Lue keskustelun säännöt.
Miten kestätte lasten tylsyyttä?
26.10.2015 |
Lapsinerot ja pikkuvanhat viikarit poislukien lapset ovat kammottavan tylsiä. Vauvat, taaperot ja pikkulapset eivät osaa juuri mitään. Lapset haluavat katsoa samoja leffoja uudelleen ja uudelleen, kysyvät tyhmiä kysymyksiä, kertoa jollottavat yhdentekeviä tarinoita ilman mitään pontta, keskustelevat huonosti ja pelaavat hyvin rajoittuneita pelejä. Ajan viettäminen ja vuorovaikutus lasten kanssa on monotonista ja hajottavaa.
Te, jotka vietätte paljon aikaa lasten kanssa: miten kestätte lasten tylsyyttä? Onko teillä joitakin strategioita, joiden avulla selviätte tilanteesta?
Kommentit (185)
Miksi jatkat tätä tylsää keskustelua ja keskity niihin mielenkiintoisimpiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voihan...
Jos sä nyt odotat jotain hienoja sivistyssanojen täyttämiä keskusteluja viisivuotiaalta tai matemaattisten kaavojen pohdintoja, niin hakeudu sellaiseen aikuiseen seuraan jossa niistä voi keskustella. Lapset on lapsia eikä nyt kukaan täysipäinen ihminen nyt oikeasti voi olettaa että lapsi pystyy vielä ymmärtämään ja keskustelemaan niinkuin aikuiset. Luulisi tuon nyt ap:nkin noin erinomaisen älykkäänä nyt ymmärtävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Tämä on hyvä esimerkki "tyhmästä kysymyksestä" (ei millään pahalla!), koska se on virheellisesti asetettu Ei ole olemassa märkyyttä minään essentiaalisena maailman ominaisuutena, toisin kuin lapsi helposti oman ajattelunsa ehittymättömyyden vuoksi ajattelee. Märkyys on olemassa ainoastaan aistikokemuksena.
Tuossa on yksinkertaistettu selitys kemiasta märkinä aistetittavien aineiden takana: http://www.hs.fi/tiede/a1351489260209 Kuten huomaat, tässäkin vastauksessa on jouduttu tavallaan ohittamaan se alkuperäinen kysymys ja muotoilemaan itse sellainen, johon voi vastata. Hesarin tiedepalstaa seuraavat ovat varmasti huomanneet, että näin käy lasten tiedekysymysten kohdalla aika usein.
Tiedonhalu on sinänsä lapsella aina ilahduttava ominaisuus, oli kysymys sitten fiksusti muotoiltu tai ei. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin lapsen oppimisen tukeminen, olisi se sitten kivaa puuhaa tai ei. -ap
Ihminen on siis automaattisesti tylsä, jos ei kykene erottamaan essentiaalisia ilmiöitä aistikokemuksista käsitteellisellä tasolla?
Ja on tyhmä, jos näitä ihmettelee mielessään tai ääneen?
Kerro nyt sitten, missä seurassa itse oikein mainiosti viihdyt? Niiden seurassako, joille nämä ovat valmiita ajatusmalleja yliopiston teoreettisen filosofian lyhyen oppimäärän käyneinä? Vai viihdytkö vain niiden kanssa, joilla on varmasti uutta, luovaa ajattelua tarjottavanaan? Keitä he ovat? Tulen mielelläni porukkaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Tämä on hyvä esimerkki "tyhmästä kysymyksestä" (ei millään pahalla!), koska se on virheellisesti asetettu Ei ole olemassa märkyyttä minään essentiaalisena maailman ominaisuutena, toisin kuin lapsi helposti oman ajattelunsa ehittymättömyyden vuoksi ajattelee. Märkyys on olemassa ainoastaan aistikokemuksena.
Tuossa on yksinkertaistettu selitys kemiasta märkinä aistetittavien aineiden takana: http://www.hs.fi/tiede/a1351489260209 Kuten huomaat, tässäkin vastauksessa on jouduttu tavallaan ohittamaan se alkuperäinen kysymys ja muotoilemaan itse sellainen, johon voi vastata. Hesarin tiedepalstaa seuraavat ovat varmasti huomanneet, että näin käy lasten tiedekysymysten kohdalla aika usein.
