Lue keskustelun säännöt.
Miten kestätte lasten tylsyyttä?
26.10.2015 |
Lapsinerot ja pikkuvanhat viikarit poislukien lapset ovat kammottavan tylsiä. Vauvat, taaperot ja pikkulapset eivät osaa juuri mitään. Lapset haluavat katsoa samoja leffoja uudelleen ja uudelleen, kysyvät tyhmiä kysymyksiä, kertoa jollottavat yhdentekeviä tarinoita ilman mitään pontta, keskustelevat huonosti ja pelaavat hyvin rajoittuneita pelejä. Ajan viettäminen ja vuorovaikutus lasten kanssa on monotonista ja hajottavaa.
Te, jotka vietätte paljon aikaa lasten kanssa: miten kestätte lasten tylsyyttä? Onko teillä joitakin strategioita, joiden avulla selviätte tilanteesta?
Kommentit (185)
Mun 3,5v pohti että miksi sanotaan että kuolleet menee taivaaseen kun hän on nähnyt että ne laitetaan maan alle.
Ei syönyt räkää edes tossa iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä aikuiset ovat keskimäärin lapsia tylsempiä. Lapset osaavat olla spontaaneja, heittäytyä tilanteisiin, katsovat maailmaa avoimen kiinnostuneesti ja nauravat ihan älyvapaille jutuille. (Ja mikäli sillä on merkitystä, olen vela.)
Vierailija kirjoitti:
Mun 3,5v pohti että miksi sanotaan että kuolleet menee taivaaseen kun hän on nähnyt että ne laitetaan maan alle.
Kolmi- ja puolivuotiaasi käsittelee maailmaa hyvin konkreettisesti, ja se tuottaa välillä tällaisia hassutuksia, kun niillä yritetään saada kiinni abstrakteista ilmiöistä. Kyse ei kuitenkaan ole sinänsä mistään syvällisestä ajatuksesta vaan käytettyjen kognitioiden riittämättömyydestä.
Näitä vahinkoaforismejakin sattuu kuitenkin aika harvoin. Ne vain muistetaan paremmin kuin se yhdentekevä puhetulva. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. tyttöni tuohtui, kun kuuli, ettei hänen pehmoleluaan saa silittää. Mitäs siihen sanot ap? Kielellisenä hauskuutena, olisitko itse tullut ajatelleeksi.
Siinä, ettei lapsi ymmärrä homonyymejä, ei sinänsä ole mitään oivaltavaa. Varmaan tuo väärinkäsitys on ollut tilanteessa ihan koominen. -ap
Kuka väittikään, että siinä olisi jotain oivaltavaa? Kirjoittaja, jonka pohjalta tuon kerroin luetteli erilaisia asioit, tässä viittasin kohtaan "kielelliset hauskuudet".
Luepa oma otsikkosi, mitä kaipasitkaan lapsiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. tyttöni tuohtui, kun kuuli, ettei hänen pehmoleluaan saa silittää. Mitäs siihen sanot ap? Kielellisenä hauskuutena, olisitko itse tullut ajatelleeksi.
Siinä, ettei lapsi ymmärrä homonyymejä, ei sinänsä ole mitään oivaltavaa. Varmaan tuo väärinkäsitys on ollut tilanteessa ihan koominen. -ap
Kuka väittikään, että siinä olisi jotain oivaltavaa? Kirjoittaja, jonka pohjalta tuon kerroin luetteli erilaisia asioit, tässä viittasin kohtaan "kielelliset hauskuudet".
Luepa oma otsikkosi, mitä kaipasitkaan lapsiin?
Okei, no minusta tuo ei ole kovin mielenkiintoista (ei-tylsää). Hyvä tietysti, jos lapsen vanhemmat saavat lapsen jutuista jotakin irti. Hehän niitä joutuvat eniten kuuntelemaan. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä teistä ylipäänsä on syvällistä pohdintaa?
