Lue keskustelun säännöt.
Surkein lahja, jonka olet saanut?
29.10.2015 |
Ja tänne ei nyt tarvitse tulla sanomaan "jokainen lahja on arvokas!!1" vaan kertokaa ihan suoraan, mikä on surkein saamanne lahja? Kuka antoi ja mikä lahja kyseessä?
Itse sain tädiltä hänen ulkomaille muuttaneen tyttärensä (eli serkkuni) vanhoja vaatteita. Ei kai siinä muuta kun että serkku painaa reilut sata kiloa ja itse olen s-kokoa. Täti vielä sanoi "No kun te olette *Katrin kanssa suunnilleen samaa kokoa" ja hymyili vittumaisesti päälle. Että hyvää syntymäpäivää minulle vain :D
Kommentit (636)
Vierailija kirjoitti:
40v lahjaksi aviomieheltä 6,50e maksanut muistikirja. Ai mistä tiedän, mitä maksoi? Kun pussi, jossa lahja ojennettiin, sisälsi kuitinkin. "Jos vaikka haluaisit alkaa pitää päiväkirjaa..", niin, jos haluaisin, enköpähän olisi sen aloittanut jo ennen 40v synttäriäni?
Ihan hyvä lahjahan tuo on. Hintakin ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain materialisti loukkaantuu jostain tavaralahjasta. Määritättekö itsenne sen perusteella mitä joku ostaa teille lahjaksi?
No minä olen saanut lahjoiksi hummelin sukat (nämä ovat oikein merkkituote, sanoi antaja perään), sytytystulppia 4, kaksi käytettyä talvirengasta jne.
Mutta pakko sanoa että ei passaisi olla tyytymätön, useimmiten en kuitenkaan ole saanut keltään mitään.
Luultavasti en saa ensi joulunakaan mitään, jollei nuorempi lapseni huolehdi että minäkin saan konvehtirasian.
Vierailija kirjoitti:
Vain materialisti loukkaantuu jostain tavaralahjasta. Määritättekö itsenne sen perusteella mitä joku ostaa teille lahjaksi?
Emme itseämme, vaan sen toisen arvostuksen meitä kohtaan. Joskus se on pyöreä nolla.
Strap-on dildo, jossa tosi iso dildo emättimeen (jonka sisään mahtuu miehen penis) ja pienempi dildo anaaliin. Sellainen todella rajusta seksistä pitävien ihmisten seksilelu, jota en ikinä suostuisi käyttämään. En edes pidä isoista dildoista, saati haluaisi että minuun tungetaan 2 liian isoa dildoa yhtä aikaa. Olin kaiken lisäksi synnyttänyt joitain kuukausia sitten, eikä seksihaluni olleet muutenkaan vielä normalisoituneet. Tämä lahja tuli joululahjana ihanalta aviomieheltäni, joka oikeasti kuvitteli minun tykkäävän siitä. Suuttui kun sanoin, etten halua tälläistä käyttää ja kysyin, voisiko sen vielä palauttaa. Sanoin, että seksilelut pitää valita yhdessä, enkä halua niitä enää lahjaksi. On ostanut niitä silti myöhemminkin minulle. Ei sentään enää noin rajuja leluja, vaan ihan sellaisia, joita voi käyttääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime jouluna, ostin miehelleni 900€ kalvosinnapit..
minä sain lapaset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätini osti minulle ja serkulleni samanlaiset, samankokoiset pyjamat joululahjaksi ollessamme ehkä noin 10 vuotiaita. Ainut vaan, että siinä missä itse olin alipainoinen kiitiäinen, serkkuni käytti aikuisten vaatekokoa L. En tiedä, kummalle tuo lahja oli näpäytys.
Varmaan sille kumpi sai vääränkokoisen pyjaman?
Ex-anoppi antoi joululahjaksi villalankaa, jotta voisin neuloa hänen pojalleen puseron.
Toinen miniä sai kangasta, siitä piti ommella pusero anopin esikoiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v lahjaksi aviomieheltä 6,50e maksanut muistikirja. Ai mistä tiedän, mitä maksoi? Kun pussi, jossa lahja ojennettiin, sisälsi kuitinkin. "Jos vaikka haluaisit alkaa pitää päiväkirjaa..", niin, jos haluaisin, enköpähän olisi sen aloittanut jo ennen 40v synttäriäni?
