Ysärinuoret! Mitä asioita 90-luvusta muistellaan nyt väärin tässä ysäribuumissa?

Ne hiton NHL-lippikset! Taivutettu lippa... Samaa aikaa ja tyyliä myös ne takit, joissa collegevuori ja jotain liukasta/kiiltävähköä kangasta se päällinen, ja huppu. Itsellä oli punainen, jossa oli rinnassa joku pyöreä merkki. Joku nimi niilläkin oli, muistaako joku?Enkä siis tarkoita kansitakkeja, jotka kyllä nekin on unohtunu nykyfiilistelyistä...

- Nännit sai näkyä, siis niin että oltiin vapaasti ilman rintsikoita eikä ketään häirinnyt jos nännit oli koholla paidan tai topin alla.

- Naisilla oli pitkät, vaurioittuneet hiukset jotka oli laitettu ponihännälle samettisella hiusdonitsilla, otsis oli "ilmava" (eli tupeerattu pilalle ja hiuslakkaa päälle) ja koko komeuden kruunasi samettinen hiuspanta. Toisena vaihtoehtona oli lyhyt tukka joka vedettiin taakse perhosklipseillä.

- Grunge muoti oli köyhien katu-uskottava unisex muoti, ei "muotitietoisten" muoti. Muutenkin grunge oli enemmän "hällä väliä mitä mä pistän päälle" verrattuna nykyiseen grunge tyyliin joka on todella huoliteltu ja tyylin eteen nähdään paljon vaivaa.

- Mitä enemmän värejä ja kuoseja käytti, sen parempi.

Vierailija kirjoitti:

Ysärin alkupuolella oli etnobuumi, johon liittyi mm. ns. maailmanmusiikin ilmestyminen levykauppoihin, ekojen tex-mex-ruokapaikkojen synty (chicosit perässä vähän myöhemmin) ja hapsutakit -ja mokkasiinit ja intiaanikuosit vaatteissa. Ja teqilaa naukattiin trendishottina.

 

Värttinäbuumi ja kukkamekot ysärin alussa. JOKAISELLA yli 25-v naisella oli vähintään yksi kukkamekko!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku ehtikin ensin, olin juuri tulossa kirjoittamaan että natsit,  black metal ja , saatananpalvonnan jonkinlainen ihannointi olivat ysärin varjopuolia joita ihmiset eivät muista tai tahdo muistaa. 

Mikkelissä oli ysärillä varsinainen natsiongelma, välillä turpaan saivat muutkin kuin väärän väriset ja siksi minua ahdistaa tämä nykyinen pilottitakki-muoti.   Etenkin vihreä pilotti aiheuttaa "juokse"-reaktion!

Ja " hei me ollaan satanisteja kaikki"-touhusta jäi  muistoksi  viiltelyarvet sekä yliherkkyys mustaan hiusväriin.

Ysäri oli (ikävä kyllä)  muutakin kuin Dr Albania, kukkamekkoja poolon päällä ja pikkureppuja!

Joo! Meitä oli 1996-1998 kaveriporukka jossa kaikki olivat oikeasti tai leikisti masentuneita, viiltelivät, käyttivät alkoholia ja huumeita, pukeutuivat mustiin.  Se oli minun ysärini. Nykyään osa näistä ihmisistä on jo kuollut, osa  alkoholisteja, osasta en tiedä.  

Kaikki tällaiset nuoret käyttivat mustia huppareita myös koulussa, huppu päässä koko ajan. Ja kävelivät laahustavasti pihtipolviseen tyyliin.

Muistan harmaan eri sävyjen suosion 90-luvun lopussa, housuissa, paidoissa ja takeissa, sekä jylhät tolppakorot. Farkut loistivat poissaolollaan. Itse pukeuduin 90-luvun puolivälissä minihameisiin ja tiukahkoon t-paitaan (lady fit) ja korkkareihin, ei niin tätimäisesti. Tukka oli pitkä ja niin on nytkin, silloin en harrastanut värjäystä, oli luonnonvaalea tukka. Aion muuttaa samaan sävyyn. Grungen muistan hyvin, mullakin oli flanellipaita, kirppisvaatteita jne. Kirppikseltä ostan vieläkin, jos löydän sopivan.