Tiedonhalu on sinänsä lapsella aina ilahduttava ominaisuus, oli kysymys sitten fiksusti muotoiltu tai ei. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin lapsen oppimisen tukeminen, olisi se sitten kivaa puuhaa tai ei. -ap
Eihän kysymys ole virheellisesti asetettu! Oletko hiukan yksinkertainen ap? Et tainnut ymmärtää koko kysymystä. Se on filosofinen kysymys, jos (ja kun) tiede ei pysty vastaamaan. Koska ei tosiaan ole sama asia vastata että vesi aistitaan märkänä, vaan pitää vastata siihen, miksi vesi on märkää :)
Hämmentävän monella on sellainen käsitys, että mitä tahansa epämääräistä kysymystä voi pitää"filosofisena kysymyksenä". Ja vielä: mitä epäselvempi ja hämärämpi jokin ajatus on, sitä "filosofisempi" se on. En tiedä, onko filosofia tieteenalana ja perinteenä mokannut jollakin tavalla brändinsä kanssa, vai mistä tällainen virhekäsitys johtuu.
Todettakoon nyt kuitenkin, ettei tuolla kysymykselläsi ei ole juuri mitään tekemistä filosofian kanssa. Filosofia pyrii mahdollisimman kirkkaaseen ja terävään ajatteluun, virheellisten oletusten purkamiseen, kysymysten premissien kyseenalaistamiseen ja johdonmukaisiin, lujiin perusteluihin.
Lapset eivät tavallisesti ole "pikku filosofeja" vaan äärimmäisiä arkiajattelijoita, joiden ajatuksia eivät perustelut tai kriittisyys rasita. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa tai väärin. Se kuuluu ihmiselle tyypilliseen kognitiiviseen kehitykseen. -ap
Hoidin omat lapset kotona kouluikään asti ja kyllähän ne päivät olivat todella tylsiä! Samat rutiinit toistuivat päivästä toiseen, ruokaa, pyykkiä, siivoamista, lapset narisivat ja kiukuttelivat jne jne. Mutta omapahan oli valinta ja tekisin luultavasti samoin uudelleen. Lapset meni kouluun ja äiti meni töihin. Ja voi taivahan vallat, myös töissä on ollut toooooodellla tylsiä päiviä ja tylsiä työkavereita ja tylsiä työtehtäviä. Elämä nyt vaan tuppaa olemaan välillä aika tylsää eikä suurta juhlaa ja hypetystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Tämä on hyvä esimerkki "tyhmästä kysymyksestä" (ei millään pahalla!), koska se on virheellisesti asetettu Ei ole olemassa märkyyttä minään essentiaalisena maailman ominaisuutena, toisin kuin lapsi helposti oman ajattelunsa ehittymättömyyden vuoksi ajattelee. Märkyys on olemassa ainoastaan aistikokemuksena.
Tuossa on yksinkertaistettu selitys kemiasta märkinä aistetittavien aineiden takana: http://www.hs.fi/tiede/a1351489260209 Kuten huomaat, tässäkin vastauksessa on jouduttu tavallaan ohittamaan se alkuperäinen kysymys ja muotoilemaan itse sellainen, johon voi vastata. Hesarin tiedepalstaa seuraavat ovat varmasti huomanneet, että näin käy lasten tiedekysymysten kohdalla aika usein.
Tiedonhalu on sinänsä lapsella aina ilahduttava ominaisuus, oli kysymys sitten fiksusti muotoiltu tai ei. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin lapsen oppimisen tukeminen, olisi se sitten kivaa puuhaa tai ei. -ap
Eihän kysymys ole virheellisesti asetettu! Oletko hiukan yksinkertainen ap? Et tainnut ymmärtää koko kysymystä. Se on filosofinen kysymys, jos (ja kun) tiede ei pysty vastaamaan. Koska ei tosiaan ole sama asia vastata että vesi aistitaan märkänä, vaan pitää vastata siihen, miksi vesi on märkää :)
Hämmentävän monella on sellainen käsitys, että mitä tahansa epämääräistä kysymystä voi pitää"filosofisena kysymyksenä". Ja vielä: mitä epäselvempi ja hämärämpi jokin ajatus on, sitä "filosofisempi" se on. En tiedä, onko filosofia tieteenalana ja perinteenä mokannut jollakin tavalla brändinsä kanssa, vai mistä tällainen virhekäsitys johtuu.
Todettakoon nyt kuitenkin, ettei tuolla kysymykselläsi ei ole juuri mitään tekemistä filosofian kanssa. Filosofia pyrii mahdollisimman kirkkaaseen ja terävään ajatteluun, virheellisten oletusten purkamiseen, kysymysten premissien kyseenalaistamiseen ja johdonmukaisiin, lujiin perusteluihin.
