vastakkaista sukupuolta olevat ystävät ja parisuhde
Luin vanhaa ketjua ja järkytyin. Joidenkin mukaan ystäviä ei ylipäätään pidä tavata kuin muutama kerta vuodessa, esim kahden viikon välein on auttamatta liian tiheästi. Osa oli sitä mieltä, että vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvia ystäviä ei pitäisi tavata kuin kolmistaan kumppanin kanssa. Tätä en ymmärrä. Ei minun miehelleni kuulu minun miespuolisten ystävän huolet, sairaudet, suhdekuviot yms. Eikä minulle kuulu mieheni naispuolisten ystävien sairaudet, ongelmat, mieskuviot yms.
En myöskään ymmärrä tuota, että parisuhteessa tai perhe-elämän keskellä ei olisi aikaa tavata jotakuta ystävää edes kerran viikossa. On aivan normaalia kesken viikkoa tavata muutamia ystäviä. Ei kellään voi olla niin kiire, tai jos on, niin kyseessä on joku muu ongelma, esim sairaus, ajanhallintaongelma yms.
Joku oli myös sitä mieltä, että vastakkaisen sukupuolen ystävän kanssa ei tulisi käydä esim ravintolassa syömässä. No mitä ihmettä ystävät sitten tekevät!? Minä ainakin käyn miespuolisen ystäväni kanssa ravintoloissa, katselen leffaa jomman kumman luona hänen kanssaa yms. Nuohan ovat juuri sitä toimintaa mitä ystävät tekevät.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä kuullut vähän liian monelta mieheltä että nainen ja mies ei voi olla vain ystäviä, että en luottais siihen " ystävyyteen".
Voi kyllä olla. Esimerkiksi parhaan ystäväni mies on yhtälailla myös minun ystäväni ja kyse ei siis ole muusta, kuin ystävyydestä.
Siinä on myös sinun ystäväsi, jonka ilmeisesti olet tuntenut ensin! Mutta jos miehellä on vaikka kun tapaatte naisia " ystävinä" he eivät ole vain ystäviä! Kyllä mä tähän uskon kun olen sen niin monelta mieheltä itseltään kuullut!
Kuulostat epävarmalta. Opit vielä kantapään kautta, että miestä ei voi omistaa eikä kieltää hänen ystäviään. Itsekin olen asian kantapään kautta oppinut. Oman epävarmuuden käsittely on vaikeaa mutta palkitsevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä kuullut vähän liian monelta mieheltä että nainen ja mies ei voi olla vain ystäviä, että en luottais siihen " ystävyyteen".
Voi kyllä olla. Esimerkiksi parhaan ystäväni mies on yhtälailla myös minun ystäväni ja kyse ei siis ole muusta, kuin ystävyydestä.
Siinä on myös sinun ystäväsi, jonka ilmeisesti olet tuntenut ensin! Mutta jos miehellä on vaikka kun tapaatte naisia " ystävinä" he eivät ole vain ystäviä! Kyllä mä tähän uskon kun olen sen niin monelta mieheltä itseltään kuullut!
Kuulostat epävarmalta. Opit vielä kantapään kautta, että miestä ei voi omistaa eikä kieltää hänen ystäviään. Itsekin olen asian kantapään kautta oppinut. Oman epävarmuuden käsittely on vaikeaa mutta palkitsevaa.
no uskokaa mitä haluatte, mä uskon miehiä ketkä noin on sanoneet :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä kuullut vähän liian monelta mieheltä että nainen ja mies ei voi olla vain ystäviä, että en luottais siihen " ystävyyteen".
Voi kyllä olla. Esimerkiksi parhaan ystäväni mies on yhtälailla myös minun ystäväni ja kyse ei siis ole muusta, kuin ystävyydestä.
Siinä on myös sinun ystäväsi, jonka ilmeisesti olet tuntenut ensin! Mutta jos miehellä on vaikka kun tapaatte naisia " ystävinä" he eivät ole vain ystäviä! Kyllä mä tähän uskon kun olen sen niin monelta mieheltä itseltään kuullut!
Kuulostat epävarmalta. Opit vielä kantapään kautta, että miestä ei voi omistaa eikä kieltää hänen ystäviään. Itsekin olen asian kantapään kautta oppinut. Oman epävarmuuden käsittely on vaikeaa mutta palkitsevaa.
no uskokaa mitä haluatte, mä uskon miehiä ketkä noin on sanoneet :)
Siltikään sinulla ei ole oikeutta kieltää mieheltä hänen ystäviään, ei vaikka ystävät olisivat naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä kuullut vähän liian monelta mieheltä että nainen ja mies ei voi olla vain ystäviä, että en luottais siihen " ystävyyteen".
Voi kyllä olla. Esimerkiksi parhaan ystäväni mies on yhtälailla myös minun ystäväni ja kyse ei siis ole muusta, kuin ystävyydestä.
