Yllätysero, mies vaatii muuttamaan välittömästi pois.. Apua

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä haluais ap:n tilanteessa jäädä siihen kämppään, vaan jos ei kavereille/tuttaville pääsisi niin menisin hotelliin/motelliin. Ja pikimmiten hakemaan kämppää, mieluummin tosiaan joku kunnan luukku kun jäädä nöyryytettäväksi äijän luo joka ei mua halua!

Ei kaikilla ole tommosia mahdollisuuksia. Hotellissakin asuminen maksaa. Eikä kunnan asuntoakaan saa seuraavaksi päiväksi. Vaikea valita, jos ei ole juuri sille sekunnille valinnan varaa.

Mistä näitä valopäitä oikein tulee?

Aika vajukki pitää olla jos ihan vaan toisen armoille tuolla tavalla jättäytyy. Kyllähän suhde voi päättyä koska tahansa ja siksi pitää olla vararahasto ja suuunnitelma mitä tekee jos niin käy. Monet menee siksi naimisiin, tekee yhteisen vuokrasopimuksen tai asunnon ostosopimuksen tms. etteivät jää tyhjän päälle.

Ai et ihan monet? No ei kyllä tee, jos on normaalista parisuhteesta kyse. Ja jos olis normaali erotilanne, niin todellakin annetaan toiselle mahdollisuus sen oman asunnon etsimiseen. Ja niin katsoo oikeuskin.

Minuakin oikeastaan kiinnostaa, että miten näin radikaaliin ratkaisuun on päätytty. Kun ei ero normaalisti mene noin. Kyllä sitä yleensä rakkaudesta päädytään yhteen. Ja vaikka rakkaus kuolisikin, niin sen verran kunnioitetaan toista, että annetaan aikaa etsiä oma asunto.

En minäkään tuommoisessa tilanteessa haluaisi jäädä exän luokse. Mutta jos nyt näin tapahtuisi, niin pakko olisi. Minäkin käyn töissä, mutta ei minun palkkani mihinkään hotelleihin riittäisi. En voisi myöskään niiden samaisten töiden takia mennä sukulaisille tai ystäville, kun asuvat eri kaupungissa.

Järjenkäyttö on sallittua. Vararahastot ja varakämpät eivät ole realistisia läheskään kaikille.

Yllättävää, että te olette noin sinisilmäisiä! Nykyaikaiset koulutetut naiset! Ei uskoisi! Kyllä kaikki mun tuttavani ovat selustansa turvanneet. Monilla on ollut oma asunto olemassa vaikka ovat käytännössä asuneet miehen asunnossa. Jossakinhan tämäkin ap on asunut ennen miehen luokse muuttamista vai mitä? Tuossa tilanteessa ei voi sanoa kuin, että oma moka. Avosuhde on aina avosuhde.

 

 

Mikä moka? Eihän tässä mitään mokaa ole tapahtunut, vaikka valitettava tilanne onkin. En ala tuhlaamaan rahojani (ja samalla vie asuntoa tarvitsevalta mahdollisuuden kotiin) pitämällä jotain vara-asuntoa, ihan vaan koska ero on aina mahdollisuus, enkä näe kuinka tässä olisi mitään sinisilmäistä?

t. eri

En ole tuo, jolle kommentoit, mutta vastaan silti. Kun muutetaan yhteen, niin vuokrasopimus tehdään aina molempien nimiin. Silloin eron sattuessa asunnosta lähtee joko se, joka eron haluaa, tai molemmat. Erot ovat tänä päivänä yleisiä jopa avioliitoista, saati sitten avoliitoista. On todellakin sinisilmäistä kuvitella, että suhde jatkuu ikuisesti tai että se päättyisi sovussa ja yhteisymmärryksessä.

Tiedän tuttavapiiristä muutaman "ihan normaalin", jotka ovat erotessa muuttuneet täysin toisenlaisiksi. Sen vuoksi en koskaan muuttaisi asuntoon, joka on vain toisen nimissä tai omistuksessa.

AlapeukkuJa eniten niille, jotka peräänkuuluttavat naisilta itsenäisyyttä ja turvaverkostoa. 

Ihanko olette sitä mieltä, että on viisasta heittäytyä täysin toisen armoille? Huh.

Eikö aloittajall nyt muka ole yhtään ystävää? Mä nukuin muutaman kuukauden kaverin keittiössä kun erosin enkä saanut vuokralaista ulos omasta asunnostani. Mulla kuitenkin oli se oma koska muutin silloisen puolisoni omistamaan asuntoon. 