Oltiin maalla rantapolkua pitkin menossa saunalle ja käytiin seuraava keskustelu:
-Äitii! Täällä on sammakko
-Juu, kiva
-Ois kiva olla sammakko
-Miksi?
-Hyppelisi vaan huolettomana ilman että tarttis mennä vaikka päiväkotiin, sit aikuisena töihin ja ois sillee vaan vapaa..
(suht pitkä hiljaisuus... )
-Äiti.. miks jotkut syntyy ihmisiks ja jotkut eläimiks?
Paha oli vastata:) Mutta mikä teistä on sitten syvällistä, ellei tämä? Ei syvällisyys ole jotain tähtitiedettä termeineen, vaan elämän pohdiskelua sellaisista näkökulmista, joihin ei ole mitään valmiita vastauksia.
Vika ei todennäköisesti ole lapsissa, vaan ihan ap:ssä itsessään. Kutsuisin kaltaistasi ihmistä ankeuttajaksi. Enkä usko, että tässä kukaan pystyy sellaisia perusteluja pöytään latomaan, että mieltäsi muuttaisit, koska tunnut pitäväsi itseäsi jotenkin kaikkien muiden yläpuolella. Mutta onnea vaan valitsemallasi tiellä. Etpä tiedä, mitä kaikkea tuollaisella asenteella missaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä teistä ylipäänsä on syvällistä pohdintaa?
Oltiin maalla rantapolkua pitkin menossa saunalle ja käytiin seuraava keskustelu:
-Äitii! Täällä on sammakko
-Juu, kiva
-Ois kiva olla sammakko
-Miksi?
-Hyppelisi vaan huolettomana ilman että tarttis mennä vaikka päiväkotiin, sit aikuisena töihin ja ois sillee vaan vapaa..
(suht pitkä hiljaisuus... )
-Äiti.. miks jotkut syntyy ihmisiks ja jotkut eläimiks?
Paha oli vastata:) Mutta mikä teistä on sitten syvällistä, ellei tämä? Ei syvällisyys ole jotain tähtitiedettä termeineen, vaan elämän pohdiskelua sellaisista näkökulmista, joihin ei ole mitään valmiita vastauksia.
Ikä varmasti hyvä lisätä, juuri neljä täyttänyt... Ja korostan, että en TOTISESTI ajattele, että minun lapseni on jokin erityinen. Kaikki lapset tarkastelevat maailmaa eri tavoin kuin aikuinen lukuun ottamatta erityisaikuiset (esim. Einstein).
Musta lapset on vähän tylsiä. Elämä on niiden kanssa sitä samaa rutiinia päivästä toiseen. Onneksi joskus sentään kuulee kivaa kielen käyttöä ja hyviä ajatuksia, joista on kiva lähteä keskustelemaan. Lapset osaavat myös heittäytyä toisin kuin monet aikuiset.
Ongelma tässä on se, että miten oikeastaan voi määritellä jonkin ihmisen tai ihmisryhmän tylsäksi kun tylsyys on niin subjektiivinen käsite. Toisin sanoen, mikä sinä olet sanomaan kuka on tylsä ja kuka ei? Tämä menee myös päinvastoin eli suurin osa lapsista todennäköisesti pitää sinua tylsänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. tyttöni tuohtui, kun kuuli, ettei hänen pehmoleluaan saa silittää. Mitäs siihen sanot ap? Kielellisenä hauskuutena, olisitko itse tullut ajatelleeksi.
Siinä, ettei lapsi ymmärrä homonyymejä, ei sinänsä ole mitään oivaltavaa. Varmaan tuo väärinkäsitys on ollut tilanteessa ihan koominen. -ap
Kuka väittikään, että siinä olisi jotain oivaltavaa? Kirjoittaja, jonka pohjalta tuon kerroin luetteli erilaisia asioit, tässä viittasin kohtaan "kielelliset hauskuudet".
