Lue keskustelun säännöt.
Miksi koirapelkoa vähätellään?
26.10.2015 |
Ja miksi koiraihmiset eivät ymmärrä, että kaikki eivät vain tykkää siitä että koira tulee lähelle/juoksee kohti/hyppii päin? Mikä siinä on väärin?
(Ja älkää tuoko tähän keskusteluun sitä toista ääripäätä että miksi ihmiset eivät opeta lapsilleen ettei koiran luo saa tulla ilman lupaa, siitä ei tässä nyt puhuta ollenkaan).
Kommentit (35)
Se on oikeasti inhottavaa kun jotkut koiranomistajat päästävät koiransa vapaasti hyppimään vieraiden päälle, kun "meidän tassu on niin kiltti". Kerran lapsena koira hyökkäsi ilman syytä takaapäin ja puri käsivarteen. Siksi pelkään isoja koiria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä koirapelkoa, enkä päästä koiraani ihmisten luo. Vahinkoja on jokunen sattunut (siis useiden kymmenien vuosien koiraharrastuksen aikana), jolloin olen pyytänyt vilpittömästi anteeksi. Lähinnä siis en ole huomannut ihmistä ja koiralla on ollut remmi liian pitkällä tms. Ei tulisi mieleenkään selitellä tuollaisessa tilanteessa, minun mokanihan se on.
Kun vielä saisin ohikulkijat ymmärtämään, että koiranpentuni ei ikinä opi suhtautumaan ihmisiin välinpitämättömästi, jos sen kimppuun saattaa yhtäkkiä hyökätä kuka tahansa ohikulkija lässyttämään. Eli tässä nyt vetoomus kaikille koiradiggareille: kulkekaa pennuista ohi niin kuin ne olisivat ilmaa, älkää tuijottako, ihkutelko älkääkä ainakaan tulko kysymättä tervehtimään pentua. Jos on ihan pakko moikata, kysykää ensin omistajalta lupa niin, ettette pentuun päin vilkaisekaan. Sitten pennun rauhallinen tervehtiminen ilman kiljumista ja ulinaa, ja poistuminen heti jos pentu alkaa hyppiä tai muuten kiihtyy liikaa. PLIIS.
Mielestäni koiranomistajalle, joka päästää koiransa hyppimään vierasta päin, voi antaa tiukkaa palautetta. Toisaalta koirat nyt ovat asia, joka kuuluu ihmisten elinympäristöön, joten jos koiria pelkää niin kovin, että esim. vaatii koiraa poistumaan bussista että uskaltaa sinne astua tai vaatii koirakkoa väistämään ojaan, on itse velvollinen tekemään pelolleen jotain. Ja en siis puhu allergisista nyt, vaan ihan pelkäävistä. Lisäksi voi ihan hyvin jo kauempaa huikata, että hei pelkään koiria, voitko ottaa omasi lähemmäs, jos vastaan on tulossa vaikkapa pitkässä fleksissä huiteleva koira. Kyllä koiranomistajat yleensä tuollaista pyyntöä kunnioittavat, vaikka toki joka sakissa on mätämunansa.
Ei koiraa pelkäävän tarvitse huikkia mitään. Riittää että koiranomistaja kohdatessaan ihmisiä pitää koiransa tiukasti vierellään. Mitään muuta ei pyydetä.
Eihän kytkemisen idea se ole että koira hapuilee remmissä jalankulkuväylän molemmin puolin , ettei vastaantulija pääse ohi ilman että joutuu koiran nuuhkimaksi ja saa pelätä että iskeekö hampaat pohkeeseen.
Ymmärrän hyvin koirapelkoa, itselläni on ikuiset arvet naamassa kun saksanpaimenkoira kävi naamaan kiinni kun olin lapsi.
Mutta haluaisin tuoda toisen pointin esille: muistakaa te koirapelkoiset, että vaikka vastaantuleva koira pelottaisi niin älkää missään nimessä tuijottako sitä silmiin ja koittakaa mennä mahdollisimman itsevarmasti ohi. Osa isoistakin koirista voi nimittäin pelätä/arastaa vieraita ihmisiä ja nämä koirat voivat tulkita ihmisestä huokuvan pelon aggressioksi, jolloin niiden reaktio on puolustautua (murista, haukkua, jopa hypätä kohti yms).
