Minua ei päästetty kaupassa henkilökunnan vessaan vaikka

Meillä on terveystarkastajan määräys ettei takatiloihin (henkilökunnan tiloihin) ole asiakkailla asiaa, tämä koskee myös wc:tä joka sijaitsee takatiloissa. Toinen seikka on turvallisuus, joka on myös määrättynä, eli et voi ottaa turvallisuusriskiä itsellesi, olipa sitten kyseessä lapsi/suolistosairaudesta kärsivä aikuinen. Ja kyllä maalaisjärkeä saa käyttää, mutta haluan pitää työpaikkani. Vinkkinä niille keillä lapsia tai muuta pidätysvaivaa, asioikaa kaupoissa joissa on asiakas wc:t.

Vierailija kirjoitti:

Noista rajoittavista sairauksista vielä: Migreeni voi rajoittaa yökerhoissa käymistä, lisäksi kohtaus voi iskeä muuallakin yllättäen ja tehdä toimintakyvyttömäksi, ihosairaus voi estää menemästä uimahalliin, diabetestä sairastavan pitää voida syödä säännöllisesti, mittailla sokereita ja pistää itseään tietyin väliajoin, silloin voi olla hankalampaa käydä vaikkapa festareilla, vaelluksella tai hiihtoretkellä yms.

Paniikkihäiriöstä kärsivä voi joutua välttelemään konsertteja, suuria tapahtumia tms. Allerginen voi joutua välttelemään tilanteita, joissa joutuu tekemisiin allergeenin kanssa, siitepölyaikana joutuu välttelemään kokonaan ulkoilua.

Että on sitä muitakin rajoittavia sairauksia kuin suolistosairaudet.

Niin on, luonnollisesti. Mikä tässä oli se pointti? Että jos sulla on suolistosairaus, älä käy kaupassa?

Eikö asian voisi nähdä myös niin päin, että sairaita voisi pyrkiä auttamaan? Migreenikohtauksessa oksentava päästettäisiin sinne vessaan? Sokeaa talutettaisiin ja autettaisiin häntä ostosten teossa? Pyörätuoliasiakkaalle ojennettaisiin tavarat ylähyllyiltä ja avattaisiin ovi mennen tullen? 

Jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa.

ps. Diabeetikko nappaa välineet reppuun ja lähtee hiihtämään. Jos hypo iskee ladulla siitä huolimatta että repussa on sokeripitoista juotavaa, sopii toivoa että kanssahiihtäjät osoittavat armoa voipunutta urheilijaa kohtaan ja kysyvät voivatko auttaa. Ehkä se mehupullo sitten yhteistuumin saadaan sieltä repusta kaivettua, tankattua hiilareita ja jatkettua matkaa. 

Ei pitkäaikaissairauteen sairastuneen tarvitse lopettaa elämäänsä vain sen vuoksi, että jotain saattaa ehkä tapahtua. Väitän että suolistosairauden ollessa todella pahana, 99% potilaista välttää tilanteita joissa vessa ei ole välittömässä läheisyydessä. Tai ainakin huolehtii sitten niin, että on ripuloinut itsensä tyhjäksi eikä syö mitään ennen kuin on saanut välttämättömän asiansa hoidettua paikassa jossa ei ole vessaa. Tämänkin taudin kanssa oppii elämään ja ennakoimaan. Mutta silti joskus vatsa voi yllättää. Samoin kuin terve ihminen voi yllättäin saada ruokamyrkytyksen. Aivan samalla intensiteetillä sitä sitten ihmiset etsii vessaa siinä tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"jos tämä "sairas" henkilö ei kestä sitä että ei päässyt henkilökunnan vessaan voi toki vaihtaa kauppaa ja asioida muualla :)"

"Sairas"? Hauskaa, että käytit lainausmerkkejä. Kun on kuumetta lähes 40 astetta, ripuloi monta viikkoa 10 kertaa päivässä veriulostetta, ja hemoglobiini laskee 80:een, voisin tosiaan sanoa ihmisen olevan sairas. Ilman lainausmerkkejä. 

Mutta tuossa tilassa tuskin käyt kaupassa.
Haluaisin kyllä minäkin tietää että miten te suolistosairaat suunnittelette elämäänne. On olemassa vaikka kuinka paljon paikkoja joissa ei heti pääse vessaan. Eikö tuossa tilanteessa avanne olisi helpoin ratkaisu?
Mitä taas tulee tahallaan lastaan kassan viereen kusettaan ihmiseen, kannattaisi hakea apua.

Kuten sanottu, se tulehdus voi alkaa suusta ja päättyä peräsuoleen. Mihinkä kohtaan ajattelit sen avanteen laittaa? Ja kun on mahdollisuus siihen remissioon, vuosia kestävään tai joskus ehkä jopa parantavaan hoitoon, niin kuinka herkästi olisit itse valmis avanteen ottamaan? 

