vastakkaista sukupuolta olevat ystävät ja parisuhde
Luin vanhaa ketjua ja järkytyin. Joidenkin mukaan ystäviä ei ylipäätään pidä tavata kuin muutama kerta vuodessa, esim kahden viikon välein on auttamatta liian tiheästi. Osa oli sitä mieltä, että vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvia ystäviä ei pitäisi tavata kuin kolmistaan kumppanin kanssa. Tätä en ymmärrä. Ei minun miehelleni kuulu minun miespuolisten ystävän huolet, sairaudet, suhdekuviot yms. Eikä minulle kuulu mieheni naispuolisten ystävien sairaudet, ongelmat, mieskuviot yms.
En myöskään ymmärrä tuota, että parisuhteessa tai perhe-elämän keskellä ei olisi aikaa tavata jotakuta ystävää edes kerran viikossa. On aivan normaalia kesken viikkoa tavata muutamia ystäviä. Ei kellään voi olla niin kiire, tai jos on, niin kyseessä on joku muu ongelma, esim sairaus, ajanhallintaongelma yms.
Joku oli myös sitä mieltä, että vastakkaisen sukupuolen ystävän kanssa ei tulisi käydä esim ravintolassa syömässä. No mitä ihmettä ystävät sitten tekevät!? Minä ainakin käyn miespuolisen ystäväni kanssa ravintoloissa, katselen leffaa jomman kumman luona hänen kanssaa yms. Nuohan ovat juuri sitä toimintaa mitä ystävät tekevät.
Kommentit (103)
Voiko joku kertoa, miten toimia siinä tilanteessa että kaikki ystävät ovat vastakkaista sukupuolta, eikä uusi mies/naisystävä hyväksy, että ystävät ovat vastakkaista sukupuolta? pitäisikö siis luopua kaikista, jopa vuosia kestäneist ystävyyssuhteista toisen epävarmuuden ja mustasukkaisuuden takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Eikai kukaan kerro ystävänsä henk. koht. asioita omalle miehelleen tai vaimolleen? Mitä ystävyyttä se sellainen on?? Kyllä ystävyys on kahden kauppa ja jos ystävän salaisuuksia kerrotaan eteenpäin, ei kyse ole enää ystävyydestä.
Ei kai kukaan myöskään kerro omia parisuhdeasioitaan ystävälleen... niinpä :D
Harva nainen ilahtuisi, jos hänen miehensä avautuisi omalle naispuoliselle tstävälleen oman parisuhteensa kupruista... vaikka itse haukkuukin miehensä omille ystävilleen.
'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Ja lisään vielä, että jos tuo ystävänainen lisäksi seurustelee tahollana, niin tottakai on luontevaa, että hän ensin uskoutuu omalle miehelleen ja sen jälkeen ystävilleen. Ei siis ole kyse siitä, että ei kerrottaisi asioita omalle puolisolle vaan siitä, että puolison lisäksi kerrotaan asioista ystäville, jotka ovat sen verran luottamuksen arvoisia, että eivät lavertele asioita omille puolisoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Eikai kukaan kerro ystävänsä henk. koht. asioita omalle miehelleen tai vaimolleen? Mitä ystävyyttä se sellainen on?? Kyllä ystävyys on kahden kauppa ja jos ystävän salaisuuksia kerrotaan eteenpäin, ei kyse ole enää ystävyydestä.
Ei kai kukaan myöskään kerro omia parisuhdeasioitaan ystävälleen... niinpä :D
Harva nainen ilahtuisi, jos hänen miehensä avautuisi omalle naispuoliselle tstävälleen oman parisuhteensa kupruista... vaikka itse haukkuukin miehensä omille ystävilleen.