En siis missään nimessä sano että koiralla olisi oikeutus uhitella näissä tilanteissa, mutta parempi molemmille osapuolille ettei lietsottaisi pelkoa puolin ja toisin.
Vieraan vapaana olevan koiran tullessa uhkaavasti kohti karjukaa, potkikaa, huitokaa kepillä. Sen pitäisi riittää useimmissa tapauksissa.
Koiranomistajien liian usein kuultu neuvo koiran juostessa tai hyppiessä on, että pysy paikallasi, älä näytä pelkoasi. Minulle tämä on täysin mahdotonta. Saan lievän paniikkireaktion, jos irti oleva koira lähestyy minua. Jos koira alkaa hyppiä vasten, en vain pysty pakottamaan itseäni tekemään mitään järkevää vaan nostan kädet ylös niin kuin pikkulapsi ja varmasti näkyy, että pelkään. Koirakammoni taustalla on lapsuuden trauma, josta olen sen verran päässyt yli, että tuttuihin koiriin osaan suhtautua neutraalisti, mutta tuntemattomat koirat aiheuttavat oikeastaan poikkeuksetta ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin pelkään monia ihmisiä, onko minulla myös oikeus potkia esim. liian lähelle tunkevaa matua?
[/quote
Koira on eläin, miksi ette pidä niitä kiinni? Onko niin vaikeata? Pidän kyllä itse myös lapseni kurissa:). Eivät hypi kanssaihmisten kintuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viittaat ilmeisesti tähän koiraa potkivaan mieheen, joka perusteli tekoaan koirapelolla?
Ymmärrän hyvin vaikka en pentua koskaan potkisi. Pelkään isoja koiria. Pari kertaa kun lenkkipolulla on sakemanni hyökännyt päälle, pelkäisit itsekin.
Kerran humalaiset taluttama koira kävi minun ja vauvanvaunujen päälle. Kyllä, minä potkaisin. Enkä häpeä. Känninen omistaja suuttui koiralle ja luulen että koira sai huutia. En hyväksy eläinten rääkkäämistä enkä hakkaamista mutta jos täysikasvuinen koira käy päälle, minä potkaisen.
Olen myös törmännyt ihmiseen joka pelkäsi kissoja. Olisi varmasti lyönyt kissaa jos olisi uskaltanut koskea. Eikä pelolle mitään voi.
Miksi tämä on saanut alapeukkuja noin paljon? Jos koira hyökkäisi vauvani päälle niin kyllä varmaan automaattinen reaktio olisi potkaista.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, mikä on koiria pelkäävien mielestä riittävää väistämistä.
riittävää väistämistä on se, että koira todellakin ON siinä hihnassa kiinni ja hihna on niin lyhyellä, että koira on susta enintään askeleen päässä. Pidä hihna näkyvissä, että ihmiset tietävät, että koira todella on hihnassa, eikä vaan "ihan kiltti ja melkein aina mun viereen komennettavissa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on sellainen pitkä kävelysauva.
Sellaisella kopsuttelen lian lähelle tulevia koiria. Lisäksi paksua kangasta oleva takki jos joutuu joskus oikein taistelemaan henkensä puolesta.
Myös puukko vyöllä ,jos joutuu päästämään kituvan eläimen päiviltä.
Yksikään koira ei ole purrut ketään, ennen kuin on tehnyt sen ensimmäisen kerran. Muistakaa se, te "kilttien hauvojen" omistajat. Koirapelolle synonyymi ei ole potkia koiraa, pelätä voi ihan vaan tekemättä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koiranomistajien liian usein kuultu neuvo koiran juostessa tai hyppiessä on, että pysy paikallasi, älä näytä pelkoasi. Minulle tämä on täysin mahdotonta. Saan lievän paniikkireaktion, jos irti oleva koira lähestyy minua. Jos koira alkaa hyppiä vasten, en vain pysty pakottamaan itseäni tekemään mitään järkevää vaan nostan kädet ylös niin kuin pikkulapsi ja varmasti näkyy, että pelkään. Koirakammoni taustalla on lapsuuden trauma, josta olen sen verran päässyt yli, että tuttuihin koiriin osaan suhtautua neutraalisti, mutta tuntemattomat koirat aiheuttavat oikeastaan poikkeuksetta ahdistusta.