 

 

Avanne ihan normaaliin paikkaan. Vai tuleeko sitä paskaa suustakin? Ei tarvitse vastata, on jo käynyt selväksi.

Mahdollisuus remissioon ja parannukseen ja silti kuljetaan löysät housuissa. Kokisin että avanne on huomattavasti mukavampi kuin jatkuva pelko housujen likaamisesta. Kun se näköjään tulee yllätyksenä vaikka vuosia oltu kunnossa.

Mutta jokainen tietenkin halunsa mukaan. Jos se housuihin paskaaminen ja kassoille rähjääminen on mukavampaa kuin pieni avannepussi, niin sitten se on.

Kyseinen ihminen kertoi tulehduksen nostavan hänelle 40 asteen kuumeen ja suoliston vuotavan verta. Hän ei puhunut mitään housujensa likaamisesta. Jos tulehdusta on sekä ohutsuolessa että paksusuolessa, ei verenvuoto lopu vaikka paksusuoli poistettaisiin ja tehtäisiin avanne. Tulehdus ei häviä minnekään. Se on totta, että veri vuotaisi sen jälkeen avannepussiin, mutta rehellisesti sanottuna - olisiko se sinusta jotenkin parempi? 

Ihmisellä on suolet ihan järkevästä syystä, eikä niitä kovin heppoisin perustein leikata pois. Lisäksi hyvin monelle kehonkuvan muutos avanteen jälkeen on kova paikka, eikä moni ole siihen valmis kuin viimeisessä pakossa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Miksi nämä ihmiset joilla on paska sairaus luulee että he ovat jotenkin etuoikeutettuja.. Sehän ois sama ku menisitte jonkun koti ovelle koputtaa että saaks tulla vessaa ku paska valuu punteista jo.. Henkilökunnan vessat ei ole mitään yleisiä vessoja ja tämän ketjun alottajallakin oli paskat jo valumas reittä pitkin joten et taatustikkaan pääse minnekkään henkilökunnan vessaan enään siinä vaiheessa. 

 

 

Mulla on paskasairaus ja se on paska sairaus. En koe olevani millään lailla etuoikeutettu. Meidän potilasyhdistys jakaa niitä vessapasseja joista täällä on puhuttu, ja sen esittämällä voi vedota kanssaihmisen inhimillisyyteen - auttaako lähimmäistä (paska)hädässä vaiko ei. Ja lienee melkoisen extremetilanne tuollainen, että vahinko on jo käynyt. Mutta kuvittele itsesi siihen tilanteeseen. Eikö se olisi elämäsi hirvein nöyryytys? Jonnekin olisi pakko päästä pian pois ihmisten silmistä, jonnekin missä voisi siistiä itsensä. Eikö ole luonnollista että apua etsii silloin lähimmältä ihmiseltä? Ja tuntuuhan se siinä hetkessä pahalta ja kohtuuttomalta, ettei sinulle apua anneta. Kun kyseessä ei ole mikään "en nyt piheyttäni raatsi maksaa tuota euron vessamaksua". Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

Minä olen sairastanut tätä tautia noin puolet elämästäni, yli 15 vuotta. Minulle on kerran - yhden ainoan kerran - käynyt sellainen vahinko että olen paskonut housuuni. Tilanne oli aivan absurdi, luulin että vatsassani on ilmaa ja päästän sitä kävellessäni vähän ulos. Sitten tunsinkin että sieltä alkaa valua aivan löysää tavaraa housuun. Se pakokauhu mikä siitä syntyi, oli sellainen että muistan sen edelleen 10 vuotta myöhemmin. Syöksyin pensaikkoon ja revin housut jalastani. Itkin siellä häpeissäni, mietin että mitä ihmettä nyt teen. Luojan kiitos se metsä sattui olemaan kohdalla ja kellokin jo niin paljon, ettei ihmisiä juurikaan liikkunut missään. Itkien soitin sitten poikaystävälleni, että tuo mulle puhtaat housut. Se oli ihan hämillään. Ja syötyäni vaivaani paljon kortisonia ja tästä johtuen painoni noustua, en edes mahtunut niihin farkkuihin jotka oli hätäpäissään mulle kaapista napannut. Sekin nöyryytys vielä päälle. Itkin ääneen kun käveltiin kotiin, ja ulvoin kun suihkutin niitä kuraantuneita housujani puhtaaksi. 

Tästä pääsemmekin tähän vaippa-asiaan. Olen kertaalleen 15 vuoden aikana paskonut vahingossa ja täysin yllättäen housuuni tämän sairauden vuoksi. Lienee selviö, ettei tule mieleenkään käyttää vaippaa. Ja toisaalta sekin on selvää, että joskus vastaava voi toistua. TÄYSIN YLLÄTTÄEN. Toivottavasti en ole silloin kaupassa kuten ap. 