Luepa oma otsikkosi, mitä kaipasitkaan lapsiin?
Okei, no minusta tuo ei ole kovin mielenkiintoista (ei-tylsää). Hyvä tietysti, jos lapsen vanhemmat saavat lapsen jutuista jotakin irti. Hehän niitä joutuvat eniten kuuntelemaan. -ap
Ai sulle humorististen tilanteiden pitää olla mielenkiintoisia. Muuten on tylsää? Mä en kyllä aina löydä tilannekomiikasta mitään mielenkiintoista, jotta voin nauraa ääneen tms. Ja sellainen saa minut viihtymään (tylsyyden vastakohta).
En suuremmin pidä lapsista (enkä vietä paljon aikaa lasten seurassa), mutta en minä niitä tylsiksi ole kokenut, päinvastoin. Käyttäytyvät ennalta arvaamattomalla tavalla, ja mielikuvitus on paljon parempi kuin aikuisilla keskimäärin. Sopivan järjettömiä juttuja, ja "tyhmät" kysymykset vasta pistävätkin miettimään, miten asia oikein on.
Mainitse nyt jokin esimerkki, millainen kysymys sinusta on tyhmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä tietoinen, että tuollainen 27:n mainitsema naivistinen elämänfilosofia uppoaa moneen. En kyllä osaa pitää sitä millään tavalla syvällisenä. Sellaiseenhan kykenevät jopa Coelhon kaltaiset kahden pennin kirjailijat.
Jos tuon tason kommentteja pitää antoisina, ymmärrän hyvin, miksi viehättyy lasten seurasta. -ap
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta lapset on vähän tylsiä. Elämä on niiden kanssa sitä samaa rutiinia päivästä toiseen. Onneksi joskus sentään kuulee kivaa kielen käyttöä ja hyviä ajatuksia, joista on kiva lähteä keskustelemaan. Lapset osaavat myös heittäytyä toisin kuin monet aikuiset.
Ongelma tässä on se, että miten oikeastaan voi määritellä jonkin ihmisen tai ihmisryhmän tylsäksi kun tylsyys on niin subjektiivinen käsite. Toisin sanoen, mikä sinä olet sanomaan kuka on tylsä ja kuka ei? Tämä menee myös päinvastoin eli suurin osa lapsista todennäköisesti pitää sinua tylsänä.
Mikä tässä poikkeaa aikuisten kanssa elämisestä? Eikö elämä aikuistenkin kanssa (parisuhde, työelämä, tuttavapiiri, sukulaiset) ole samaa rutiinia suurimmalta osin? Joskus kuulee kivaa kielenkäyttöä ja hyviä ajatuksia, joista on kiva lähteä keskustelemaan.
Ja kuten on jo todettu, niin tylsät ihmiset luovat tylsyyttä ympärilleen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä tietoinen, että tuollainen 27:n mainitsema naivistinen elämänfilosofia uppoaa moneen. En kyllä osaa pitää sitä millään tavalla syvällisenä. Sellaiseenhan kykenevät jopa Coelhon kaltaiset kahden pennin kirjailijat.
Jos tuon tason kommentteja pitää antoisina, ymmärrän hyvin, miksi viehättyy lasten seurasta. -ap
No, kerro sinä vuorostasi, mikä on antoisaa sinulle!
Nyt puhuttiin sitä paitsi lapsista eli Coelhosta, joka rahanhimossaan suoltaa tyhmille pseudofilosofiaa. Lapsen ihmettely on vilpitöntä ja uutta.
Elämänohjeena tietysti sinulle, että välttele lapsia. Niitä ei lähipiiriinsä mikään mahti maailmassa pakota ottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi vesi on märkää?
Onko tämä filosofinen kusymys vai tyhmä? Henk koht mua vain kiinnostaisi vastaus. Joksi ei käy se, että se tuntuu märälle. Ei kysytty, miksi vesi tuntuu märälle, vaan miksi se on märkää?