Tästä koirapelostahan sitten koiranomistaja riemastuu ja alkaa pitämään oppituntia että kuinka sinun pitää käyttäytyä. Sitten menevät myhäillen matkoihinsa kun ovat saaneet antaa oikeaa opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään koira ei ole purrut ketään, ennen kuin on tehnyt sen ensimmäisen kerran. Muistakaa se, te "kilttien hauvojen" omistajat. Koirapelolle synonyymi ei ole potkia koiraa, pelätä voi ihan vaan tekemättä mitään.
Yleensä meneekin niin että koirapelkoinen vaan pissii housuihinsa kauhusta ja kaikki on hyvin ja normaalisti ja koiranomista jatkaa myhäillen ulkoiluaan.
Ihan poikkeuksellista että joku puolustautuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiranomistajien liian usein kuultu neuvo koiran juostessa tai hyppiessä on, että pysy paikallasi, älä näytä pelkoasi. Minulle tämä on täysin mahdotonta. Saan lievän paniikkireaktion, jos irti oleva koira lähestyy minua. Jos koira alkaa hyppiä vasten, en vain pysty pakottamaan itseäni tekemään mitään järkevää vaan nostan kädet ylös niin kuin pikkulapsi ja varmasti näkyy, että pelkään. Koirakammoni taustalla on lapsuuden trauma, josta olen sen verran päässyt yli, että tuttuihin koiriin osaan suhtautua neutraalisti, mutta tuntemattomat koirat aiheuttavat oikeastaan poikkeuksetta ahdistusta.
Tästä koirapelostahan sitten koiranomistaja riemastuu ja alkaa pitämään oppituntia että kuinka sinun pitää käyttäytyä. Sitten menevät myhäillen matkoihinsa kun ovat saaneet antaa oikeaa opetusta.
Ikävin kommentti ehkä oli, että kannattaisi hakeutua terapiaan. Koirakammoa tuskin hoidetaan julkisella, enkä viitsi pistää tuhansia euroja yksityisellä terapiaan vain, jotta muutaman kerran vuodessa tapahtuva kohtaaminen koiran kanssa olisi miellyttävämpi. Itse kun en aio koiraa hankkia, eikä asia näin ollen muutoin vaikuta normaalielämääni.
Eikö sille pelolle kannattais tehdä jotai? Siksi kerrin koirani olevan kiltti, että henkilö voi halutessaan varovasti rapsutella. Ja kyllä pitäis tajuta et sille kannattaa jotain tehdä, koska pelko on aiheeton ja elämä hankalaa. Muakin on satuttanut ihminen, mutten pelkää ja säiky kaikkia vastaantulevia ihmisiä. Vain jos siihen on aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään kissoja, ymmärrän siis hyvin myös koirapelkoa. Mutta kissakodissa en halua että kissa tulee lähelle. En nyt tietenkään potkimaan rupea, saatan kyllä lähteä pois tilanteesta. Minulla on kaksi isoa koiraa. Koirapelkoisille tiedoksi, että potkiminenhan siis vaan innostaa koiria tulemaan entistä lähemmä, se on niille sitä koiranleikkiä parhaimmillaan. Keskenäänkin tönivät ja purevat toisiaan, kuvittelevat että nyt kutsutaan leikkiin ja painiin. Eroon lähentelevästä koirasta sen sijaan pääsee kääntämällä sille selkänsä.
Tuota selän kääntämistä olisin minäkin tullut tänne ehdottamaan, mutta sinä ehdit ensin!
Ymmärrän kyllä, että jos ei koirien kanssa ole ollut tekemissä eikä niiden käyttäytymistä osaa lukea, ne voivat pelottaa. Selän kääntämisen lisäksi jos koiran haluaa pitää loitolla, voi pistää esimerkiksi reppunsa tai laukkunsa itsensä ja koiran väliin ja jatkaa rauhassa (tai niin no, niin rauhassa kuin pystyy) matkaa. Juokseminen on huono vaihtoehto, sillä se innostaa monen koiran myöskin laukkaan.
Koiraihmisiin ei luoteta ja ihan syystä.
Koiran kuuluu kulkea ihan omistajan jalan vierellä., näin kun toimisivat koiranomistajat niin kaikki olisi hyvin, mutta ei kun pitää mussuttaa vaan että miks, miks, miks....