Siinä on myös sinun ystäväsi, jonka ilmeisesti olet tuntenut ensin! Mutta jos miehellä on vaikka kun tapaatte naisia " ystävinä" he eivät ole vain ystäviä! Kyllä mä tähän uskon kun olen sen niin monelta mieheltä itseltään kuullut!
No, miksei voi olla? Missä menee sitten kaveruuden/ystävyyden raja mikä ei ole enää sallittua mielestäsi? Mitä, jos se paras vastakkaista sukupuolta oleva ystävä on vaikka homo?
Jokainen asettaa omassa parisuhteessaan rajat sille, mikä on sallittua ja mikä ei. Sun parisuhteessa toi on ok. Mä taas otan hyvin pitkältä mallia omien vanhempieni parisuhteesta eikä mun äiti käy kahvilla/syömässä kahdestaan muiden miesten kanssa edes kaveripohjalla. Ei myöskään isäni käy naisten kanssa aikaa viettämässä kaksin. Työn kautta tulevat asiakastapamiset tietenkin on asia erikseen.
Mun parisuhteessa meillä molemmilla on sekä yhteisiä että omia kaveriporukoita. Molempien omiinkin kaveriporukkoihin kuuluu sekä naisia että miehiä mutta kaksin emme vietä aikaa vastakkaisen sukupuolen kanssa leffan tai ravintolaillallisen merkeissä. Meille molemmille tää on ollut aina itsestäänselvyys joten ei oo tarvinnut vääntää ikinä tällasesta asiasta.
N21
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä kuullut vähän liian monelta mieheltä että nainen ja mies ei voi olla vain ystäviä, että en luottais siihen " ystävyyteen".
Voi kyllä olla. Esimerkiksi parhaan ystäväni mies on yhtälailla myös minun ystäväni ja kyse ei siis ole muusta, kuin ystävyydestä.
Siinä on myös sinun ystäväsi, jonka ilmeisesti olet tuntenut ensin! Mutta jos miehellä on vaikka kun tapaatte naisia " ystävinä" he eivät ole vain ystäviä! Kyllä mä tähän uskon kun olen sen niin monelta mieheltä itseltään kuullut!
Kuulostat epävarmalta. Opit vielä kantapään kautta, että miestä ei voi omistaa eikä kieltää hänen ystäviään. Itsekin olen asian kantapään kautta oppinut. Oman epävarmuuden käsittely on vaikeaa mutta palkitsevaa.
no uskokaa mitä haluatte, mä uskon miehiä ketkä noin on sanoneet :)
Siltikään sinulla ei ole oikeutta kieltää mieheltä hänen ystäviään, ei vaikka ystävät olisivat naisia.
no onneksi mun miehellä ei ole nais"ystäviä" ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä kuullut vähän liian monelta mieheltä että nainen ja mies ei voi olla vain ystäviä, että en luottais siihen " ystävyyteen".
Voi kyllä olla. Esimerkiksi parhaan ystäväni mies on yhtälailla myös minun ystäväni ja kyse ei siis ole muusta, kuin ystävyydestä.
Siinä on myös sinun ystäväsi, jonka ilmeisesti olet tuntenut ensin! Mutta jos miehellä on vaikka kun tapaatte naisia " ystävinä" he eivät ole vain ystäviä! Kyllä mä tähän uskon kun olen sen niin monelta mieheltä itseltään kuullut!
Kuulostat epävarmalta. Opit vielä kantapään kautta, että miestä ei voi omistaa eikä kieltää hänen ystäviään. Itsekin olen asian kantapään kautta oppinut. Oman epävarmuuden käsittely on vaikeaa mutta palkitsevaa.
no uskokaa mitä haluatte, mä uskon miehiä ketkä noin on sanoneet :)
No, meinaisitko sitten kieltää miehen naispuoliset ystävät?
On ihmisiä, joille se on ok ja toisille taas ei ole. Nää asiat tuleekin selvittää tutustumisvaiheessa, niinkun monet muutkin tärkeät asiat.
Itselleni se ei ole ok, että kumppanilla ois vastakkaisen sukupuolen ystäviä, joita tapaa säännöllisesti. Naisila taitaa vielä olla sellanen tapa, et nää "tapaamiset" on illan mittaisia, et jos useamman kverin tapa viikoittain, niin eipä siinä sit ole parisuhtelle aikaa.
Aina näitä samoja provoja, joilla halutaan saada mammat kiihtymään. Yllättäen ap:lla joskus muinoin ollut säpinää tämän ystävän kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman paljon kiivastuneita kommentteja siitä, että tunteita voi olla vieläkin, miehet ajattelee vain yhtä asiaa jne. Todella ikävystyttäviä aloituksia nämä. Miksi ap edes tekisi aloituksen tästä, jos kenenkään mielestä tässä asetelmassa ei ole mitään ongelmaa?