Lapset eivät tavallisesti ole "pikku filosofeja" vaan äärimmäisiä arkiajattelijoita, joiden ajatuksia eivät perustelut tai kriittisyys rasita. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa tai väärin. Se kuuluu ihmiselle tyypilliseen kognitiiviseen kehitykseen. -ap
Ja miksiköhän miettiessä miksi vesi on märkää ei voida pyrkiä mahdollisimman kirkkaaseen ja terävään ajatteluun, virheellisten oletusten purkamiseen, kysymysten premissien kyseenalaistamiseen ja johdonmukaisiin, lujiin perusteluihin? :D
Mikä pelle sä oikein olet, ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Tämä on hyvä esimerkki "tyhmästä kysymyksestä" (ei millään pahalla!), koska se on virheellisesti asetettu Ei ole olemassa märkyyttä minään essentiaalisena maailman ominaisuutena, toisin kuin lapsi helposti oman ajattelunsa ehittymättömyyden vuoksi ajattelee. Märkyys on olemassa ainoastaan aistikokemuksena.
Tuossa on yksinkertaistettu selitys kemiasta märkinä aistetittavien aineiden takana: http://www.hs.fi/tiede/a1351489260209 Kuten huomaat, tässäkin vastauksessa on jouduttu tavallaan ohittamaan se alkuperäinen kysymys ja muotoilemaan itse sellainen, johon voi vastata. Hesarin tiedepalstaa seuraavat ovat varmasti huomanneet, että näin käy lasten tiedekysymysten kohdalla aika usein.
Tiedonhalu on sinänsä lapsella aina ilahduttava ominaisuus, oli kysymys sitten fiksusti muotoiltu tai ei. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin lapsen oppimisen tukeminen, olisi se sitten kivaa puuhaa tai ei. -ap
Eihän kysymys ole virheellisesti asetettu! Oletko hiukan yksinkertainen ap? Et tainnut ymmärtää koko kysymystä. Se on filosofinen kysymys, jos (ja kun) tiede ei pysty vastaamaan. Koska ei tosiaan ole sama asia vastata että vesi aistitaan märkänä, vaan pitää vastata siihen, miksi vesi on märkää :)
Miksi kysymys pitäisi olla oikein asetettu että se ei olisi tylsä. Mielenkiintoisen kysymyksestä tekee juuri se että minun täytyy ensin selvittää mitä lapsi haluaa tietää esim.haluaako hän teietää miksi vesi on vettä, miksi se aistitaan märkänä vai jotakin muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Tämä on hyvä esimerkki "tyhmästä kysymyksestä" (ei millään pahalla!), koska se on virheellisesti asetettu Ei ole olemassa märkyyttä minään essentiaalisena maailman ominaisuutena, toisin kuin lapsi helposti oman ajattelunsa ehittymättömyyden vuoksi ajattelee. Märkyys on olemassa ainoastaan aistikokemuksena.
Tuossa on yksinkertaistettu selitys kemiasta märkinä aistetittavien aineiden takana: http://www.hs.fi/tiede/a1351489260209 Kuten huomaat, tässäkin vastauksessa on jouduttu tavallaan ohittamaan se alkuperäinen kysymys ja muotoilemaan itse sellainen, johon voi vastata. Hesarin tiedepalstaa seuraavat ovat varmasti huomanneet, että näin käy lasten tiedekysymysten kohdalla aika usein.
Tiedonhalu on sinänsä lapsella aina ilahduttava ominaisuus, oli kysymys sitten fiksusti muotoiltu tai ei. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin lapsen oppimisen tukeminen, olisi se sitten kivaa puuhaa tai ei. -ap
Eihän kysymys ole virheellisesti asetettu! Oletko hiukan yksinkertainen ap? Et tainnut ymmärtää koko kysymystä. Se on filosofinen kysymys, jos (ja kun) tiede ei pysty vastaamaan. Koska ei tosiaan ole sama asia vastata että vesi aistitaan märkänä, vaan pitää vastata siihen, miksi vesi on märkää :)
Hämmentävän monella on sellainen käsitys, että mitä tahansa epämääräistä kysymystä voi pitää"filosofisena kysymyksenä". Ja vielä: mitä epäselvempi ja hämärämpi jokin ajatus on, sitä "filosofisempi" se on. En tiedä, onko filosofia tieteenalana ja perinteenä mokannut jollakin tavalla brändinsä kanssa, vai mistä tällainen virhekäsitys johtuu.