Ihan hyvä lahjahan tuo on. Hintakin ok.
Niin varmaan vika oli mussa, itse kuitenkin olin antanut miehelle 40v lahjaksi kaksi kuukautta aiemmin 800e maksavan rannekellon, miehen nettotulot on reippasti yli 100.000e vuodessa JA oli puoli vuotta aiemmin hän oli jäänyt kiinni salasuhteesta sihteeriinsä... että olihan toi, ihan hyvä (ja täysin tarpeeton) lahja. Viime joulusiivouksessa heitin menemään koko vihkon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain materialisti loukkaantuu jostain tavaralahjasta. Määritättekö itsenne sen perusteella mitä joku ostaa teille lahjaksi?
Emme itseämme, vaan sen toisen arvostuksen meitä kohtaan. Joskus se on pyöreä nolla.
No ei se ole nolla jos lahjan hankkii. Enemmän nämä minusta kertovat siitä, että ei vaan keksitä mitään ja sitten annetaan jotain hölmöä. Tai jää ihan viime tippaan ja annetaan sitä mitä käsiin saadaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopiltani laminoidun BMI-taulukon ;)
Vierailija kirjoitti:
Anopiltani laminoidun BMI-taulukon ;)
Tää on jo kyllä paha :D. Meinasiko anoppi, että pitäsi lahduttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse annoin kerran surkean lahjan. En keksinyt poikaystävälle mitään, en siis MITÄÄN, niin sitten päätin ostaa pöytälampun. Ei hän kyllä sellaista tarvinnut, mutta kun pakko oli jotain keksiä.
Mies sai kerran äidiltään pöytälampun. Suurennuslasit ja kaikki siinä. Harmi vaan, ettei meillä a) ole pöytää missä sitä käyttää(vai ruokapöydällekö meinasi) b) mies ei harrasta mitään mihin tarvitsisi valaistua suurennuslasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v lahjaksi aviomieheltä 6,50e maksanut muistikirja. Ai mistä tiedän, mitä maksoi? Kun pussi, jossa lahja ojennettiin, sisälsi kuitinkin. "Jos vaikka haluaisit alkaa pitää päiväkirjaa..", niin, jos haluaisin, enköpähän olisi sen aloittanut jo ennen 40v synttäriäni?
Ihan hyvä lahjahan tuo on. Hintakin ok.
Niin varmaan vika oli mussa, itse kuitenkin olin antanut miehelle 40v lahjaksi kaksi kuukautta aiemmin 800e maksavan rannekellon, miehen nettotulot on reippasti yli 100.000e vuodessa JA oli puoli vuotta aiemmin hän oli jäänyt kiinni salasuhteesta sihteeriinsä... että olihan toi, ihan hyvä (ja täysin tarpeeton) lahja. Viime joulusiivouksessa heitin menemään koko vihkon.
Pettäminen on yksi juttu, tsemppiä sen kanssa selviämiseen.
MUTTA mielestäni ei "kuulu" ostaa kallista lahjaa, vain koska toinen on ostanut viimeksi kalliin. Eihän tämä mitään kauppaa ole, ja lisäksi pitkässä suhteessa voi välillä olla kalliimpi, välillä halvempi. Toisekseen ei mielestäni ole velvollisuutta ostaa aina kalliita lahjoja, vaikka omat tulot ovatkin suuret. Siinähän saisi sitten olle sellainen yleinen hyväntekijä. Halpakin lahja voi olla oikein hyvä.
Tarpeeton lahja oli vain, koska et sitä halunnut. Nytkin on muotia pitää näitä kiitollisuuspäiväkirjoja, moni sellaista kokeilee, vaikka ei olisikaan ennen ollut tapana. Ihan hyvin voi nelikymppisenä aloittaa uusia juttuja :D Hassu ajatus, että jos ei ole sitä ennen pitänyt päiväkirjaa, on aivan typerä ostos?
Ainut anopilta saamani lahja on naistenlehden mukana tullut ilmainen cd-levy.
Teinivuosina tuli joka joulu asiallisten lahjojen (kirjat, yöpaita jne.) lisäksi koriste-esineitä. Posliinisia ja metallisia korurasioita, kiikkeriä kynttilänjalkoja ja öljylamppuja ja paristolla toimivia kynttilöitä ym. Tuttavilta sain kerran Eiffel-tornin muotoisen hajuvesipullon. Parfyymi haisi hirveälle (kuten halpa hajuvesi yleensäkin) ja kitschiähän se putelikin oli.