Ikävä tauti, ja keliaakikkona tiedän itsekin miten hankalaa elämä voi olla tulehtuneen suoliston kanssa (silloin kun sairaus vielä jylläsi vapaasti eteenpäin).

Mutta tässä keskustelussa on kritisoitu vain niitä, jotka haukkuvat pystyyn myyjät, jotka eivät voi päästää vessaan. Kun joissakin liikkeissä se vessa tosiaan sijaitsee sellaisessa paikassa, ettei sinne voi päästää ketään (esim. juurikin tietoturvan takia).

Ja kritiikin kohteeksi joutuu myöskin sellaiset, joiden pielestä on fantastista pistää lapsi kiusallaan pissimään lattialle, mikäli ei voi päästä vessaan. Eipä sellainenkaan ole enää millään asteella tervettä käytöstä, ja antaa lapsellekin todella vinoutuneen kuvan yhteiskunnan normeista.

Itsekin myyjänä työskennelleenä olen ollut iloinen, että olen voinut hätää kärsiville ja lapsia vauhdilla kiikuttaneille kyselijöille osoittaa asiakas-wc:n, kun siellä sellainen onneksi oli. Valitettavasti usein sotkettiin...

Vierailija kirjoitti:

Ei meitäkään päästetty kun lapsi valitti kamalaa pissahätää ja jos sanoo että nyt pisuttaa niin silloin on jo kiire,akka kiukkusi ettei saa mennä vessaan joten vedin lapsen housut kinttuihin ja annoin sen kusta kassoille,vedettiin housut jalkaan ja lähdettiin,jätin myös ostokset sinne minne kärrit sattui jäämään.

sinne jäi akka tyhmänä tuijottamaan kusilammikkoa.

t.M

[/quote

tää oli huippu...hyvä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Ei todellakaan tarvitse päästää henkilökunnan vessaan ketään. Meilläkin on työntekijöiden tavarat lukitsemattomissa kaapeissa pukuhuoneessa, jonka yhteydessä vessa on. Enkä minä voi odottaa siellä vessan vieressä kunnes asiakas on hoitanut hommansa.

Ja sille yhdelle, jonka lapsi kusi lattialle, niin lapselle joko vaipat jos ei osaa pidättää tai sitten mennään pihalle! Haloo!

 

 

sulla ei varmaan ole lapsia? ja varsinkin kun on oppinut juuri kuivaksi eikä halua pitää vaippaa,ehkä olisi voitu ehtiä pihalle ehkä ei?? Ennemmin näin kuin märät housut.

t.M

Ööh, "ei halua pitää vaippaa"? Meilläpäin ainakaan lapsi ei tuollaista päättänyt. Nimim. kolmen äiti, kertaakaan ei ole käynyt pissavahinkoa muualla kuin kotona, ja sekin kerran ja yhdelle lapselle.

Ymmärrän että voi olla kauheaa ja noloa jos juuri kaupassa alkaa oireilemaan ja jos ei henkilökunta päästä henkilökunnan vessaan mutta kyllä myyjiäkin pitäisi ymmärtää että eivät he ehdi odottelemaan että joku käy vessassa.. Ja turvallisuus syistäkin eivät saa päästää. Turhaan tästä asiasta kiistellään. Varmasti parempi jos on jonkun sortin pidätysongelmia käy kaupoissa jossa on ne yleiset vessat niin ei tarvitse myyjien kanssa tapella :)

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että voi olla kauheaa ja noloa jos juuri kaupassa alkaa oireilemaan ja jos ei henkilökunta päästä henkilökunnan vessaan mutta kyllä myyjiäkin pitäisi ymmärtää että eivät he ehdi odottelemaan että joku käy vessassa.. Ja turvallisuus syistäkin eivät saa päästää. Turhaan tästä asiasta kiistellään. Varmasti parempi jos on jonkun sortin pidätysongelmia käy kaupoissa jossa on ne yleiset vessat niin ei tarvitse myyjien kanssa tapella :)

Siinä on vissi ero, onko krooninen ripuli vai pidätysongelmia. Itsekään et mahataudissa kykene loputtomiin pitämään oksennusta tai ripulia sisälläsi, ne ovat ruumiintoimintoja jotka tulevat lopulta väkisin ulos vatsan krampatessa. Pidätit tai et.

Vierailija kirjoitti:

No minun työpaikallani päästettiin, kunnes joku sotki koko vessan ulosteilla ja lähti luikkien karkuun pahoittelematta, siivoamatta sekä hyvittämättä tekoaan mitenkään. 