Todettakoon nyt kuitenkin, ettei tuolla kysymykselläsi ei ole juuri mitään tekemistä filosofian kanssa. Filosofia pyrii mahdollisimman kirkkaaseen ja terävään ajatteluun, virheellisten oletusten purkamiseen, kysymysten premissien kyseenalaistamiseen ja johdonmukaisiin, lujiin perusteluihin.
Lapset eivät tavallisesti ole "pikku filosofeja" vaan äärimmäisiä arkiajattelijoita, joiden ajatuksia eivät perustelut tai kriittisyys rasita. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa tai väärin. Se kuuluu ihmiselle tyypilliseen kognitiiviseen kehitykseen. -ap
Kysymys voi olla filosofinen, vaikka siihen ei löytyisi taivaan kirkasta vastausta tämän tieteenalan argumentoinnin puitteissa.
Alkaa epäilyttää, että olisit koko tieteenalaa lukenut Niksi-Pirkka -tasoisia elämänoppaita pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Mikä pelle sä oikein olet, ap.
Nyt vajoat lapsen tasolle. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse tuon vesikysymyksen kysyjä. En muista tilannetta, mutta voin kuvitella sen menneen jotenkin niin, että olen joskus käden veteen työntäessäni ikään kuin havahtunut ajattelemaan, että se on erilaista kuin mikään muu, pöydät, tuolit, vaatteet, lemmikit jne. ja että se on märkää. Tylsää olisi vain todeta, että okei, se on märkää :) Ei, sen sijaan kysyin, MIKSI se on märkää. Enkä tiedä vieläkään :)
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisen kysymyksestä tekee juuri se että minun täytyy ensin selvittää mitä lapsi haluaa tietää esim.haluaako hän teietää miksi vesi on vettä, miksi se aistitaan märkänä vai jotakin muuta.
Ihan hyvä, että pidät mielenkiintoisena yrittää selvittää, mitä lapsi yrittää sanoa ja haluaa tietää. Tämä on varmasti hyödyllinen ominaisuus sinulle. Minä sen sijaan en pidä tuota mielenkiintoisena. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pelle sä oikein olet, ap.
Nyt vajoat lapsen tasolle. -ap
Kun et keksi enää sanottavaa takerrut epäolennaisuuksiin vai miten se meni? Ja sikäli joo, että olin (äitini mulaan) noin 2-vuotias kun kysyin vesikysymyksen.
Vierailija kirjoitti:
Ei, sen sijaan kysyin, MIKSI se on märkää. Enkä tiedä vieläkään :)
Tuossa antamassani linkissä se selitettiin mielestäni riittävän yksinkertaisesti. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisen kysymyksestä tekee juuri se että minun täytyy ensin selvittää mitä lapsi haluaa tietää esim.haluaako hän teietää miksi vesi on vettä, miksi se aistitaan märkänä vai jotakin muuta.
Ihan hyvä, että pidät mielenkiintoisena yrittää selvittää, mitä lapsi yrittää sanoa ja haluaa tietää. Tämä on varmasti hyödyllinen ominaisuus sinulle. Minä sen sijaan en pidä tuota mielenkiintoisena. -ap
Mä kehotankin sitten sinua välttämään olemista ja keskusteluja ihmisten kanssa jotka esittävät kysymyksiä jotka koet tylsinä olivat he sitten lapsia tai jonkun muun ikäisiä. Elämä on valintoja, miksi valita asioita jotka kokee tylsiksi.
Ap,
Lapseni kysyi, mitä on sähkö. -Mitä se oikein on?
Koska sen enempää filosofia kuin fyysikkakaan ei osaa vastata tähän, niin mihin kategoriaan asetat tämän kysymyksen.?
Onko se vain tylsä, tyhmä ja arkipäiväinen kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisen kysymyksestä tekee juuri se että minun täytyy ensin selvittää mitä lapsi haluaa tietää esim.haluaako hän teietää miksi vesi on vettä, miksi se aistitaan märkänä vai jotakin muuta.
Ihan hyvä, että pidät mielenkiintoisena yrittää selvittää, mitä lapsi yrittää sanoa ja haluaa tietää. Tämä on varmasti hyödyllinen ominaisuus sinulle. Minä sen sijaan en pidä tuota mielenkiintoisena. -ap
Olen jo pariinkin otteeseen kysynyt, mikä sinusta on mielenkiintoista?