Lahjahan se on tuliainenkin. Muutama vuosi sitten tuli Venäjän Karjalasta ystävyyskoulusta oppilaita ja opettajia viikoksi Suomeen. Sain sikäläiseltä tuttavaltani tuliaisia, mm. suklaata, jonka parasta ennen -päivämäärä oli jo lähes historiallinen, sekä jonkun koriste-esineen. En halunnut loukata antajaa, vaan kiitin kohteliaasti, mutta kotona tuliaiset siirtyivät vieraiden poistuttua mappiin X.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v lahjaksi aviomieheltä 6,50e maksanut muistikirja. Ai mistä tiedän, mitä maksoi? Kun pussi, jossa lahja ojennettiin, sisälsi kuitinkin. "Jos vaikka haluaisit alkaa pitää päiväkirjaa..", niin, jos haluaisin, enköpähän olisi sen aloittanut jo ennen 40v synttäriäni?
Ihan hyvä lahjahan tuo on. Hintakin ok.
Niin varmaan vika oli mussa, itse kuitenkin olin antanut miehelle 40v lahjaksi kaksi kuukautta aiemmin 800e maksavan rannekellon, miehen nettotulot on reippasti yli 100.000e vuodessa JA oli puoli vuotta aiemmin hän oli jäänyt kiinni salasuhteesta sihteeriinsä... että olihan toi, ihan hyvä (ja täysin tarpeeton) lahja. Viime joulusiivouksessa heitin menemään koko vihkon.
Pettäminen on yksi juttu, tsemppiä sen kanssa selviämiseen.
MUTTA mielestäni ei "kuulu" ostaa kallista lahjaa, vain koska toinen on ostanut viimeksi kalliin. Eihän tämä mitään kauppaa ole, ja lisäksi pitkässä suhteessa voi välillä olla kalliimpi, välillä halvempi. Toisekseen ei mielestäni ole velvollisuutta ostaa aina kalliita lahjoja, vaikka omat tulot ovatkin suuret. Siinähän saisi sitten olle sellainen yleinen hyväntekijä. Halpakin lahja voi olla oikein hyvä.
Tarpeeton lahja oli vain, koska et sitä halunnut. Nytkin on muotia pitää näitä kiitollisuuspäiväkirjoja, moni sellaista kokeilee, vaikka ei olisikaan ennen ollut tapana. Ihan hyvin voi nelikymppisenä aloittaa uusia juttuja :D Hassu ajatus, että jos ei ole sitä ennen pitänyt päiväkirjaa, on aivan typerä ostos?
No tarpeeton lahja on tarpeeton lahja, olisi sitten säästänyt sen 6,50e ja antanut vaikka paperinenäliinaan kirjoitetun kortin, eikös? Luulisi, että miehelle olisi 20v liiton aikana selvinyt, olenko päiväkirjanpitäjätyyppiä. Ja kiitollisuuspäiväkirja, oikeasti, tarviiko sun kirjoittaa ylös asiat joista olet kiitollinen? Etkö muista niitä muuten? Kyse ei ole oikeastaan edes sen vihkon hinnasta vaan siitä, että mies osoitti täydellisesti sen, että ei tunne mua yhtään. Ja ehkä olisin tosiaan 40 vuotislahaksi halunnut jotain, joka säilyisi vaikka jälkipolville. Itse sain mummoltani 25v lahjaksi design-maljakon, jonka hän olisi saanut 40v lahjaksi aikoinaan. Siinä oli mun mielestä jo joku ideakin, vaikka oli antajalleen ihan ilmainen.
Vierailija kirjoitti:
Sain kerran vaimolta isänpäivälahjaksi kirjan joka kertoo paskasta. Oli tarkoitettu kuulemma vessalukemiseksi. En ole sen jälkeen äitienpäivälahjoja ostanut.
Mutta se Paska kirjahan on aika hulvaton. Luin sitä salaa kirjastossa. N32
40v lahjaksi aviomieheltä 6,50e maksanut muistikirja. Ai mistä tiedän, mitä maksoi? Kun pussi, jossa lahja ojennettiin, sisälsi kuitinkin. "Jos vaikka haluaisit alkaa pitää päiväkirjaa..", niin, jos haluaisin, enköpähän olisi sen aloittanut jo ennen 40v synttäriäni?