkin pystyt..

Vierailija kirjoitti:

Kuori, jossa sisällä paperi, jossa antaja ilmoitti lahjoittaneensa "minun puolestani" jonnekin kehitysmaahan parikymppisen. 

Mikä tässä on tarkoitus? Kehuskella omalla hyvyydellään? Minä en saanut mitään muuta kuin tiedon, että hän on lahjoittanut johonkin kohteeseen rahaa. 

Joo, minäkin sain kerran joululahjaksi meilitervehdyksen että joululahjoja ei tänä vuonna jaeta koska on ostettu lehmä niillä rahoilla kehitysmaahan. Siis . Hienoo. Joo.

Yhden lempikirjoistani. Sattui vain olemaan peräisin olohuoneemme kirjahyllystä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Kuori, jossa sisällä paperi, jossa antaja ilmoitti lahjoittaneensa "minun puolestani" jonnekin kehitysmaahan parikymppisen. 

Mikä tässä on tarkoitus? Kehuskella omalla hyvyydellään? Minä en saanut mitään muuta kuin tiedon, että hän on lahjoittanut johonkin kohteeseen rahaa. 

 

Joo, minäkin sain kerran joululahjaksi meilitervehdyksen että joululahjoja ei tänä vuonna jaeta koska on ostettu lehmä niillä rahoilla kehitysmaahan. Siis . Hienoo. Joo.

 

No eikös toi oo hyvä. Ettei oo sit tullut niitä rumia ja turhia tavaroita jotka on ihan pieleen valittu ja väärää kokoa. Sille lehmälle varmaan oli suurempi tarve jollain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuori, jossa sisällä paperi, jossa antaja ilmoitti lahjoittaneensa "minun puolestani" jonnekin kehitysmaahan parikymppisen. 

Mikä tässä on tarkoitus? Kehuskella omalla hyvyydellään? Minä en saanut mitään muuta kuin tiedon, että hän on lahjoittanut johonkin kohteeseen rahaa. 

Mä en ymmärrä miten kukaan kehtaa antaa noita "eettisiä" vittuilulahjoja. Jos sellaisen antaja ihmettelisi tulevaisuudessa miksi en anna mitään lahjaksi, niin kertoisin kyllä päin naamaa etten itsekään saanut.

Minä arvostaisin tuollaista enemmän kuin turhaa krääsää. Mm. opettajalle joulujuhlassa annettiin kortti lahjoituksesta kehitusmaiden kouluille. Kukkia ne saa jo ihan liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Yhden lempikirjoistani. Sattui vain olemaan peräisin olohuoneemme kirjahyllystä.

just hyvä

Entinen poikaystävä pummasi multa 20 e ja kävi ostamassa sillä mulle jonkun halvan hajuveden, vaikka en edes käytä mitään hajuvesiä koska saan niistä päänsärkyä. Ja tämä oli hänellä kyllä tiedossa.

Ensimmäinen poikaystäväni kävi jouluostoksilla ja sanoi sen jälkeen "mä en löytänyt mitään kivaa sulle, mutta sano jos näet kaupassa jotain kivaa niin mä ostan sen sulle". Ihan kiva jos on pokkaa pyytää, mutta ei mulla ainakaan ollut. Toi nyt on muutekin sama kuin sanois, että "tossa on 15 e, osta itse se lahja". 

Sain yks joulu äidiltäni lahjaksi halvat hopeiset korvakorut.
Mulla ei vaan ole korvisreikiä korvissa... Ja täytyi hänen tietää se??

Simo-sedältä sain kahvikupin jossa oli työpaikkavisejä kyljessä. Kuppi oli jostain 70-luvulta ja olin tuolloin työtön, heitin sen heti roskiin

Paketti helvetin rumia ja liian isoja pitkiä kalsareita. 

Vierailija kirjoitti:

Olin kai 15-16, juuri oli ensimmäinen poikaystäväkin joka oli meidän perheen kanssa viettämässä joulua ja sain mummilta paketin jonka päällä luki "Minnalle ja Mikolle" (eli siis meille) ja hän antoi sen sillain suoraan käteen muiden näkemättä ja kehotti avata omassa huoneessa. Paketissa oli irstaita pitsipöksyjä pari kolme paria (ainakin tulenpunaiset, yönsiniset) ja kyllä muuten hävetti ja nolotti :D Oltiin kyllä aloitettu jo seksielämä ja oltu jo yli puoli vuotta yhdessä, mutta siis oikeasti mitä helvettiä mummi!

Ne alushousut olivat siis sellaisia, että en vielä tänäkään päivänä kolmikymppisenä käyttäisi sellaisia edes missään 'miehen hurmaamis tilanteissa' villeimmissä unissanikaan.

Mummilla oli alkanut selkeästikin muistisairaus, sillon usein rupeaa tosi rivoksi. Myös kiroilu voi olla rankkaa.