Et ole vastannut.
Vierailija kirjoitti:
Mä kehotankin sitten sinua välttämään olemista ja keskusteluja ihmisten kanssa jotka esittävät kysymyksiä jotka koet tylsinä olivat he sitten lapsia tai jonkun muun ikäisiä. Elämä on valintoja, miksi valita asioita jotka kokee tylsiksi.
Tämä taisikin olla ensimmäinen kunnollinen vastaus aloitukseni kysymykseen. Asia on tietysti juuri näin: kannattaa välttää tylsää seuraa ja suosia mielenkiintoista. Juuri tällä tavalla menettelenkin. Lasten seuran välttely on vain sosiaalisesti vaikeampaa kuin aikuisten. Minulla on sukulaislapsia ja ystävien lapsia, joiden kanssa tulee vietettyä aikaa, koska haluan viettää aikaa heidän vanhempiensa kanssa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Tämä on hyvä esimerkki "tyhmästä kysymyksestä" (ei millään pahalla!), koska se on virheellisesti asetettu Ei ole olemassa märkyyttä minään essentiaalisena maailman ominaisuutena, toisin kuin lapsi helposti oman ajattelunsa ehittymättömyyden vuoksi ajattelee. Märkyys on olemassa ainoastaan aistikokemuksena.
Tuossa on yksinkertaistettu selitys kemiasta märkinä aistetittavien aineiden takana: http://www.hs.fi/tiede/a1351489260209 Kuten huomaat, tässäkin vastauksessa on jouduttu tavallaan ohittamaan se alkuperäinen kysymys ja muotoilemaan itse sellainen, johon voi vastata. Hesarin tiedepalstaa seuraavat ovat varmasti huomanneet, että näin käy lasten tiedekysymysten kohdalla aika usein.
Tiedonhalu on sinänsä lapsella aina ilahduttava ominaisuus, oli kysymys sitten fiksusti muotoiltu tai ei. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin lapsen oppimisen tukeminen, olisi se sitten kivaa puuhaa tai ei. -ap
Eihän kysymys ole virheellisesti asetettu! Oletko hiukan yksinkertainen ap? Et tainnut ymmärtää koko kysymystä. Se on filosofinen kysymys, jos (ja kun) tiede ei pysty vastaamaan. Koska ei tosiaan ole sama asia vastata että vesi aistitaan märkänä, vaan pitää vastata siihen, miksi vesi on märkää :)
Miksi kysymys pitäisi olla oikein asetettu että se ei olisi tylsä. Mielenkiintoisen kysymyksestä tekee juuri se että minun täytyy ensin selvittää mitä lapsi haluaa tietää esim.haluaako hän teietää miksi vesi on vettä, miksi se aistitaan märkänä vai jotakin muuta.
Olen samaa mieltä. Äitini ei kyllä tajunnut tuota. Luultavasti alunperin olen ajatellut kysyä, miksi vesi tuntuu erilaiselta kuin kaikki muu. Mutta toisaalta, miten tylsää, jos äiti olisi vastannut minulle vaikkapa: "no, koska se on märkää".
Pois olisi kokonaan jäänyt se, että pieni ihminen jäi nyt käytännössä miettimään asiaa. Se ei saanut lopullista vastaustaan. Filosofisempaa se on kuin hiljentää suu valmiilla tiedolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisen kysymyksestä tekee juuri se että minun täytyy ensin selvittää mitä lapsi haluaa tietää esim.haluaako hän teietää miksi vesi on vettä, miksi se aistitaan märkänä vai jotakin muuta.
Ihan hyvä, että pidät mielenkiintoisena yrittää selvittää, mitä lapsi yrittää sanoa ja haluaa tietää. Tämä on varmasti hyödyllinen ominaisuus sinulle. Minä sen sijaan en pidä tuota mielenkiintoisena. -ap
No mitä sinä sitten pidät mielenkiintoisena?
Eihän kysymys ole virheellisesti asetettu! Oletko hiukan yksinkertainen ap? Et tainnut ymmärtää koko kysymystä. Se on filosofinen kysymys, jos (ja kun) tiede ei pysty vastaamaan. Koska ei tosiaan ole sama asia vastata että vesi aistitaan märkänä, vaan pitää vastata siihen, miksi vesi on märkää :)