Minulla on muutama rakas nuoruuden kaveri (mies) joihin pidän yhteyttä säännöllisesti. Mieheni ei välitä, koska olen tietenkin esitellyt heidät ja parin kanssa hän onkin jo ennestään tuttu. En siis missään nimessä pidä miespuolisia kavereitani missään vakan alla ja tapaa heitä VAIN kahdestaan. He saavat tulla tyttöystävineen meille, voimme käydä kahden kahvilla tai niinkuin viimeksi: käytiin bodarikaverin kanssa salilla. Miestäni ei haittaa vaikka toiset näistä miehistä on sinkkuja, hän on tavannut kaikki ja kuullut/nähnyt millaista juttua heitämme. Usein myös paritan näitä miehiä toisille kavereilleni, joten mieheni ei halua olla esteenä vaan pikemminkin on mukana jutussa, käydään tuplatreffeillä tms. Miehelläni ei ole naispuolisia ystäviä, tuttavia paljonkin, joten en ihmettele jos yhtäkkiä joku nainen tulee kaupassa vaihtamaan kuulumisia, mieheni esittelee minut ja yleensä kyseessä on joku koulukaveri tai jonkun kaverin sisko/tyttöystävä. Mielestäni on ok pitää kaverit sukupuolesta riippumatta, kunhan ne ei varasta liikaa aikaa parisuhteelta tai tapaamisissa tapahdu jotain joka ei päivänvaloa kestä. En esim. itse saunoisi miespuolisten kavereideni kanssa tai lähtisi kahdestaan baariin. Vaikka itsellä olisi viattomat ajatukset niin ulkopuolisesta tilanne näyttäisi oudolle, enkä halua että kukaan luulee vähänkään etten viihdy rakkaan mieheni kanssa vaan liihottelet muiden miesten kanssa kylillä.
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
Petät siis miestäsi? Jatka vaan, kyllä se elämä vielä opettaa tuollaisia irtosuhteilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Vierailija kirjoitti:
Aina näitä samoja provoja, joilla halutaan saada mammat kiihtymään. Yllättäen ap:lla joskus muinoin ollut säpinää tämän ystävän kanssa, jotta saataisiin mahdollisimman paljon kiivastuneita kommentteja siitä, että tunteita voi olla vieläkin, miehet ajattelee vain yhtä asiaa jne. Todella ikävystyttäviä aloituksia nämä. Miksi ap edes tekisi aloituksen tästä, jos kenenkään mielestä tässä asetelmassa ei ole mitään ongelmaa?
Ei ole provo. :) Tein aloituksen kun luin vanhan keskutelun ja ihmettelin, että onko tosiaan tuollaista olemassa. Kerroin säpinän sen takia, että halusin tuoda esille, etä vaikka olisikin ollut jotain muuta kuin pelkkää ystävyyttä, niin silti se voi muuttua myös pelkäksi ystävyydeksi kun toinen aloittaa seurustelun. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Eikai kukaan kerro ystävänsä henk. koht. asioita omalle miehelleen tai vaimolleen? Mitä ystävyyttä se sellainen on?? Kyllä ystävyys on kahden kauppa ja jos ystävän salaisuuksia kerrotaan eteenpäin, ei kyse ole enää ystävyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
Mitä jos kumppanin kaikki ystävät ovat vastakaista sukupuolta? Pitääkö luopua kaikista ystävistä kun aloittaa parisuhten?
Itsellä on se tilanne, että minulla on kaksi ystävää. Toinen on nainen ja toinen on mies. Miestä tapaan viikottain, koska asumme samalla paikkakunnalla. Naista silloin tällöin.
Itse olen nainen enkä voisi kuvitellakaan luopuvani kummastakaan ystävästäni jos alkaisin parisuhteeseen. Parisuhdehan veisi puolet ystävästäni jos en saisi olla miehen kanssa ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
Niinpä. Koittakaa nyt tajuta, että ystävien asiat eivät kuulu kenellekään muulle. Ystävä uskoutuu juuri sinulle, ei miehellesi/vaimollesi. En minä kerro ystävien vaikeita kokemuksia eteenpäin enkä olettaisi että kukaan mies olisi tilivelvollinen omien ystäviensä vaikeista asioista minulle.
Kyllä voi ja voi olla jopa senkin jälkeen, että on ollut suhteessa tälläiseen mieheen/naiseen. Eksänkin kanssa voi olla ystävä. Pettää voi missä tahansa, esim työmatkalla yms, joten on täysin turhaa alkaa pelkämään ekskumppania. Itse olen ehdottoman uskollinen, en pettäisi ikinä enkä myöskään ikinä menisi kenenkään varatun miehen kanssa sänkyyn (jos siis tiedän että mies varattu).
Silti voin täysin hyvillä mielin katsoa leffaa kahdestaan miehen kanssa, jonka kanssa minulla on seksuaalinen suhde. Mitään ei tapahdu, eikä tule tapahtumaan. ap