'
Mielestäni tässä on nyt kyse siitä, että tottakai esim ystävyyssuhteiden kupruista tulee puhuttua omalle miehelle ja tottakai mies/nainen voi puhua oman parisuhteen kupruista ystävilleen. Sen sijaan joitakin asioita ei vain kerrota eteenpäin. Jos ystävä kertoo hyvin henk.koht asian esim, että on sairastunut, on tullut raiskatuksi jne niin ei tuollaisia saa kertoa eteenpäin ilman lupaa. Sama juttu, että ei oman miehen tai vaimon kipeitä ja henk. koht. asioita levitellä ystävien keskuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Miksi miinus? Onko mammoista ok, että kun kerrotte ystävällänne asian niin ystävä kertoo tämän asian heti miehelleen? Esim jos kerrotte vaikka, että olette tulleet raiskatuiksi tai että pidätyskykynne on mennyt synnytyksessä, tai ette saa enää orgasmia miehenne kanssa, niin naispuolinen ystävänne on oikeuttu kertomaan tämän asian omalle miehelleen? Miltä tämä teistä tuntuisi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Miksi miinus? Onko mammoista ok, että kun kerrotte ystävällänne asian niin ystävä kertoo tämän asian heti miehelleen? Esim jos kerrotte vaikka, että olette tulleet raiskatuiksi tai että pidätyskykynne on mennyt synnytyksessä, tai ette saa enää orgasmia miehenne kanssa, niin naispuolinen ystävänne on oikeuttu kertomaan tämän asian omalle miehelleen? Miltä tämä teistä tuntuisi??
todellakin olisi ok kertoa! Ikävää että ihmisistä on ok valehdella/ pitää salaisuuksia puolisoltaan! Onpa tosi hieno paeisuhde!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Miksi miinus? Onko mammoista ok, että kun kerrotte ystävällänne asian niin ystävä kertoo tämän asian heti miehelleen? Esim jos kerrotte vaikka, että olette tulleet raiskatuiksi tai että pidätyskykynne on mennyt synnytyksessä, tai ette saa enää orgasmia miehenne kanssa, niin naispuolinen ystävänne on oikeuttu kertomaan tämän asian omalle miehelleen? Miltä tämä teistä tuntuisi??
todellakin olisi ok kertoa! Ikävää että ihmisistä on ok valehdella/ pitää salaisuuksia puolisoltaan! Onpa tosi hieno paeisuhde!
Siis ihan tosissasi kertoisit omalle miehellesi, jos ystäväsi ei saisi orgasmia oman miehensä kanssa tai hänelle olisi tullut synnytyksessä pahat vauriot? Etkö kunnioita ystävääsi? Taidat trollata???
Voiko joku kertoa, miten toimia siinä tilanteessa että kaikki ystävät ovat vastakkaista sukupuolta, eikä uusi mies/naisystävä hyväksy, että ystävät ovat vastakkaista sukupuolta? pitäisikö siis luopua kaikista, jopa vuosia kestäneist ystävyyssuhteista toisen epävarmuuden ja mustasukkaisuuden takia?
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku kertoa, miten toimia siinä tilanteessa että kaikki ystävät ovat vastakkaista sukupuolta, eikä uusi mies/naisystävä hyväksy, että ystävät ovat vastakkaista sukupuolta? pitäisikö siis luopua kaikista, jopa vuosia kestäneist ystävyyssuhteista toisen epävarmuuden ja mustasukkaisuuden takia?
Ainoa oikea vaihtoehto siinä tilanteessa on luopua mies/naisystävästä. Jos parisuhteessa aletaan rajoittaa toisen ystävyyssuhteita, niin se ei todellakaan ole mikään hyvä parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku kertoa, miten toimia siinä tilanteessa että kaikki ystävät ovat vastakkaista sukupuolta, eikä uusi mies/naisystävä hyväksy, että ystävät ovat vastakkaista sukupuolta? pitäisikö siis luopua kaikista, jopa vuosia kestäneist ystävyyssuhteista toisen epävarmuuden ja mustasukkaisuuden takia?
