Surkein lahja, jonka olet saanut?
Ja tänne ei nyt tarvitse tulla sanomaan "jokainen lahja on arvokas!!1" vaan kertokaa ihan suoraan, mikä on surkein saamanne lahja? Kuka antoi ja mikä lahja kyseessä?
Itse sain tädiltä hänen ulkomaille muuttaneen tyttärensä (eli serkkuni) vanhoja vaatteita. Ei kai siinä muuta kun että serkku painaa reilut sata kiloa ja itse olen s-kokoa. Täti vielä sanoi "No kun te olette *Katrin kanssa suunnilleen samaa kokoa" ja hymyili vittumaisesti päälle. Että hyvää syntymäpäivää minulle vain :D
Kommentit (636)
Tuikkuja. Siis mitä helvettiä? Ne oli vieläpä paketoitu. Kolme tuikkua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellanen keltainen kumiankka jota käytetään kylvyssä. Yleensä lapset sellaisia tarvitsee, mutta en ymmärrä mikä sai kaverini ostaa minulle aikuiselle ihmiselle sellaisen. Kaverin kommentti oli "tätähän sinä tarvitset kun kylvetään niin pirusti. " ja kyllä muuten nauratti aluksi. Enpä jaksanut tuhlata energiaa moiseen mököttämiseen joten otin sen vain huumorilla! :D
Olihan edes sellanen vibraattori-ankka?
Ei ollut, iha perinteinen kumiankka :D
Vierailija kirjoitti:
Me olemme mieheni kanssa saaneet kolmena jouluna joululahjaksi vanhoja kirjoja.
Nämä kirjat ovat peräisin kuolleen sukulaisemme jäämistöstä. Me perikunnan jäsenen valitsimme ensin kuka nyt mitäkin sieltä itsellensä toivoi ja halusi ja sen jälkeen oli puhe, että hyväntekeväisyyteen kaikki loppu tavara.
Kuitenkin eräs perikunnan jäsen oli köynyt tyhjentämässä asuntoa vielä tämän sopimuksen teon jälkeen ja hyväntekeväisyysyhdistys jäi nuolemaan näppejään.
Nyt sitte minä ja mieheni olemme tosiaan kolmena jouluna saaneet lahjaksi näitä edesmenneen sukulaisemme tavaroita. Jee!
Jos sinua yhtään lohduttaa, niin vanhat kirjat lukuunottamatta arvokkaita harvinaisuuksia eivät kelpaa millekään hyväntekeväisyysjärjestölle tms., vaan ainoastaan jätteisiin, niin kauhealta kuin se kuulostaakin. Kukaan ei siis jäänyt nuolemaan näppejään ainakaan kirjojen osalta. Meni off topic, sori.
Minä sain juuri synttärilahjaksi konvehtirasian, josta päivämäärä menee umpeen ens viikolla.
Toisekseen mulla on laktoosi-intoleranssi ja antaja tietää sen kun hänellä itselläänkin on.
Äiti sai joskus anopilta vessaan laitettavan vessapaperitelineen. Mun mielestä se oli käytännöllinen ja nykyään se onkin mun asunnon vessassa. Äiti tosin loukkaantui lahjasta.
Tädilläni on tapana aina antaa kaikkea älytöntä. Surkein oli ehkä "rekisterikilpi", jossa lukee nimeni. Taisin saada sen 21-vuotislahjaksi. Nyt viime aikoina sain häneltä kaksi myrkynvihreää kangaskoria ja helmistä tehdyt kirkkaankeltaiset korvakorut, jotka näyttävät vieheiltä.
Lapseni kummitäti laittaa joululahjan aina postissa tulemaan. Yleensä joku parin euron muovihärpäke, mikä sinänsä on ok, mutta kun tavara on vain postipaketissa, ei käärittynä lahjapaperiin, yleensä hintalappukin kiinni. Ja sitten muovipaketista saatettu leikata pala pois että mahtuu postipakettiin. Tai jopa otettu alkuperäisestä paketista pois kokonaan. Nykyään tiedän jo avata sen ja paketoin itse ja ehkä yhdistän jonkun toisen lelun kanssa samaan pakettiin tai annan sen heti sellaisenaan ei-joululahjana ja kerron että Sirpa-täti lähetti.
Pahimmat lahjat on ne täysin persoonattoman kosmetiikkapakkaukset ym, joissa on joku hiton nivean muutaman euron vartalovoide tai jotain muuta vastaavaa. Just sellanen, et ostan nyt tämän kun en tiedä mitä antaa lahjaksi, mutta pakko on jotain keksiä. Jos lahjaan ei ole valmis käyttämään edes yhtään ajatusta ni ei tarvii sit ostaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain kerran vaimolta isänpäivälahjaksi kirjan joka kertoo paskasta. Oli tarkoitettu kuulemma vessalukemiseksi. En ole sen jälkeen äitienpäivälahjoja ostanut.
Mutta se Paska kirjahan on aika hulvaton. Luin sitä salaa kirjastossa. N32
Se paskakirja on aivan loistava :D luin sitä kaverin luona darrassa ja nauroin koko ajan. Siinä oli semmone intin metsäpaskomisjuttu, jota olen netistä yrittänyt etsiä mutta en ole löytänyt. Sille naurettiin vedet silmissä.