Jep, jos vessaan menee puhdistamaan ripulista alapäätään, niin todennäköisesti sotkee samalla koko vessan, eikä se henkilökunnan vessa välttämättä ole sellainen että voisi edes letkuttaa siistiksi, vaan se on sitten ihan paleri ja rättihommia, eikä pikkukaupassa ole kuin se yksi vessa, missä henkilkunta käy tarpeillaan ja kuka sen siivoaa? Pahimmassa tapauksessa ripuli tarttu samalla henkilökuntaa.

On kai se vähän muutenkin turha hätäillä, kun on jo housuissa.

Aina löytyy vaihtoehtoisia toimintatapoja.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015052619757322_uu.shtml

Vierailija kirjoitti:

Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

Tämä on juuri se asenne mikä ärsyttää. Marttyyrinkruunu hiuksilla irvaat sitä ajatusta että "sairas ihminen" varastaa "samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään kuntoon". 

Ymmärrätkö että sairaus ei tarkoita sitä että olisi hyvä ihminen? Ulkonäöstä, terveydentilasta tai iästä ei voi mitenkään päätellä kuka on varas ja kuka ei. Sinä et varmaan varastaisi mitään, mutta se ei tarkoita etteikö joku toinen nappaisi mukaansa jotain vaivoistaan palkaksi. Minun perheenjäsenelleni on käynyt niin että päästi hädissään olevan lapsen vessaansa kun lapsi soitti ovikelloa ja voivotteli hirveää pissahätää. Huomasi pian että kaapista oli kadonnut koruja. 

Kärsin itse pitkäaikaissairaudesta ja joudun siis joskus tilanteisiin joissa tarvitsisin erikoisjärjestelyitä, ja aina niitä ei ole saatavilla. Silloin ymmärrän että henkilökunta ei voi tietää olenko luotettava. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

 

 

Tämä on juuri se asenne mikä ärsyttää. Marttyyrinkruunu hiuksilla irvaat sitä ajatusta että "sairas ihminen" varastaa "samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään kuntoon". 

Ymmärrätkö että sairaus ei tarkoita sitä että olisi hyvä ihminen? Ulkonäöstä, terveydentilasta tai iästä ei voi mitenkään päätellä kuka on varas ja kuka ei. Sinä et varmaan varastaisi mitään, mutta se ei tarkoita etteikö joku toinen nappaisi mukaansa jotain vaivoistaan palkaksi. Minun perheenjäsenelleni on käynyt niin että päästi hädissään olevan lapsen vessaansa kun lapsi soitti ovikelloa ja voivotteli hirveää pissahätää. Huomasi pian että kaapista oli kadonnut koruja. 

Kärsin itse pitkäaikaissairaudesta ja joudun siis joskus tilanteisiin joissa tarvitsisin erikoisjärjestelyitä, ja aina niitä ei ole saatavilla. Silloin ymmärrän että henkilökunta ei voi tietää olenko luotettava. 

Mun maailmankuvani on erilainen, enkä ole onneksi 35 vuoden aikana juurikaan joutunut pettymään kanssaihmisiini. Olen jopa pysäyttänyt autoni kun näin miehen kinkkaavan keppien kanssa vaivalloisesti sairaalalta poispäin, kohdassa jossa pystyi heti päättelemään ettei ole menossa bussipysäkille tai parkkipaikalle jossa kyyti odottaa. En tiedä mitä oli ajatellut, kun luuli selviävänsä kävellen kotiin. Mutta oli ihmeissään ja kiitollinen, kun vieras ihminen pysäytti auton ja tarjosi kyydin. Eikä se raiskannut tai ryöstänyt minua.

Yhtä epätodennäköisenä pidän tilannetta, jossa joku paskoo tahallaan housuunsa jotta pääsee nyysimään takahuoneesta myyjien mahdollista omaisuutta. Mutta ehkä mä olen vain liian naiivi, ja joskus vielä mun ystävällisyyteeni vastataan petoksella. Kunnes niin käy, jatkan valitsemallani linjalla. Rauhaa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

Tämä on juuri se asenne mikä ärsyttää. Marttyyrinkruunu hiuksilla irvaat sitä ajatusta että "sairas ihminen" varastaa "samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään kuntoon". 

Ymmärrätkö että sairaus ei tarkoita sitä että olisi hyvä ihminen? Ulkonäöstä, terveydentilasta tai iästä ei voi mitenkään päätellä kuka on varas ja kuka ei. Sinä et varmaan varastaisi mitään, mutta se ei tarkoita etteikö joku toinen nappaisi mukaansa jotain vaivoistaan palkaksi. Minun perheenjäsenelleni on käynyt niin että päästi hädissään olevan lapsen vessaansa kun lapsi soitti ovikelloa ja voivotteli hirveää pissahätää. Huomasi pian että kaapista oli kadonnut koruja. 

Kärsin itse pitkäaikaissairaudesta ja joudun siis joskus tilanteisiin joissa tarvitsisin erikoisjärjestelyitä, ja aina niitä ei ole saatavilla. Silloin ymmärrän että henkilökunta ei voi tietää olenko luotettava. 