Kyllä modernin suomalaisen naisen tulee pärjätä ilman miehen asuntoa. Mä en suostuisi yhdeksikään yöksi kämppään, josta mut halutaan ulos. 

Nyt reippasti vaan kattoa pään päälle ja siitä sitten vakituista asuntoa etsimään.

Vierailija kirjoitti:

Varaudu myös siihen, että alat maksamaan asumisestasi. Siis jos tähän asti mies on maksanut.

Höpöhöpö. Luepas tuo viestissä 13 oleva lakimiehen vastaus. Yhtään enempää ei tarvitse maksaa, kuin on aiemminkaan maksanut. Jos aiemmin ei ole maksanut latiakaan, ei tarvi niiltä loppupäiviltäkään mitään maksaa. Samoilla mennään hamaan tappiin, eli sovittuun päivänäärään, tai häätöön asti. Toki jos ei aiemmin ole asumisestaan mitään maksanut, niin voihan sitä ilmapiirin parantamiseksi jonkun muodollisen summan maksaa, vaikkapa puolet yhtiövastikkeesta, mutta mitään pakkoa maksamiselle ei ole, jos sitä ei ole ollut aiemminkaan.

Ja tämä oli miehen kommentti.

Voit etsiä asuntoa Realia group-nimisen yhtiön nettisivuilta, heillä on paljon asuntoja. Olen itsekin vuokranantaja ja viimeksi tein eräälle omalle vuokralaiselleni sieltä asunnonhaun. Hän halusi asunnon Vantaalta läheltä Variaa, missä tytär opiskeli. Heti sai sieltä 2h ja keittiön. Aikaisemmin asui minun  omistamassani 3h ja k. Hän ei osannut kirjoittaa suomea, oli ulkomaalainen. Siihen asutoon tehtiin vielä lattiaremonttikin ja uusittiin keittiökoneet. Siellä ei ollut vuokrakaan kuin  640 ekeä /kk. Yritä hakea sieltä.

En tosiaan ymmärrä miten ihmisillä ei ole mitään vararahastoa... Mites tässäkin tilanteessa jos apn avokki olis kuollut, meinaako ap että vois vaan elellä siinä asunnossa ? Hotelleihin/motelleihin saa ihan edullisia kuukausidiilejä tehtyä.

Käyttäjä14 kirjoitti:

AlapeukkuJa eniten niille, jotka peräänkuuluttavat naisilta itsenäisyyttä ja turvaverkostoa. 

Ihanko olette sitä mieltä, että on viisasta heittäytyä täysin toisen armoille? Huh.

Eikö aloittajall nyt muka ole yhtään ystävää? Mä nukuin muutaman kuukauden kaverin keittiössä kun erosin enkä saanut vuokralaista ulos omasta asunnostani. Mulla kuitenkin oli se oma koska muutin silloisen puolisoni omistamaan asuntoon. 

Kyllä modernin suomalaisen naisen tulee pärjätä ilman miehen asuntoa. Mä en suostuisi yhdeksikään yöksi kämppään, josta mut halutaan ulos. 

Nyt reippasti vaan kattoa pään päälle ja siitä sitten vakituista asuntoa etsimään.

Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että kaikilla ei ole mahdollisuutta kerätä vararahastoja saati kakkosasuntoja (pieni palkka, vaikeat ajat takana ja on säästöt jouduttu kuluttamaan, velkaantuminen, sairaudet, jne jne jne.) Lopettakaa nyt jo tuo helvetin jeesustelu, joka ei auta tippaakaan ap:tä hänen tilanteessaan tällä hetkellä, antaa vain kuvan omahyväisistä korppikotkista haaskalla.

Luulisi että tuollaisen miehen kanssa olisi jo jossain vaiheessa häkytyskellot kalkattaneet. No, onnea parisuhdevalinnasta ja kämpän hakuun.

Vierailija kirjoitti:

 

Käyttäjä14 kirjoitti:

 

AlapeukkuJa eniten niille, jotka peräänkuuluttavat naisilta itsenäisyyttä ja turvaverkostoa. 

Ihanko olette sitä mieltä, että on viisasta heittäytyä täysin toisen armoille? Huh.

Eikö aloittajall nyt muka ole yhtään ystävää? Mä nukuin muutaman kuukauden kaverin keittiössä kun erosin enkä saanut vuokralaista ulos omasta asunnostani. Mulla kuitenkin oli se oma koska muutin silloisen puolisoni omistamaan asuntoon. 