Miten kukaan voisi tällaista sulle kertoa? Jos uusi kumppani ei hyväksy tilannetta, eikä esim. ole mahdollista tavata aina niitä ystäviä niin, että kumppani on mukana / se ei sovi hänelle, niin silloinhan sun on tehtävä valintasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Miksi miinus? Onko mammoista ok, että kun kerrotte ystävällänne asian niin ystävä kertoo tämän asian heti miehelleen? Esim jos kerrotte vaikka, että olette tulleet raiskatuiksi tai että pidätyskykynne on mennyt synnytyksessä, tai ette saa enää orgasmia miehenne kanssa, niin naispuolinen ystävänne on oikeuttu kertomaan tämän asian omalle miehelleen? Miltä tämä teistä tuntuisi??
todellakin olisi ok kertoa! Ikävää että ihmisistä on ok valehdella/ pitää salaisuuksia puolisoltaan! Onpa tosi hieno paeisuhde!
Siis ihan tosissasi kertoisit omalle miehellesi, jos ystäväsi ei saisi orgasmia oman miehensä kanssa tai hänelle olisi tullut synnytyksessä pahat vauriot? Etkö kunnioita ystävääsi? Taidat trollata???
Toisaalta kuinka ihanaa olisi kun mies kertoisi ystävälleen ettei saa enää orgasmia vaimonsa kanssa? Tämä siis olisi ok kunhan ystävä ei kertoisi tätä omalle miehelleen eteenpäin... harva ihminen käsittää mitkä asiat koskevat vain häntä itseään ja mitkä parisuhdetta, saati sitä mitä kerrotaan eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Miksi miinus? Onko mammoista ok, että kun kerrotte ystävällänne asian niin ystävä kertoo tämän asian heti miehelleen? Esim jos kerrotte vaikka, että olette tulleet raiskatuiksi tai että pidätyskykynne on mennyt synnytyksessä, tai ette saa enää orgasmia miehenne kanssa, niin naispuolinen ystävänne on oikeuttu kertomaan tämän asian omalle miehelleen? Miltä tämä teistä tuntuisi??
todellakin olisi ok kertoa! Ikävää että ihmisistä on ok valehdella/ pitää salaisuuksia puolisoltaan! Onpa tosi hieno paeisuhde!
Toivon, että tässä on käynyt nyt joku väärinkäsitys! Ei TODELLAKAAN ystävän arat henkilökohtaiset asiat kuulu kumppanille! Mitä salaamista se on?? Jos minä kerron vaikka ystävälleni Minnalle, että syön masennuslääkkeitä, niin EN TODELLAKAAN halua, että hän kertoisi asiasta miehelleen!
"Voiko joku kertoa, miten toimia siinä tilanteessa että kaikki ystävät ovat vastakkaista sukupuolta, eikä uusi mies/naisystävä hyväksy, että ystävät ovat vastakkaista sukupuolta? pitäisikö siis luopua kaikista, jopa vuosia kestäneist ystävyyssuhteista toisen epävarmuuden ja mustasukkaisuuden takia?"
"Ainoa oikea vaihtoehto siinä tilanteessa on luopua mies/naisystävästä. Jos parisuhteessa aletaan rajoittaa toisen ystävyyssuhteita, niin se ei todellakaan ole mikään hyvä parisuhde."
- En ole alkuperäisen kysymyksen esittänyt, mutta kiitän molempia. - Ei muuten, mutta, jos minulta -mieheltä- kiellettäisiin ystävyys ja kaverisuhteet toisensukupuolen kanssa kokonaan, niin se saattaisi kyllä tarkoittaa sitä, että "se" joka kuvittelee tai on ajatellut olevansa minun koko maailmani, niin jää kyllä pian ystävilleni toiseksi. Olsisi tukalaa. Vosiko joku vääntää minulle rautalangasta, että mitä pahaa siinä on, jos on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä? - Jos pelkäätte, että esimerkiksi sitä, että alkaisin harrastamaan seksiä ystävättäreni kanssa, kun silmänne välttää, niin