 

 

Mun maailmankuvani on erilainen, enkä ole onneksi 35 vuoden aikana juurikaan joutunut pettymään kanssaihmisiini. Olen jopa pysäyttänyt autoni kun näin miehen kinkkaavan keppien kanssa vaivalloisesti sairaalalta poispäin, kohdassa jossa pystyi heti päättelemään ettei ole menossa bussipysäkille tai parkkipaikalle jossa kyyti odottaa. En tiedä mitä oli ajatellut, kun luuli selviävänsä kävellen kotiin. Mutta oli ihmeissään ja kiitollinen, kun vieras ihminen pysäytti auton ja tarjosi kyydin. Eikä se raiskannut tai ryöstänyt minua.

Yhtä epätodennäköisenä pidän tilannetta, jossa joku paskoo tahallaan housuunsa jotta pääsee nyysimään takahuoneesta myyjien mahdollista omaisuutta. Mutta ehkä mä olen vain liian naiivi, ja joskus vielä mun ystävällisyyteeni vastataan petoksella. Kunnes niin käy, jatkan valitsemallani linjalla. Rauhaa.

Edelleen viestistäsi välittyy ajatus ettei sairas ihminen voi olla varas - "tahallaan paskoo jousuunsa jotta pääsee nyysimään". Ymmärrätkö että suolistosairas ihminen voi ihan yhtä hyvin olla se varas ja käyttää tilaisuutta hyväkseen? 

Omaa autoasi voit pysäytellä miten haluat, mutta minusta on aika itsekästä asettaa toisten työkavereiden ja työpaikan omaisuus vaaraan siksi että "oma maailmankuva2 on sellainen ettei sairas ihminen voi tehdä pahaa.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

Tämä on juuri se asenne mikä ärsyttää. Marttyyrinkruunu hiuksilla irvaat sitä ajatusta että "sairas ihminen" varastaa "samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään kuntoon". 

Ymmärrätkö että sairaus ei tarkoita sitä että olisi hyvä ihminen? Ulkonäöstä, terveydentilasta tai iästä ei voi mitenkään päätellä kuka on varas ja kuka ei. Sinä et varmaan varastaisi mitään, mutta se ei tarkoita etteikö joku toinen nappaisi mukaansa jotain vaivoistaan palkaksi. Minun perheenjäsenelleni on käynyt niin että päästi hädissään olevan lapsen vessaansa kun lapsi soitti ovikelloa ja voivotteli hirveää pissahätää. Huomasi pian että kaapista oli kadonnut koruja. 

Kärsin itse pitkäaikaissairaudesta ja joudun siis joskus tilanteisiin joissa tarvitsisin erikoisjärjestelyitä, ja aina niitä ei ole saatavilla. Silloin ymmärrän että henkilökunta ei voi tietää olenko luotettava. 

Mun maailmankuvani on erilainen, enkä ole onneksi 35 vuoden aikana juurikaan joutunut pettymään kanssaihmisiini. Olen jopa pysäyttänyt autoni kun näin miehen kinkkaavan keppien kanssa vaivalloisesti sairaalalta poispäin, kohdassa jossa pystyi heti päättelemään ettei ole menossa bussipysäkille tai parkkipaikalle jossa kyyti odottaa. En tiedä mitä oli ajatellut, kun luuli selviävänsä kävellen kotiin. Mutta oli ihmeissään ja kiitollinen, kun vieras ihminen pysäytti auton ja tarjosi kyydin. Eikä se raiskannut tai ryöstänyt minua.

Yhtä epätodennäköisenä pidän tilannetta, jossa joku paskoo tahallaan housuunsa jotta pääsee nyysimään takahuoneesta myyjien mahdollista omaisuutta. Mutta ehkä mä olen vain liian naiivi, ja joskus vielä mun ystävällisyyteeni vastataan petoksella. Kunnes niin käy, jatkan valitsemallani linjalla. Rauhaa.

 

 

Edelleen viestistäsi välittyy ajatus ettei sairas ihminen voi olla varas - "tahallaan paskoo jousuunsa jotta pääsee nyysimään". Ymmärrätkö että suolistosairas ihminen voi ihan yhtä hyvin olla se varas ja käyttää tilaisuutta hyväkseen? 

Omaa autoasi voit pysäytellä miten haluat, mutta minusta on aika itsekästä asettaa toisten työkavereiden ja työpaikan omaisuus vaaraan siksi että "oma maailmankuva2 on sellainen ettei sairas ihminen voi tehdä pahaa.

kyllä! Kuka tahansa voi olla varas! Ymmärrän kyllä. Mutta uskon intuitioon, siihen että ihmisestä näkee milloin hän tarvitsee apua. Jos ihminen on sairas, oksentanut päälleen tai kakannut housuun - en edelleenkään näe että hänen ykkösprioriteettinsa siellä vessassa on varkaus. 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

Tämä on juuri se asenne mikä ärsyttää. Marttyyrinkruunu hiuksilla irvaat sitä ajatusta että "sairas ihminen" varastaa "samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään kuntoon". 