Ysäriteinille synkkyys oli syvällisyyttä. Hyvinvointi ei ollut millään lailla muotia ja urheilullisuus oli varattu aktiiviurheilijoille, jotka muodostivat ihan omat porukkansa. Jumppatrikoissa kouluun ei olisi tullut kukaan. 

Nämä nykymuodin mukaiset "terveen päivettyneet ja hehkuvat" meikit muuten näyttävät hassuilta ysärivaatteiden kanssa. Eiks niillä oo enää puuterii...

t. Tehis4ever-84

Vierailija kirjoitti:

olin lukiolainen 97-00 ja mulla oli leviksen 555 farkut, joissa vähän leveät lahkeet muistaakseni. Sitten oli paksupohjaiset kengät ja narupaita. Hiuksissa käytettiin sellasia pikkuisia "hainhampaita", joilla sai esim. nutturan. Alaikäisenä käytiin baarissa ja pukeuduttiin narupaitoihin.

Leviksen 555 on parhaat farkut koskaan! Harmi ettei niitä enää valmisteta :(

Adidaksen nappiverkkarit mitkä revittiin alanapeista auki, ne "cooleimmat" eli luokan pellet avasivat napit niin pitkälle, kun pystyi ja ai että miten kaikkia nauratti.. Tosin, kun itärajalla asuttiin niin meidän adidakset oli Viipurin torilta haetut abibakset liian monella raidalla.. Myös Fubuja käytettiin ja Calvin Kleinin jätikokoisia t-paitoja. Kaikki siis sieltä Viipurista.. Muistan oman oranssin anorakkini ala-asteelta, myös tosiaan ne kamalat trikoohousut mihin yhdistettynä oli hame. Voi luoja.. Niin ja sellaiset eläinaiheiset-paidat mitä sai jostain Stuntmanilta, mm.susiaiheiset paidat oli yleisiä ainakin meillä päin. Ja aina ne t-paidat oli aivan liian isoja.

Vierailija kirjoitti:

Ysäriteinille synkkyys oli syvällisyyttä. Hyvinvointi ei ollut millään lailla muotia ja urheilullisuus oli varattu aktiiviurheilijoille, jotka muodostivat ihan omat porukkansa. Jumppatrikoissa kouluun ei olisi tullut kukaan. 

Jatkoa tähän: reippaus/pirteys ei ollut mitenkään ihailtua tai tavoiteltua. Erona nykypäivään ysäriteinit eivät myöskään yleensä näyttäneet mahdollista (perheen) varakkuutta, vaan pikemminkin peittelivät sitä, ainakin meillä pikkukaupungissa. Teinimuoti oli suurinpiirtein kaikkien saatavilla, koska suurinpiirtein kaikille se tarkoitti Seppälää ja piraattiverkkareita Viipurista tai Tallinnasta, puuteria ja mustaa kajalia + muutaman kerran vuodessa mahonginruskea kestoväri marketista.

Mopoautoja katsellessa ajattelen, että jos omassa teini-iässä joku olisi tullut 80 000 markan kulkineella kouluun, niin sellainen elvistelijä olisi todennäköisesti saanut sakinhivutusta nurkan takana ja seuraavana päivänä ymmärtänyt tulla fillarilla tai bussilla kuten muutkin. Eipä silti, ei meistä kukaan olisi sellaista tilannetta osannut edes kuvitella, sillä teinien kulkupelit olivat polkupyörä, bussi talvipakkasella ja joillakin onnekkailla mopo tai täysi-ikäisten kavereiden Corollat.

Meni vähän ohi aiheen, sori siitä.

Mikä ysäribuumi? Toivottavasti ei sellaista ikinä tulekaan, sillä sen myötä sitten kaikki kaivaisivat jostain divarin vie-pois-laatikoista ne hirveimmät eurohumpat kuten taikapeilit ja dr ötkerit. Niistä päästin jo kerran eroon ja toista kertaa ei kyllä enää kenenkään elävän sielun tarvitsisi kestää.