mikä estää teitä pelkäämästä sitä, silloin kun olen samaasukupuolata olevien ystävieni kanssa? - Vai sallitteko te lainkaan kumppanillanne "omia" ystäviä lainkaan, vai pitääkö kaikki ystävät käyttää ensin tarkistettavana ja vain jos näytätte hyväksyvää merkkiä, niin saavat jatkaa ystävänä olemista minun kanssa. - Vai tuleeko heidän olla molempien ystäviä, että he ovat hyväksyttäviä? Saako kumppaninne, myös vaikuttaa siihen, ketä te saatte pitää ystävinänne? - Vai luovutteko välittömästi parisuhde kumppanin löydettyänne kaikista vanhoista ystävistänne, vai onko teillä koskaan edes ollut sellaisia, kun aina kun olette tehneet -tai joutuneet tkemään tuttavuutta olette vain ajatelleet sitä, että olsiko tuosta minulle parisuhteeseen kanssani ja jos vastaus on ollut kielteinen, niin hänestä ei ole voinut tulla teille ystävä, eikä ehkä mikään muukaan, korkeintaan satunnainen olio, jonka näkemistä ei yrityksistä huolimatta ole voinut välttää, kun työpaikkaa ei pyynnöstänne huolimatta ole jaettu vain teidän alueeseenne ja muiden alueeseen, joihin molempiin tietysti kuljetaan sisään ja ulos eri kautta, ettei vain tapahdu lähempää tutustumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Miksi miinus? Onko mammoista ok, että kun kerrotte ystävällänne asian niin ystävä kertoo tämän asian heti miehelleen? Esim jos kerrotte vaikka, että olette tulleet raiskatuiksi tai että pidätyskykynne on mennyt synnytyksessä, tai ette saa enää orgasmia miehenne kanssa, niin naispuolinen ystävänne on oikeuttu kertomaan tämän asian omalle miehelleen? Miltä tämä teistä tuntuisi??
todellakin olisi ok kertoa! Ikävää että ihmisistä on ok valehdella/ pitää salaisuuksia puolisoltaan! Onpa tosi hieno paeisuhde!
Siis ihan tosissasi kertoisit omalle miehellesi, jos ystäväsi ei saisi orgasmia oman miehensä kanssa tai hänelle olisi tullut synnytyksessä pahat vauriot? Etkö kunnioita ystävääsi? Taidat trollata???
kunnioitan miestäni, ja meidän parisuhdetta, ne ovat minulle kaikista tärkeintä!
"todellakin olisi ok kertoa! Ikävää että ihmisistä on ok valehdella/ pitää salaisuuksia puolisoltaan! Onpa tosi hieno paeisuhde!" - Jos mielipiteesi jakaa kovinkin moni, niin luulen, että ymmärrän taas entistä paremmin, miksi olen sinkku ja luultavasti, myös miksi minun kannattanee, myös pysyä sinkkuna. Kokisin -teksi mieleni sanoa, että vainoharhaisena kumppanin, joka olettaisi minun kertovan kaikki ystäbvieni minulle uskomat ja kertomat asiat. - Saman suuntaisella tavalla odotan, että myös parisuhteessa on parisuhdekumppanien keskinäsiä asioita, jotka eivät mielestäni kuulu, kenellekään ulkopuoliselle: ei parhaimmille ystäville tai ei yhteisille lapsille, saati ne kuuluisivat omille tai kumppanin vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko joku kertoa, miten toimia siinä tilanteessa että kaikki ystävät ovat vastakkaista sukupuolta, eikä uusi mies/naisystävä hyväksy, että ystävät ovat vastakkaista sukupuolta? pitäisikö siis luopua kaikista, jopa vuosia kestäneist ystävyyssuhteista toisen epävarmuuden ja mustasukkaisuuden takia?
Ainoa oikea vaihtoehto siinä tilanteessa on luopua mies/naisystävästä. Jos parisuhteessa aletaan rajoittaa toisen ystävyyssuhteita, niin se ei todellakaan ole mikään hyvä parisuhde.