Ymmärrätkö että sairaus ei tarkoita sitä että olisi hyvä ihminen? Ulkonäöstä, terveydentilasta tai iästä ei voi mitenkään päätellä kuka on varas ja kuka ei. Sinä et varmaan varastaisi mitään, mutta se ei tarkoita etteikö joku toinen nappaisi mukaansa jotain vaivoistaan palkaksi. Minun perheenjäsenelleni on käynyt niin että päästi hädissään olevan lapsen vessaansa kun lapsi soitti ovikelloa ja voivotteli hirveää pissahätää. Huomasi pian että kaapista oli kadonnut koruja. 

Kärsin itse pitkäaikaissairaudesta ja joudun siis joskus tilanteisiin joissa tarvitsisin erikoisjärjestelyitä, ja aina niitä ei ole saatavilla. Silloin ymmärrän että henkilökunta ei voi tietää olenko luotettava. 

Mun maailmankuvani on erilainen, enkä ole onneksi 35 vuoden aikana juurikaan joutunut pettymään kanssaihmisiini. Olen jopa pysäyttänyt autoni kun näin miehen kinkkaavan keppien kanssa vaivalloisesti sairaalalta poispäin, kohdassa jossa pystyi heti päättelemään ettei ole menossa bussipysäkille tai parkkipaikalle jossa kyyti odottaa. En tiedä mitä oli ajatellut, kun luuli selviävänsä kävellen kotiin. Mutta oli ihmeissään ja kiitollinen, kun vieras ihminen pysäytti auton ja tarjosi kyydin. Eikä se raiskannut tai ryöstänyt minua.

Yhtä epätodennäköisenä pidän tilannetta, jossa joku paskoo tahallaan housuunsa jotta pääsee nyysimään takahuoneesta myyjien mahdollista omaisuutta. Mutta ehkä mä olen vain liian naiivi, ja joskus vielä mun ystävällisyyteeni vastataan petoksella. Kunnes niin käy, jatkan valitsemallani linjalla. Rauhaa.

Edelleen viestistäsi välittyy ajatus ettei sairas ihminen voi olla varas - "tahallaan paskoo jousuunsa jotta pääsee nyysimään". Ymmärrätkö että suolistosairas ihminen voi ihan yhtä hyvin olla se varas ja käyttää tilaisuutta hyväkseen? 

Omaa autoasi voit pysäytellä miten haluat, mutta minusta on aika itsekästä asettaa toisten työkavereiden ja työpaikan omaisuus vaaraan siksi että "oma maailmankuva2 on sellainen ettei sairas ihminen voi tehdä pahaa.

 

 

kyllä! Kuka tahansa voi olla varas! Ymmärrän kyllä. Mutta uskon intuitioon, siihen että ihmisestä näkee milloin hän tarvitsee apua. Jos ihminen on sairas, oksentanut päälleen tai kakannut housuun - en edelleenkään näe että hänen ykkösprioriteettinsa siellä vessassa on varkaus. 

Tuskin ykkösprioriteetti, mutta sitten kun on saanut itsensä siistittyä se saattaa olla kakkosena mielessä. Tai sitten ei. 

Olen työskennellyt invalidien parissa, ja siinä työssä kyllä karisi kaikki ajatukset siitä että ihminen ei hädässä voisi olla yhtä kiero kuin normaalisti. Vaitiolovelvollisuuden takia en tietenkään voi alkaa kuvailla tilanteita sen enempää, mutta sanonpahan vain että valehtelu ja varastaminen voivat hyvinkin tapahtua tilanteessa jossa on eritteitä pitkin ja poikin.

Siis se joka antaa lapsen kusta kaupan lattialle niin hyi helevetti! Kertoo kyllä hyvin paljon kuinka vajakki kyseinen äiti/isä on!! Kyllä lapsetkin osaa pidättää jonkin aikaa ja jos ei pysty niin vaippaa kannattaa harkita jos julkisilla paikoilla liikkuu! 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

Tämä on juuri se asenne mikä ärsyttää. Marttyyrinkruunu hiuksilla irvaat sitä ajatusta että "sairas ihminen" varastaa "samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään kuntoon". 

Ymmärrätkö että sairaus ei tarkoita sitä että olisi hyvä ihminen? Ulkonäöstä, terveydentilasta tai iästä ei voi mitenkään päätellä kuka on varas ja kuka ei. Sinä et varmaan varastaisi mitään, mutta se ei tarkoita etteikö joku toinen nappaisi mukaansa jotain vaivoistaan palkaksi. Minun perheenjäsenelleni on käynyt niin että päästi hädissään olevan lapsen vessaansa kun lapsi soitti ovikelloa ja voivotteli hirveää pissahätää. Huomasi pian että kaapista oli kadonnut koruja. 