90-luvun lopulla oli jo kittanampaa muotia, mutta yläaste-ajat 90-luvun alussa häpesin isoa takapuoltani, jota onneksi peittivät isot neuleet, flanellipaidat tai colleget. Hulluna olisi pidetty, jos trikoissa olisi tullut kouluun, itse asiassa kaikki coolit tyypit olivat farkuissa liikuntatunnillakin. Keski-ikäisillä saattoi olla pyöräilyshortsit ison ja telttamaisen t-paidan kanssa. Minä leikkasin shortsit vanhoista farkuista ja käytin niiden alla mustia sukkahousuja.

Katseltiin vähän aikaa sitten valokuvia 90-luvulta. Alkupuolella vaatteet oli TODELLA isoja. Eikä mistään nätisti laskeutuvasta materiaalista, vaan paksusta puuvillasta. Todella tönkköjä t-paitoja ja oikeasti laatikkomaisia takkeja. Nykyiset eivät näytä yhtään samalta.

Ehdin itsekin käydä ysärin aikana monta tyyliä läpi. Helsingissä oltiin suomalaisittain trendien kärjessä, mutta kaukana muusta maailmasta. Olikohan 98 vai 99, kun H&M avasi liikkeen Aleksille? Yliopistolla huomasi selvästi, miten opiskelijat nytkähtivät mukaan massamuotiin.

Vierailija kirjoitti:

- Nännit sai näkyä, siis niin että oltiin vapaasti ilman rintsikoita eikä ketään häirinnyt jos nännit oli koholla paidan tai topin alla.

- Naisilla oli pitkät, vaurioittuneet hiukset jotka oli laitettu ponihännälle samettisella hiusdonitsilla, otsis oli "ilmava" (eli tupeerattu pilalle ja hiuslakkaa päälle) ja koko komeuden kruunasi samettinen hiuspanta. Toisena vaihtoehtona oli lyhyt tukka joka vedettiin taakse perhosklipseillä.

- Grunge muoti oli köyhien katu-uskottava unisex muoti, ei "muotitietoisten" muoti. Muutenkin grunge oli enemmän "hällä väliä mitä mä pistän päälle" verrattuna nykyiseen grunge tyyliin joka on todella huoliteltu ja tyylin eteen nähdään paljon vaivaa.

- Mitä enemmän värejä ja kuoseja käytti, sen parempi.

Isorintaiset ei voineet urheilla, kun ei ollut kunnon liivejä. Muutenkin, pienet ja sirot naiset oli suositumpia kuin suuremmat.

Vierailija kirjoitti:

Joku ehtikin ensin, olin juuri tulossa kirjoittamaan että natsit,  black metal ja , saatananpalvonnan jonkinlainen ihannointi olivat ysärin varjopuolia joita ihmiset eivät muista tai tahdo muistaa. 

Mikkelissä oli ysärillä varsinainen natsiongelma, välillä turpaan saivat muutkin kuin väärän väriset ja siksi minua ahdistaa tämä nykyinen pilottitakki-muoti.   Etenkin vihreä pilotti aiheuttaa "juokse"-reaktion!

Ja " hei me ollaan satanisteja kaikki"-touhusta jäi  muistoksi  viiltelyarvet sekä yliherkkyys mustaan hiusväriin.

Ysäri oli (ikävä kyllä)  muutakin kuin Dr Albania, kukkamekkoja poolon päällä ja pikkureppuja!

Noi pilotit, voi kettu. Kukaan ei tunnu muistavan että uusnatseilla pilotti oli ja on ollut tämän väliajan epävirallinen univormu.

Ysärillä erään tapon jälkeen, Aamulehti jopa kirjoitti asiasta ja painotti että uusnatseilla on tapana pukeutua pilottitakkiin ja maihinnousukenkiin. Oikein pahaa tekee kun jollain kuusivuotiaalla on vihreä pilotti päällä. Itsekin yhdistän sen niin voimakkaasti uusnatseihin. Omille lapsille ei ko. takkia tule.