näinhän se on. Jos parisuhteen toinen osapuoli haluaa kieltää toisen ystävät, niin mitä seuraavaksi? Kai tajuatte, että tuo ystävien kieltäminen on henkistä väkivaltaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Sä luet tekstistä sellaisia asioita, joita en ole sinne kirjoittanut. Minulle uskottuja luottamuksellisia asioita en kerro kenellekkään, en miehelleni, mutten myöskään ystävälleni. On asioita, joissa työtaustan ja koulutuksen vuoksi ystäväni pystyy mua tukemaan, mieheni ei. Vähän niin kuin ei lakimieskään pyytäisi neuvoa oikedenkäsittelyyn kätilöltä. Mutta jos et kykene ymmärtämään et kykene ymmärtämään. Todellisia asioita , mitä kenenkin kanssa jaan, en täällä kerro. Eikä tarvitsekaan. Mä voin sanoa miehelleni käyneeni lounaalla ystävän kanssa tai käyneeni yhdellä - jos en voisi, minulla olisi jotsin salattavaa. Sitä minulla ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Luin vanhaa ketjua ja järkytyin. Joidenkin mukaan ystäviä ei ylipäätään pidä tavata kuin muutama kerta vuodessa, esim kahden viikon välein on auttamatta liian tiheästi. Osa oli sitä mieltä, että vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvia ystäviä ei pitäisi tavata kuin kolmistaan kumppanin kanssa. Tätä en ymmärrä. Ei minun miehelleni kuulu minun miespuolisten ystävän huolet, sairaudet, suhdekuviot yms. Eikä minulle kuulu mieheni naispuolisten ystävien sairaudet, ongelmat, mieskuviot yms.
En myöskään ymmärrä tuota, että parisuhteessa tai perhe-elämän keskellä ei olisi aikaa tavata jotakuta ystävää edes kerran viikossa. On aivan normaalia kesken viikkoa tavata muutamia ystäviä. Ei kellään voi olla niin kiire, tai jos on, niin kyseessä on joku muu ongelma, esim sairaus, ajanhallintaongelma yms.
Joku oli myös sitä mieltä, että vastakkaisen sukupuolen ystävän kanssa ei tulisi käydä esim ravintolassa syömässä. No mitä ihmettä ystävät sitten tekevät!? Minä ainakin käyn miespuolisen ystäväni kanssa ravintoloissa, katselen leffaa jomman kumman luona hänen kanssaa yms. Nuohan ovat juuri sitä toimintaa mitä ystävät tekevät.
Tottakai myös parisuhteessa voi olla ystäviä. Väittäisin, että se on jopa hyväksi suhteelle, ettei olla vain kahdestaan. Mutta pitää myös muistaa, että elämäntilanteita ja tapoja on hyvin erilaisia. Se mikä on toiselle arkipäiväistä, voi toiselle olla harvinaista juhlaa.
Kysypä useamman lapsen kotiäidiltä miltä tuntuu, jos mies käy naispuoleisen ystävänsä kanssa säännöllisesti hienossa ravintolassa, kun vaimo saa hääpäivänäkin tyytyä kotiruokaan. Tai miltähän mahtaa kiireisen pikkulapsiperheen arjen keskellä puutteessa kärvistelevästä miehestä tuntua, jos vaimo käyttää sen harvinaisen lapsivapaan hetken miespuoleisen ystävänsä luona leffaa katsellen?
Itse en ihmettelisi yhtään, jos näissä tilanteissa mustasukkaisuus nostaa päätään. Ei tuolloinkaan ole kyse siitä, että käykö toinen raflassa vai leffaa katsomassa. Ongelman on toisen huomioimisen puute. Ja näissä tilanteissa se ystävän sukupuoli valitettavasti vaikuttaa asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis sinusa parisuhteessa kysymys pelkästään seksistä? Kyllä minusta on ihan yhtälailla väärin kumppania kohtaan, jos kokee jonkun miespuolisen ystävän läheisemmäksi henkisellä tasolla, eikä halua jakaa kumppaninsa kanssa tähän toiseen miespuoliseen liittyviä asioita.
En ole ap. Minulle ystävyyssuhde on luottamussuhde. Ystävä tietää minusta asioita, joita mies ei tiedä ja minä tiedän ystävästäni asioita, jotka eteenpäin kertomalla pettäisin ystävän luottamuksen. Hyvän ystävän kanssa voin vaikka ruotia parisuhteen ongelmia ja miettiä, miten pitäisi toimia.