Kärsin itse pitkäaikaissairaudesta ja joudun siis joskus tilanteisiin joissa tarvitsisin erikoisjärjestelyitä, ja aina niitä ei ole saatavilla. Silloin ymmärrän että henkilökunta ei voi tietää olenko luotettava. 

Mun maailmankuvani on erilainen, enkä ole onneksi 35 vuoden aikana juurikaan joutunut pettymään kanssaihmisiini. Olen jopa pysäyttänyt autoni kun näin miehen kinkkaavan keppien kanssa vaivalloisesti sairaalalta poispäin, kohdassa jossa pystyi heti päättelemään ettei ole menossa bussipysäkille tai parkkipaikalle jossa kyyti odottaa. En tiedä mitä oli ajatellut, kun luuli selviävänsä kävellen kotiin. Mutta oli ihmeissään ja kiitollinen, kun vieras ihminen pysäytti auton ja tarjosi kyydin. Eikä se raiskannut tai ryöstänyt minua.

Yhtä epätodennäköisenä pidän tilannetta, jossa joku paskoo tahallaan housuunsa jotta pääsee nyysimään takahuoneesta myyjien mahdollista omaisuutta. Mutta ehkä mä olen vain liian naiivi, ja joskus vielä mun ystävällisyyteeni vastataan petoksella. Kunnes niin käy, jatkan valitsemallani linjalla. Rauhaa.

Edelleen viestistäsi välittyy ajatus ettei sairas ihminen voi olla varas - "tahallaan paskoo jousuunsa jotta pääsee nyysimään". Ymmärrätkö että suolistosairas ihminen voi ihan yhtä hyvin olla se varas ja käyttää tilaisuutta hyväkseen? 

Omaa autoasi voit pysäytellä miten haluat, mutta minusta on aika itsekästä asettaa toisten työkavereiden ja työpaikan omaisuus vaaraan siksi että "oma maailmankuva2 on sellainen ettei sairas ihminen voi tehdä pahaa.

 

 

kyllä! Kuka tahansa voi olla varas! Ymmärrän kyllä. Mutta uskon intuitioon, siihen että ihmisestä näkee milloin hän tarvitsee apua. Jos ihminen on sairas, oksentanut päälleen tai kakannut housuun - en edelleenkään näe että hänen ykkösprioriteettinsa siellä vessassa on varkaus. 

Juu, minäkin nuorena myyjänä luotin alussa muutamia kertoja intuitioon, kunnes jälkikäteen valvontakamerat kertoivat karun tosiasian...

Ja muuten, kun varkaista yms. puhutaan, niin sitä ei tosiaan näy päällepäin. Ne näpistäjätkään eivät ole yksinomaan rappiopultsareita tai kokeilunhaluisia teinejä, vaan mukaan mahtuu myös perheenäitejä, tavallisia keski-ikäisiä miehiä, varakkaan oloisia vanhempia ns. "stockarouvia" jne. Että josko lopetetaan ne puheet, että kai te myyjät nyt päällepäin näette kuka on epärehellinen ja kuka ei.

Kun sitä ei tosiaan näe, se suttuinen puistokemistin näköinen voi olla huippurehellinen, ja se siisti ja asiallisen näköinen jakkupukurouva paatunut kleptomaani.

Olen tehnyt kaupan alalla töitä yli 20 vuotta. Jokaisessa liikkeessä, jossa olen ollut töissä, on ollut ehdoton määräys, että ulkopuolisia ei saa päästää henkilökunnan tiloihin irtisanomisen uhalla. Pari entistä työkaveria on saanut potkut juurikin tuosta syystä, kun oli päästänyt ystävän takahuoneeseen hetkeksi. Itse olen irtisanonut yhden, joka oli päästänyt poikaystävänsä henkilökunnan tiloihin. Näitä sääntöjä on olemassa ja niitä on noudatettava mm. turvallisuussyistä. 

Suolistosairas, oletko valmis palkkaamaan myyjän, joka kiellosta huolimatta päästää sinut takahuoneeseen, jää siitä kiinni ja saa potkut? 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

Mutta tätä keskustelua lienee turha jatkaa, niin monta kertaa täällä on jo todettu että myyjä saa siitä potkut ja sairas ihminen ryöstää henkilökunnan omaisuuden samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään siihen kuntoon että kykenee luikkimaan seinänvieriä pitkin kotiinsa piiloon.

Tämä on juuri se asenne mikä ärsyttää. Marttyyrinkruunu hiuksilla irvaat sitä ajatusta että "sairas ihminen" varastaa "samalla kun itku kurkussa yrittää saada itseään kuntoon". 