Onhan siinä muutama hyvä juttu, mutta iso osa kirjasta on ihan paskaa. En todellakaan arvostanut kyseistä lahjaa. Otin sen ennemminkin vittuiluna. Vaimoni kuitenkin tiesi, etten harrasta vessassa lukemista.
Sain mummoltani 12-v syntymäpäivälahjaksi kahdet värikkäät silkkipikkuhousut läpinäkyvässä muovikartiossa... Avasin vielä ihan innoissaan, kun luulin niitä silkkihuiveiksi :D en ikinä unohda sitä tyrmistynyttä ilmettäni, kavereideni hirnuntaa ja mummon innostunutta hihkumista "eikö olekin nätit, löysin kirpputorilta" :D .... Ei luoja, kuka antaa käytetyt silkkipikkarit x 2 lahjaksi? No minun pihi evakkomummoni!!!
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat lahjat on ne täysin persoonattoman kosmetiikkapakkaukset ym, joissa on joku hiton nivean muutaman euron vartalovoide tai jotain muuta vastaavaa. Just sellanen, et ostan nyt tämän kun en tiedä mitä antaa lahjaksi, mutta pakko on jotain keksiä. Jos lahjaan ei ole valmis käyttämään edes yhtään ajatusta ni ei tarvii sit ostaa mitään.
Minä taas tykkään saada päivittäiskosmetiikkaa. Saattaa olla lahjana mielikuvitukseton, mutta suihkugeelit ja vartalorasvat tulevat myös aika poikkeuksetta aina käytettyä eivätkä jää nurkkiin pölyttymään. Turhaa tavaraa en tarvitsisi yhtään enempää.
Vierailija kirjoitti:
Kuori, jossa sisällä paperi, jossa antaja ilmoitti lahjoittaneensa "minun puolestani" jonnekin kehitysmaahan parikymppisen.
Mikä tässä on tarkoitus? Kehuskella omalla hyvyydellään? Minä en saanut mitään muuta kuin tiedon, että hän on lahjoittanut johonkin kohteeseen rahaa.
Tarkoittaa sitä, että lahjanantaja ajatteli sinulla olevan kaikki, mitä tarvitset ja sinun olevan hyväsydäminen ihminen, joka on halukas auttamaan huonompiosaisia
Vierailija kirjoitti:
No minä olen saanut lahjoiksi hummelin sukat (nämä ovat oikein merkkituote, sanoi antaja perään), sytytystulppia 4, kaksi käytettyä talvirengasta jne.
Mutta pakko sanoa että ei passaisi olla tyytymätön, useimmiten en kuitenkaan ole saanut keltään mitään.
Luultavasti en saa ensi joulunakaan mitään, jollei nuorempi lapseni huolehdi että minäkin saan konvehtirasian.
Musta nää talvirenkaat jne on just huippuja lahjoja:) inhoan ylimääräistä tavaraa ja olen ihan innoissani, jos saan jotain tylsää, jonka olisin joutunut muussa tapauksessa ostamaan omilla rahoillani. Näin saan käyttää säästyvät rahani ihan mihin itse tykkään:) olen esim. saanut isältäni joululahjaksi auton katsastuksen, mikä oli ihan paras lahja!
Olen saanut voittopuoleisesti vanhemmiltani hirveitä joululahjoja lapsuudessani. Vanhempieni mielestä oli tärkeämpää, että lahjoja oli paljon kuin se, että MITÄ ne olivat. Siispä saimme kaikkea ihan älytöntä tyyliin lyijykyniä jokainen erikseen paketoituna, lakuja yksittäin paketoituna jne. Minusta nämä olivat hyviä lahjoja, mutta olisin halunnut saada ne isoimmissa erissä.
Sain vielä pitkään täysin älyttömiä leluja, vaikka olisin halunnut saman rahan käytettäväksi johonkin muuhun. Muistan esimerkiksi 13-vuotiaana, kun minulla oli vain yksi toive: se oli maailmanradio, mutta sain taas kasan kaikkea tuollaista pientä ja sitten jonkin kauko-ohjattavan auton, jollaisella olin leikkinyt viimeksi 10-vuotiaana. Tuo kauko-ohjattava maksoi vielä 4-5 kertaa enemmän kuin tuo toivomani radio.
Mummotani käytetyt alushousunsa. Olivat pestyt kuitenkin ennen antamista :)
Surkein lahja oli ex mieheni ei mitään lahja ja ei edes muistanut syntymäpäivääni.
Olimme vasta kihlautuneet silloisen poikaystäväni kanssa ja veimme anoppilaan joululahjaksi sellaisen vähän isomman metallisen lyhdyn, johon laitetaan kynttilä sisään. Anoppi avasi lahjan ja kysyi, että olisiko se ok, jos antaisivat sen meille kihlajaislahjaksi. ...no kiva kun tykkäsit! :D
Tätini tuli lapseni synttäreille, toi "lahjaksi" rikkoutuneen, likaisen, vettyneen kirjan. Kirja oli vuodelta 2002 ja sen sai vauvaklubista tilattua ilmaiseksi. Tarina ei kerro, mistä täti tuon kuvotuksen on hankkinut, koska hänellä ei omia lapsia ole. Ja söi hyvällä ruokahalulla kolmesti santsaten kahvipöydästä herkkuja...!
Olihan edes sellanen vibraattori-ankka?