Parisuhde on sekin ystävyyssuhde, mutta siihen liittyy myös se, että tuntee kumppaniinsa seksuaalista vetoa. Mun paras ystäväni on mies, jonka kanssa voin jakaa asioita, joita oma mieheni ei ymmärrä. Ja hän tulee minua asioissa, joissa oma mies ei pysty. Kummallakin meistä on oma parisuhteemme, mutta molemmat olemme toisillemme valtavan tärkeitä. Me käymme yhdessä lounaalla, tai vaikka juomassa yhdet jossain töiden jälkeen. Keskustelemmd paljon ja sähköpostit kulkee!
kuulostaa sille että petät miestäsi ainakin henkisesti! Et siis voi kertoa miehellesi asioita?! Eroa, et rakasta miestäsi!
Heitetäänpä pari esimerkkiä, naisystäväsi kertoo sinulle tulleensa raiskatuksi. Kertoo asiasta yksityiskohtaisesti ja tarvitsee tukeasi. Sinäkö vastoin ystäväsi tahtoa kerrot tämän miehellesi? Tai samalla lailla ystäväsi kertoo luottamuksella harkitsevansa eroa puolisostaan, ja kertoo syitä tähän harkintaan ja pohditte asiaa yhdesdä. Miehesi on ko naisen puolison ystävä. Tämänkinkö jaat puolisosi kanssa. On asioita jotka eivät kuulu omalle puolisolle, on asioita, jotka eivät kuulu kenellekkään. Esim tapanani ei ole kertoa esim eksäni kalun kokoa nykyiselle miehelleni tai kellekään muulle. Mikään näistä asioista ei tarkoita, ettenkö rakastaisi puolisoani. Meillä on myös 3 lasta ja pitkä liitto takana, ihan hulluista syistä liittoa ei lopeteta. Kun ystävyyssuhteeni ovst puolisoni mielestä ok, se mitä joku anonyymi netissä ajattelee, on ihan sama
eli toiselle ukolle voit kertoa kaikki huolesi, mutta omallesi et?! Aika mielenkiintoista....
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.
Miksi miinus? Onko mammoista ok, että kun kerrotte ystävällänne asian niin ystävä kertoo tämän asian heti miehelleen? Esim jos kerrotte vaikka, että olette tulleet raiskatuiksi tai että pidätyskykynne on mennyt synnytyksessä, tai ette saa enää orgasmia miehenne kanssa, niin naispuolinen ystävänne on oikeuttu kertomaan tämän asian omalle miehelleen? Miltä tämä teistä tuntuisi??
todellakin olisi ok kertoa! Ikävää että ihmisistä on ok valehdella/ pitää salaisuuksia puolisoltaan! Onpa tosi hieno paeisuhde!
Toivon, että tässä on käynyt nyt joku väärinkäsitys! Ei TODELLAKAAN ystävän arat henkilökohtaiset asiat kuulu kumppanille! Mitä salaamista se on?? Jos minä kerron vaikka ystävälleni Minnalle, että syön masennuslääkkeitä, niin EN TODELLAKAAN halua, että hän kertoisi asiasta miehelleen!
niinpä! ja tämä koskee myös tilannetta, jossa nainen kertoo miespuoliselle ystävälleen syövänsä masennuslääkkeitä. tämän takia ei ole mitään järkeä, että vaimo kyttää keskustelua ja on aina tapaamisissa mukana. Jos on, niin tälläiset ystävyyteen kuuluvat hen.koht. asiat jää puimatta.
Eihän tossa niin sanottu! Vaan kuvittele tilanne, on pariskunta jossa on mies ja nainen. Tällä miehelle on naispuolinen ystävä. Tämä naispuolinen ystävä kertoo pariskunnan miesosapuolella (joka on siis hänen ystävänsä) että hän on tullut esim raiskatuksi. Yhdessä ystävykset mies ja ystävänainen pohtivat asiaa. Ystävänainen pyytää etttei mies kerro raiskauksesta eteenpäin koska asia on hyvin kipeä. Miten miehen pitäisi toimia?
a) pettää ystävänsä luottamus ja kertoa vaimolleen, että naispuolinen ystävä on tullut raiskatuksi
b)pitää asia omana tietonaan ja säilyttää luottamus ystävään??
Itselle vaihtoehto b on ITSESTÄÄNSELVÄ.