Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia ajatusleikkejä teillä on?
23.10.2015 |
Eli mitä mielessänne pyörii kun ei ole mitään niin sanotusti ajateltavaa/pohdittavaa? Mä usein mielessäni käännän kaiken minkä luen ja kuulen niin englanniksi. Usein vielä silleen tyyliin vähän niinkuin selittäisin jollekkin miksi se kääntyy niin ja mietin niitä kielioppeja eli "opetan mielessäni". Sama toisinpäin eli englannista suomeksi.
Toinen on se että tykkään herkutella ajatuksella suuresta eurojaskavoitosta (siis vaikka 50milj). Funtsin usein miten kertoisin siitä vanhemmilleni ja parhaalle ystävälleni, ja keille kaikille kertoisin. Mietin millaista elämäni olisi sen jälkeen, siis muutakin kuin mitä tekisin sillä rahalla (mikä on jo valmiiksi päätetty), eli just että miten selitän ihmisille miten mulla on varaa hienoon asuntoon ja autoon ja ainaisiin ulkomaanmatkoihin, antamatta heille syytä kidnapata lastani :D
Ja kolmas on se että leikittelen ajatuksella että joku olisi joskus keskiajalla keksinyt jonkin moisen aikakoneen tms ja tullut tähän aikaan. Miten ihmeissään hän olisi kaikista keksinnöistä ja yleensäkkin elämän menosta. Selittäisin miten voin asua yksin ja omistaa esineitä, rahaa, asunnon jne vaikka olen naimaton nainen. Kertoisin nykyaikaisesta lääketieteestä, sähköstä, autoista, ihmisoikeusasioista, oikeussysteemistä, demokratiasta sanan nykyisessä tarkoituksessa jnejne...
Oonko mä ihan hölmö kun funtsin tämmöisiä? :D tietenkään en kokopäivää pyörittele näitä mielessäni mutta just vaikka ruokaa laittaessa, suihussa, yksin autossa, iltaisin jos ei ole muuta puuhaa...
Mitä vastaavia teillä on?
Kommentit (26)
Ajattelen aina voittaisinko tuon ihmisen tappelussa ja jos en pääsisinkö karkuun juoksemalla. sama miehiä ja naisia tavatessa. Oikeassa elämässä olen tapellut vain kerran ekalla luokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas teillä mielikuvitusta! Itse mietin vaan miten eri tilanteissa tunnustaisin ihastukseni työkaverille ja miten hän vastaisi (tottakai kertoisi myös tykkäävänsä!). Joskus ajatelmissa hän kertoisi ensin.
Todellisuudessa jäädyn heti jos hän esim. tulee kahviautomaatille samaan aikaan kanssani ja pakenen paikalta pois heti kun mahdollista.
Mä kuvittelen, että oon rikas merikapteeni ja pitkiä viikkoja ulkomailla töissä. Sitten tuun kotiin tyylikkäässä navy-värisessä takissa ja mun mies (ihastus) on siellä hoitamassa vauvaa. Mun kouluikäinen poika, mies ja vauva iloitsee hauskuutan vauvaa kun mies valmistaa hyvän ruuan ja jälkiruuan. Sitten syödään ja ne kertoo mitä on tehny sillä aikaa. Jaan tuliaiset ja lapset laitetaan nukkumaan. Sitten harrastetaan kuumaa seksiä illalla ja mun miehellä on ollu niin ikävä mua <3
Että mies, jota rakastan haluaisi ihan samaa mitä minäkin ja saisimme olla yhdessä ja olisimme onnellisia ja tekisimme toisemme onnellisiksi. Emme siis edes seurustele. Todella säälittävää. Varsinkin kun olen yli 40-vuotias enkä ole koskaan kokenut tuollaista missään suhteessani, joita on kyllä ollut ja on.
Tuntuu jotenkin kauhean itserakkaalta ja kylmältä, että suhteessa pitää tehdä itsensä onnelliseksi ja toinen saa luvan tehdä sitten itsensä, jos itsellä ei ole paukkuja tai kykyä siihen. Mutta niin se minulla menee, kun en kykene toistakaan onnelliseksi tekemään, eikä kukaan ihminen minua. En osaa olla itse onnellinen ja mua vaan melkein harmittaa, jos toinen on ja mä en, silloin oma onnettomuus tuntuu entistä onnettomammalta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on semmoinen fiktiivinen hahmo, jonka elämää mietin. Näitä on ollut mulla aina, mutta tämä sama hahmo on seurannut mukana 12-vuotiaasta asti, eli hemmetti soikoon, 22 vuotta :D
Ihana.
Onko hahmo pysynyt (suunnilleen) saman ikäisenä koko ajan vai ei?
Alue: Aihe vapaa
Sama täällä. Olen jo 40v. Ollaan ylpeitä itsestämme, kaikki ei todellakaan tähän pysty!