Kyllä modernin suomalaisen naisen tulee pärjätä ilman miehen asuntoa. Mä en suostuisi yhdeksikään yöksi kämppään, josta mut halutaan ulos. 

Nyt reippasti vaan kattoa pään päälle ja siitä sitten vakituista asuntoa etsimään.

 

 

Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että kaikilla ei ole mahdollisuutta kerätä vararahastoja saati kakkosasuntoja (pieni palkka, vaikeat ajat takana ja on säästöt jouduttu kuluttamaan, velkaantuminen, sairaudet, jne jne jne.) Lopettakaa nyt jo tuo helvetin jeesustelu, joka ei auta tippaakaan ap:tä hänen tilanteessaan tällä hetkellä, antaa vain kuvan omahyväisistä korppikotkista haaskalla.

Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että kun muutetaan yhteen, vuokrasopimus tehdään molempien nimiin? Tai jos toinen omistaa asunnon, laitetaan se asunto vuokralle ja muutetaan yhdessä vuokralle asuntoon, jossa vuokrasopimus tehdään molempien nimiin? Tai mennään ensin naimisiin ja vasta sitten muutetaan yhteen. 

Siis ihan oikeastiko te opetatte tyttärillenne, että omaa selustaa ei tarvitse millään tavalla varmistaa vaan voi elää täysin miehen hyväntahtoisuuden varassa? 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Käyttäjä14 kirjoitti:

AlapeukkuJa eniten niille, jotka peräänkuuluttavat naisilta itsenäisyyttä ja turvaverkostoa. 

Ihanko olette sitä mieltä, että on viisasta heittäytyä täysin toisen armoille? Huh.

Eikö aloittajall nyt muka ole yhtään ystävää? Mä nukuin muutaman kuukauden kaverin keittiössä kun erosin enkä saanut vuokralaista ulos omasta asunnostani. Mulla kuitenkin oli se oma koska muutin silloisen puolisoni omistamaan asuntoon. 

Kyllä modernin suomalaisen naisen tulee pärjätä ilman miehen asuntoa. Mä en suostuisi yhdeksikään yöksi kämppään, josta mut halutaan ulos. 

Nyt reippasti vaan kattoa pään päälle ja siitä sitten vakituista asuntoa etsimään.

Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että kaikilla ei ole mahdollisuutta kerätä vararahastoja saati kakkosasuntoja (pieni palkka, vaikeat ajat takana ja on säästöt jouduttu kuluttamaan, velkaantuminen, sairaudet, jne jne jne.) Lopettakaa nyt jo tuo helvetin jeesustelu, joka ei auta tippaakaan ap:tä hänen tilanteessaan tällä hetkellä, antaa vain kuvan omahyväisistä korppikotkista haaskalla.

 

 

Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että kun muutetaan yhteen, vuokrasopimus tehdään molempien nimiin? Tai jos toinen omistaa asunnon, laitetaan se asunto vuokralle ja muutetaan yhdessä vuokralle asuntoon, jossa vuokrasopimus tehdään molempien nimiin? Tai mennään ensin naimisiin ja vasta sitten muutetaan yhteen. 

Siis ihan oikeastiko te opetatte tyttärillenne, että omaa selustaa ei tarvitse millään tavalla varmistaa vaan voi elää täysin miehen hyväntahtoisuuden varassa? 

Siis noinko olet päättänyt, että kaikkien tulee toimia? Selvä pyy, Suomen lakiin sitten tuo järjestys ja kaikki muut tavat on väärin.

Jos siis haluat muuttaa yhteen kumppanin kanssa, joudut muuttamaan pois omasta kodistasi? Mitä jos se on vaikka lapsuudenkotisi/maatilaelinkeinosi/muuten vain kovasti tykkäät asua siinä? Jessus!!!

Hienoa, että tässäkin keskustelussa naisten mielestä on ok elää miehen siivellä ja vähemmän ok pitää hulta taloudellisesta itsenäisyydestä.

Tämäkin ap ei siis ole maksanut pariin vuoteen asumisestaan pennin latia. Mihis ne rahat on mennyt? Laukkuihin?

Nyt sitten ei muka ole varaa omaan asuntoon? Sit varmaan kannattaa etsiä uusi elättäjä?

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä14 kirjoitti:

AlapeukkuJa eniten niille, jotka peräänkuuluttavat naisilta itsenäisyyttä ja turvaverkostoa. 

Ihanko olette sitä mieltä, että on viisasta heittäytyä täysin toisen armoille? Huh.