Purkkarit eli purjehduskengät, suorat tai levenevät farkut (levikset, mikään muu ei vaan käyny), kansitakki

Nykypäivän grungeteinit ovat kuin muotilehdistä reväistyt: kasvot on meikattu huolellisesti ja taitavasti, hiukset laitettu, asukokonaisuus sevästi harkittu. Ollaan puhtaita ja söpöjä karvat ajettuna.

90-luvulla taas vaatteet oli vedetty päälle tyylillä "mitä käteen osuu" ja  olemus oli usein kovin nukkavieru sekamelska, oli järkyttävän kokoisia flanellipaitoja, löysiä t-paitoja  sekä tätimäisiä kukkamekkoja  poolojen päällä , värejä sekä kuoseja sotkettiin surutta. Meikki oli suttuinen ja suurin osa ei ymmärtänyt hoitaa ihoaan sen kummemmin, meikitkin saatettiin hangata pois saippualla!    Hiukset olivat  kuivuneet sekä kärsineet,  yleensä pannalla  taakse vedetyt tai  kankaisella donitsilla sotkuponnarilla, joka ei ollut mikään siloiteltu harkittu "suttura"  vaan oikeasti ihan räjähtäneen näköinen.   Ihokarvoja ei sheivailtu , uimarannalla karvat kurkki uikkarista ja monesti sitä lemusi hieltä, kun hiki tarrasi kainalokarvoihin .Hurmaavaa!

Minusta on vuodelta 1996 kuva jossa valkoisen t-paidan läpi näkyy maksamakkaran väriset  liivit, flanellipaita on sidottu vyötäisille,  naama on puuteroitu valkoiseksi kuin lumi ja silmissä on runsaasti mustaa  kajalia sekä ripsaria, mutta kulmia ei ole meikattu ja kreppiraudalla sekä blondauksella poltetut hiukset sojottavat kuin Röllillä. Ero kaupungilla kulkeviin,  Kardashianien opeilla meikkaaviin ja HenkkaMaukalta  ostettuihin Nirvana-paitoihin pukeutuneisiin teineihin on kuin yö ja päivä!

Vierailija kirjoitti:

Silloin tuntui että melkein kaikki kuuntelivat black metallia. Nyt sitä ei taida muistaa kukaan.

Kyllä trve kult-skene elää edelleen hyvin voimakkaasti. Se ei vain ole mainstreamia enää. 

Gootit ja muut poserit voivat painua vittuun.

Vierailija kirjoitti:

90-luvun alussa oli varhaisteini, lopussa vähän päälle parikymppinen.

Muistan, että 90-luvun alku oli vielä ihan kasaria: teineillä oli permikset, blondatut hampputukat, sähkönsinistä ripsaria (paksut kökköripset), sinisen/lilan/vihreän sävyjä silmämeikissä, kasvot saatii mukaruskettuneeksi laittamalla paksu kerros ruskeaa meikkivoidetta.

Kielon hajuine hajuvesi oli in, samoin Anytime, Jane Hellen ja Isadora tuotteet kosmetiikassa. Hiuksia blondattiin Jane Hellenin ja Polycolorin tuotteilla. Sivujakaus hiuksissa ja heitto-otsis (joskus jopa tupeerattuna) oli in.

 

Sitten tämän kasariuden jälkeen hyppäsi kehiin yllättäen beiget, ruskeat, maanläheiset sävyt - huulipunakin usein ruskean eri sävyjä. Vaatteet olivat yhä todella löysiä ja väljiä. Muotifarkut olivat Lewis 501. Lacoste oli myös kova merkki. Jaottelu oli: punkkarit ja jupit. Grungetyyli tuli mukaan: esim nilkkapituinen suora mekko villapaidan tai nahkatakin kanssa.

 

90-luvun nuorten pukeutuminen oli todella tanttamaista ja epäseksikästä verrattuna nykypäivään tai edes 2000-lukuun. Kukaan nuori nainen ei käyttänytt korkkareita eikä pukeutunut mitenkään erityisen seksikkäästi. 90-luvun puolivälissä tuli muotiin aivan viivoiksi nypityt kulmakarvat sekä tolppakorot.