Ymmärrätkö että sairaus ei tarkoita sitä että olisi hyvä ihminen? Ulkonäöstä, terveydentilasta tai iästä ei voi mitenkään päätellä kuka on varas ja kuka ei. Sinä et varmaan varastaisi mitään, mutta se ei tarkoita etteikö joku toinen nappaisi mukaansa jotain vaivoistaan palkaksi. Minun perheenjäsenelleni on käynyt niin että päästi hädissään olevan lapsen vessaansa kun lapsi soitti ovikelloa ja voivotteli hirveää pissahätää. Huomasi pian että kaapista oli kadonnut koruja. 

Kärsin itse pitkäaikaissairaudesta ja joudun siis joskus tilanteisiin joissa tarvitsisin erikoisjärjestelyitä, ja aina niitä ei ole saatavilla. Silloin ymmärrän että henkilökunta ei voi tietää olenko luotettava. 

 

 

Mun maailmankuvani on erilainen, enkä ole onneksi 35 vuoden aikana juurikaan joutunut pettymään kanssaihmisiini. Olen jopa pysäyttänyt autoni kun näin miehen kinkkaavan keppien kanssa vaivalloisesti sairaalalta poispäin, kohdassa jossa pystyi heti päättelemään ettei ole menossa bussipysäkille tai parkkipaikalle jossa kyyti odottaa. En tiedä mitä oli ajatellut, kun luuli selviävänsä kävellen kotiin. Mutta oli ihmeissään ja kiitollinen, kun vieras ihminen pysäytti auton ja tarjosi kyydin. Eikä se raiskannut tai ryöstänyt minua.

Yhtä epätodennäköisenä pidän tilannetta, jossa joku paskoo tahallaan housuunsa jotta pääsee nyysimään takahuoneesta myyjien mahdollista omaisuutta. Mutta ehkä mä olen vain liian naiivi, ja joskus vielä mun ystävällisyyteeni vastataan petoksella. Kunnes niin käy, jatkan valitsemallani linjalla. Rauhaa.

Vaikutat lämpimältä ihmiseltä, olisipa kaltaisiasi enemmän. Luottamus yleensä palkitaan luottamuksella. Ajattelin tulostaa ihanan viestisi ja vien sen mennessäni gastroenterologian polille. 

Vierailija kirjoitti:

"Autoimmuunisairaudet johtuvat elimistön tulehdustilasta, jonka saa aikaan väärällä ravinnolla."

Mielenkiintoista. Täällä jollain ilmeisesti parempaa tietoa kuin tutkijoilla? Autoimmuunitautien (ja allergioiden) yleistymisen arvellaan ainakin osittain johtuvan nykyisestä liian hygieenisestä elämästä lapsuuden aikana. Joudumme aikaisempaa vähemmän tekemisiin maassa ja eläimissä olevien mikrobien kanssa. Se saattaa häiritä immuunijärjestelmän kypsymistä, minkä seurauksena immuunisolut ovat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan.
Sen lisäksi tarvitaan ulkoisia tekijöitä, jotka kuitenkin tunnetaan huonosti. Arvellaan niiden olevan usein bakteereita tai viruksia. Niiden rakenteet voivat muistuttaa siinä määrin jonkin ihmiskudoksen rakenteita, että imusolut eivät erota niitä toisistaan. Tällöin bakteeria vastaan muodostuneet imusolut voivat vaurioittaa kudosta. Ilmeisesti bakteerit tai virukset voivat myös muuttaa joidenkin kudosten molekyylejä siten, että elimistö ei enää tunne niitä omaksi ja alkaa muodostaa vasta-aineita niitä vastaan. Autoimmuunisairauksiin ei tunneta ehkäisyä eikä niiden syntyyn voida elintavoilla vaikuttaa

Näin tutkijana sanon, että viimeinen lause ei ole läheskään totta. Toki joskus on huonoa tuuria ja sairauden taustalla on lähinnä geenit, mutta autoimmuunisairauksien lisääntyminen on länsimaissa niin runsasta, ettei se selity perimällä. Syy on siis ympäristötekijöissä, eli pääasiassa elintavoissa tässä tapauksessa. Ylihygieenisyys ja huono ravinto, liiat antibiootit, ylipaino... Toki, myös hyvin elävä voi sairastua, eikä ketään pitäisi sairaudestaan syyttää. Mutta, ihan samoin syövänkin todennäköisyyteen vaikuttaa elintavat, vaikka tosi huonot geenit jonkun altistaa todennäköisemmin sairastumaan. On täysin loogista että ravinto vaikuttaa ruuansulatuskanavan sairauksiin, ja näitä adioita tutkitaan paljon. Selkeitä tuloksia ei kuitenkaan vielä ole saatu.