Eikö aloittajall nyt muka ole yhtään ystävää? Mä nukuin muutaman kuukauden kaverin keittiössä kun erosin enkä saanut vuokralaista ulos omasta asunnostani. Mulla kuitenkin oli se oma koska muutin silloisen puolisoni omistamaan asuntoon. 

Kyllä modernin suomalaisen naisen tulee pärjätä ilman miehen asuntoa. Mä en suostuisi yhdeksikään yöksi kämppään, josta mut halutaan ulos. 

Nyt reippasti vaan kattoa pään päälle ja siitä sitten vakituista asuntoa etsimään.

Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että kaikilla ei ole mahdollisuutta kerätä vararahastoja saati kakkosasuntoja (pieni palkka, vaikeat ajat takana ja on säästöt jouduttu kuluttamaan, velkaantuminen, sairaudet, jne jne jne.) Lopettakaa nyt jo tuo helvetin jeesustelu, joka ei auta tippaakaan ap:tä hänen tilanteessaan tällä hetkellä, antaa vain kuvan omahyväisistä korppikotkista haaskalla.

Mikä siinä on niin vaikea tajuta, että kun muutetaan yhteen, vuokrasopimus tehdään molempien nimiin? Tai jos toinen omistaa asunnon, laitetaan se asunto vuokralle ja muutetaan yhdessä vuokralle asuntoon, jossa vuokrasopimus tehdään molempien nimiin? Tai mennään ensin naimisiin ja vasta sitten muutetaan yhteen. 

Siis ihan oikeastiko te opetatte tyttärillenne, että omaa selustaa ei tarvitse millään tavalla varmistaa vaan voi elää täysin miehen hyväntahtoisuuden varassa? 

 

 

Siis noinko olet päättänyt, että kaikkien tulee toimia? Selvä pyy, Suomen lakiin sitten tuo järjestys ja kaikki muut tavat on väärin.

Jos siis haluat muuttaa yhteen kumppanin kanssa, joudut muuttamaan pois omasta kodistasi? Mitä jos se on vaikka lapsuudenkotisi/maatilaelinkeinosi/muuten vain kovasti tykkäät asua siinä? Jessus!!!

No kuule ei omasta kukaan häädä, tässä on kyse toisen asunnossa eläjästä. 

Ja kyllä, jokaisen tulisi varautua pahaan päivään.

Ahkerasti ja rohkeasti kyselet työkavereilta/opiskelukavereilta,ystäviltäsi ym.ihmisiltä väliaikaista asuntoa.Lähde heti!! vaikka johonkin halpaan motelliin,saat alennusta jos teet esim. 2 viikon sopimuksen. Ällö äijä sun ex, varmaan jo uus hoito...

Jos mies maksaa hotelli. Lähtisin, 

veikkaan, että petti sua ap. 

Tarinan opetus: tehkää vuokrasopimus molempien nimiin tai hankkikaa yhteinen asunto.

Aloittajalle tsemppiä uuden asunnon hankkimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Miten onnellinen suhde voi yhtäkkiä päättyä noin? Jos meillä mies tapaisi nyt toisen naisen jonka kanssa haluaa olla niin hän taatusti olisi siitä pahoillaan ja tekisi erosta minulle helppoa, auttaisi muutossa yms. Oletko itse tehnyt jotain mistä mies on sinulle vihainen? En ymmärrä miten tuollanen olisi muuten mahdollista?

uskomattoman moni muutn mukava ja vastuullinen ihminen muuttuu kusipääksi juuri silloin kun salaa häpeää omaa toimintaansa ja siksi yrittää oikeuttaa sitä itselleen.  Silloin sitä keksii kaikenlaista siitä, kuinka tilanne olisikin sen toisen syytä, ja kuinka sille toiselle on ihan oikein, että minä kerrankin muutun kusipääksi. Sitä sanotaan psykologiassa projisoinniksi: omat viat heijastetaan toiseen kun niitä ei kestä itssessään. Alunperin kumpikin on ollut juuri sitä tyyppiä, jonka odottaisi tkevän eron mahdollisimman helpoksi toiselle, sittn ehkä ensin toisesta mutta pian toisestakin tulee täysi kusipää ja ennen pitkää molemmat tkevät asioista toisilleen mahdollisimman hankalia.  Tämä on avioerotilantiden klisee kautta aikojen, eikä sitä kannata uskotella mitättömäksi.