Myös ruudulliset, tyköistuvat suorat housut olivat muotia, samoin jakkupusakat. Housut olivat aina korkeavyötäröisiä, matalat vyötäröt tulivat vasta 2000-luvulla, jolloin myös nuorisopukeutuminen erotisoitui ja tuli pissikset.

90-luvulla Suomeen tuli myös gootit ja hopparit. Hopparit tekivät aluksi itse löysiä farkkuja yhdistämällä kahdet farkut ja ompelemalla itse nämä jättifarkkunsa! Sitä ennen oli hetken sellainen hippifarkkumuoti, että jokin värikäs esim kukallinen kaistale ommeltiin farkkuihin niin, että saatiin leveät lahkeet (90-luvun alku).

Myös homssuisiin kirpparivaatteisiin pukeutuvat vaihtoehtonuoret yleistyivät.

90-luvun lopussa oli huippumuotia sellaiset Matrix-tyyliset ylipitkät päällystakit, ihan nilkkoja laahaavat. Viihteellä näin myös ylipitkiä jakkuja suorien housujen kanssa nuorilla trendikkäillä naisilla.

 

Pitkät hameet ja läpikuultava topit ja pitkähihaiset olivat myös in. Sellaiset kiiltäväpintaisesta sametista tehdyt juhlamekot olivat in.

 

 

Allekirjoitan, ja lisään vielä ysärin puolenvälin gootti-muodin. Sekoitettiin usein muodissa myös olleeseen "saatananpalvontaan", jota aiemmin mainittu black metal toi voimakkaasti nuorisokulttuuriin. Ei sovi myöskään unohtaa skinheadeja, jotka rantautuivat näkyvästi Suomeen siinä ysärin puolessa välissä, kun Somaleja ja muita pakolaisia saapui maahan aiheuttaen vastareaktion.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän grungeteinit ovat kuin muotilehdistä reväistyt: kasvot on meikattu huolellisesti ja taitavasti, hiukset laitettu, asukokonaisuus sevästi harkittu. Ollaan puhtaita ja söpöjä karvat ajettuna.

90-luvulla taas vaatteet oli vedetty päälle tyylillä "mitä käteen osuu" ja  olemus oli usein kovin nukkavieru sekamelska, oli järkyttävän kokoisia flanellipaitoja, löysiä t-paitoja  sekä tätimäisiä kukkamekkoja  poolojen päällä , värejä sekä kuoseja sotkettiin surutta. Meikki oli suttuinen ja suurin osa ei ymmärtänyt hoitaa ihoaan sen kummemmin, meikitkin saatettiin hangata pois saippualla!    Hiukset olivat  kuivuneet sekä kärsineet,  yleensä pannalla  taakse vedetyt tai  kankaisella donitsilla sotkuponnarilla, joka ei ollut mikään siloiteltu harkittu "suttura"  vaan oikeasti ihan räjähtäneen näköinen.   Ihokarvoja ei sheivailtu , uimarannalla karvat kurkki uikkarista ja monesti sitä lemusi hieltä, kun hiki tarrasi kainalokarvoihin .Hurmaavaa!

Minusta on vuodelta 1996 kuva jossa valkoisen t-paidan läpi näkyy maksamakkaran väriset  liivit, flanellipaita on sidottu vyötäisille,  naama on puuteroitu valkoiseksi kuin lumi ja silmissä on runsaasti mustaa  kajalia sekä ripsaria, mutta kulmia ei ole meikattu ja kreppiraudalla sekä blondauksella poltetut hiukset sojottavat kuin Röllillä. Ero kaupungilla kulkeviin,  Kardashianien opeilla meikkaaviin ja HenkkaMaukalta  ostettuihin Nirvana-paitoihin pukeutuneisiin teineihin on kuin yö ja päivä!

Ysöri oli nuorisomuodin kannalta viimeinen "aito" vuosikymmen, jolloin erilaiset underground-kulttuurit erosivat toisistaan kuin yö ja päivä, ja ideologiaan uskottiin oikeasti eikä vain muodin takia. 

Lisäksi kaikilla pojilla oli NHL tai NBA-lippikset. Talvisen vastaavat "kortsupipot".