Tämä on hyvä esimerkki "tyhmästä kysymyksestä" (ei millään pahalla!), koska se on virheellisesti asetettu Ei ole olemassa märkyyttä minään essentiaalisena maailman ominaisuutena, toisin kuin lapsi helposti oman ajattelunsa ehittymättömyyden vuoksi ajattelee. Märkyys on olemassa ainoastaan aistikokemuksena.
Tuossa on yksinkertaistettu selitys kemiasta märkinä aistetittavien aineiden takana: http://www.hs.fi/tiede/a1351489260209 Kuten huomaat, tässäkin vastauksessa on jouduttu tavallaan ohittamaan se alkuperäinen kysymys ja muotoilemaan itse sellainen, johon voi vastata. Hesarin tiedepalstaa seuraavat ovat varmasti huomanneet, että näin käy lasten tiedekysymysten kohdalla aika usein.
Tiedonhalu on sinänsä lapsella aina ilahduttava ominaisuus, oli kysymys sitten fiksusti muotoiltu tai ei. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin lapsen oppimisen tukeminen, olisi se sitten kivaa puuhaa tai ei. -ap
Minusta lapset ei ole tylsiä. Eikä minulla ole edes itselläni sellaisia, vaan olen vapaaehtoisesti lapseton. Syystä että olen liian erakko haluamaan ketään, edes miestä, elämään kanssani, saati lapsia jotka olisi siinä "aina".
Mutta silloin kun vaikka veljieni lapsia näen, niin minua ilahduttaa suuresti heidän kanssaan jutella ja olla. Olen aika kuivakka ja tosikko ihminen yleensä, mutta eläimet ja lapset saavat minussa sellaisen hyvän ja virkistävän muutoksen aikaan, että lopetan ajattelemisen ja menen mukaan spontaanisti hetkeen. Saatan lapsen seurassa nauttia vaikka mielikuvitus-keskusteluun mukaan menemisestä tai purojen ja patojen rakentamisesta sadevesipuroon, ja tunnen melkein yhtä suurta iloa kuin lapsikin. Jotenkin se lasten hetkessä oleminen ja ilo tarttuu minuun aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä tietoinen, että tuollainen 27:n mainitsema naivistinen elämänfilosofia uppoaa moneen. En kyllä osaa pitää sitä millään tavalla syvällisenä. Sellaiseenhan kykenevät jopa Coelhon kaltaiset kahden pennin kirjailijat.
Jos tuon tason kommentteja pitää antoisina, ymmärrän hyvin, miksi viehättyy lasten seurasta. -ap
No, kerro sinä vuorostasi, mikä on antoisaa sinulle!
Nyt puhuttiin sitä paitsi lapsista eli Coelhosta, joka rahanhimossaan suoltaa tyhmille pseudofilosofiaa. Lapsen ihmettely on vilpitöntä ja uutta.
Elämänohjeena tietysti sinulle, että välttele lapsia. Niitä ei lähipiiriinsä mikään mahti maailmassa pakota ottamaan.
Nyt puhuttiin sitä paitsi lapsista eli Coelhosta,
Tässä tietysti piti olla sana "ei". Jokainen varmaan ymmärsi, mutta varmuuden vuoksi korjattu.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ihmettely on vilpitöntä ja uutta.
Se, että jokin on vilpittömästi sanottu, ei tee siitä mielenkiintoista tai ansiokasta. Lukiolaisten filosofian aineissakin on yhtä sun toista vilpittömästi kirjoitettua pohdintaa, joka ei kuitenkaan kestä ollenkaan lähempää tarkastelua. -ap
Siinä, ettei lapsi ymmärrä homonyymejä, ei sinänsä ole mitään oivaltavaa. Varmaan tuo väärinkäsitys on ollut tilanteessa ihan koominen. -ap