Minulle on käynyt ihan samalla tavalla kuin ap:lle. Tapasin miehen, muutin jonkin ajan kuluttua hänen luokseen itselleni uudelle paikkakunnalle. Ehdimme asua miehen asunnossa vuoden verran kun hän sai omien sanojensa mukaan kolmenkympin kriisin ja alkoi juosta jatkuvasti yökerhoissa jne, ei tullut yöksi kotiin. Aina väitti olleensa kavereiden luona mutta lopulta jäi käytännöllisesti katsoen rysän päältä kiinni. 

Onneksi minulla oli vakkarityöpaikka. Otin välittömästi asuntomyynti-ilmoitukset esille ja parin päivän päästä olin ostanut itselleni oman yksiön. Siitä kun mies jäi kiinni, viikon kuluttua olin ostanut asunnon. Muuttohässäkässä yms meni pari viikkoa, sen sain olla ystäväni luona. En olisi voinut jäädä samaan asuntoon, en millään. Alku omassa asunnossa oli hiukan karu, minulla ei ollut esim juurikaan huonekaluja, mutta olin vaan onnellinen omasta kodista, josta kukaan ei voi minua ajaa pois. 

Loppujen lopuksi tein vieläpä erinomaiset kaupat, sen keskustayksiöni arvo nousi todella paljon tulevina vuosina. Ja uuden huomattavasti paremman miehenkin löysin.

Vierailija kirjoitti:

Jopas on mulkku äijä. Ja tämä siis miehen mielipide. Löytänyt siis toisen, mutta ei näin kuulu suhdetta päättää. Onnea tälle uudelle pariskunnalle....

Jos itse olisin tää uusi nainen niin miettisin kyllä toisenkin kerran, että millainen mies oikein on kun noin vaan heittää avokin pihalle uuden naisen tieltä. Sitä voi olla hetken päästä samassa tilanteessa. Ei menis mulla jatkoon tuo mies.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sun nyt on vaan etsittävä uusi kämppä hetimiten. Muuten sun elämä siellä voi tosiaan muodostua aika ikäväksi. En ymmärrä miksi edes haluaisit jäädä sinne roikkumaan jos mies ei enää sinua halua? 

Just näin. Jonkinlainen kämppä varmasti löytynee nopeasti, jos lasket vaatimustasoa. Kuka hullu haluaisi asua edes viikkoa paria kauempaa ihmisen nurkissa, joka on juuri jättänyt ja pyytänyt sinua lähtemään?

Ja eikö sulla muka ole yhtäkään ystävää?

Vierailija kirjoitti:

En tosiaan ymmärrä miten ihmisillä ei ole mitään vararahastoa... Mites tässäkin tilanteessa jos apn avokki olis kuollut, meinaako ap että vois vaan elellä siinä asunnossa ? Hotelleihin/motelleihin saa ihan edullisia kuukausidiilejä tehtyä.

Ei se kuolinpesäkään sais ap:ta samoin tein pihalle siitä asunnosta. Ihan samoin kuin miehenkin, olisi myös kuolinpesän annettava ap:lle kohtuullinen aika hankkia uusi asunto. Eihän tässä ole kyse siitä, että ap olis jäämässä asuntoon ikuisesti ja ilmaiseksi asumaan vaan siitä että asuntoa ei noin vaan taiota, ei vaikka olis millainen vararahasto kerättynä. Ja laki sanoo selkeästi, että ketään ei heitetä pihalle kodistaan noin vaan, vaan hänelle on annettava aikaa etsiä itselleen uusi asunto. Täällä vaan vingutaan koko ajan että naisella pitää olla vararahasto ja pitää olla sitä ja tätä. Pitää mennä vaikka hotelliin asumaan kun mies käskee. Ei tarvi, sen miehenkin pitää noudattaa lakia. Ei sillä ole mitään erikoisoikeuksia heittää ap:ta pihalle. Mies on ihan vapaaehtoisesti antanut ap:n muuttaa asuntoonsa. Kai jokainen täysjärkinen tajuaa, että poismuuttaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla? Ap on valmis muuttamaan pois, heti kun saa asunnon. Nyt miehen ei auta muu kuin noudattaa lakia ja normaaleja käytössääntöjä. Antaa ex-puolisolleen kohtuullinen aika muuttaa pois. Ei tässä mahdottomia olla vaatimassa.

Huvittavaa on että te paasaatte kuinka naisen on oltava itsenäinen jne ja sitten kuitenkin tämän on toteltava heti miestä kun tämä käskee häipyä. Omista oikeuksistaan ei saa pitää kiinni vaan pitää totella miestä. Pitää oikein kerätä vararahasto, jotta sen miehen käskyjä voi totella mahdollisimman nopeasti. Jee, onpa mahtavaa olla itsenäinen nainen!