Lue keskustelun säännöt.
"Arvostan naisellisia naisia ja miehisiä miehiä" - mielipide Hesarissa
yksnainen
06.10.2015 |
Olipa taas naurettavin kirjoitus aikoihin! Yhteen ja ainoaan tekstiin saatiin mahdutettua yleisen typeryyden lisäksi mm. cis-seksismiä, slut shamingia, heteroseksismiä, yleisten stereotypioiden viljelyä ja ahdasmielisyyttä.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sellaista maailmaa ei ole olemassakaan. Ei missään. Ei ole OLEMASSAKAAN! Missä ei olisi minkäänlaisia sukupuolirooleja.
Nuo Speden sketsit naisen logiikasta ovat hilpeitä ja täysin harmittomia. Kertoo aika paljon siitä, miten maailma on tullut huonolla tavalla vakavammaksi, että nykyään tuollaiset sketsit eivät sensuurista lävitse televisioon pääsisi, ja jos pääsisivät, niin reaktiona olisi netin uhriutumus-, tuohtumis- & vihakampanja, joka leviäisi valtamediaan, julkkisten ja asiantuntijoiden kannanottoihin ja sketsin tekijän pään vadille vaatimiseen, lopulta todennäköisesti pakotettuun anteeksipyyntöön ja itseruoskintaan. Kaikki olisivat hyvin vakavina, miten isosta asiasta on kysymys, ja ettei tällaista vihaa voida sallia.
Tuo loukkaantumisaalto on sitä typerää ja idioottimaista feminismiä: nainen ei SAA tulla nähdyksi feminiinisyytensä kautta, koska miesten sorto, miesten pilkka, ei-vakavastiotettava, fyysisesti heikko, jne.
Naisellisuuden voima ja hauskuus juuri miehestä erilaisena on päässyt unohtumaan Speden jälkeen. Ettei naisellisena naisena olo mikään hirveä vankila ole. Feminiinisyydessä on paljon hyvää, luovaa, moraalista ja nättiä, vaikkei se olisikaan miehen kanssa samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla eri karsinoissa? Feminiinisyys ja maskuliinisuus tulee aivoista, ei sukupuolielimestä, joten et voi jakaa ihmisiä karsinoihin sukupuolielimien perusteella.
Erot sukupuolielimissä ja erot aivoissa korreloivat vahvasti, ja juontuvat pitkälle samoista kehityksellisistä, biologisista eroista. Sukupuolten välinen synnynnäinen ero on keskimäärin 15x suurempi kuin sukupuolten sisäinen.
Stereotypioiva ennustaminen on hyvin luonnollista ihmiselle. Aivomme luovat kokoajan invariantteja malleja ja hahmoja todellisuudesta, joita ilman ympärillämme tapahtuvan ennakoiminen, ennustaminen ja ymmärtäminen olisi täysin mahdotonta. Yleinen ja keskimääräinen eivät tietenkään mitätöi poikkeavaa ja yksilöllistä, mutta pelkän yksilöllisen, ei-säännönmukaisen "hahmottaminen" tekisi täysin mahdottomaksi maailman ymmärtämisen, joka monimutkaisessa ihmistodellisuudessa perustuu todennäköisyyksien lainalaisuuksien ymmärtämiseen ja ennakoimiseen.
Ilman stereotypiointia todellisuus olisi kaoottista sekavuutta ilman mitään ymmärrettäviä muotoja. Naurava ja säkenöivä hymy voisi tarkoittaa yhtä todennäköisesti iloa kuin tuskaa kuin ihan mitä tahansa muuta tunnetta tai tunteen puuttumista. Kyyneleet ja tuskainen irvistys raivoa tai seksuaalista halua tai huvittuneisuutta, tai ihan mitä tahansa. Ilmeet sosiaalisina konstruktioina? Jos jollakin ihmisellä on kehityspoikkeama, eikä kykene ilmeitä ja niiden merkitystä lukemaan vaikka kuinka opettelisi, niin tämä poikkeama ei muuta yleistä säännönmukaisuutta. Biologiasta juontuva keskimääräisyys ei mitätöidy siitä varioivista poikkeamista.
Edelleen, kyse on induktion perusteista. Perustele, jos tai miten olet eri mieltä. Sama löytyy sata kertaa pidempänä versiona edelliseltä sivulta.
Siltikin näkisin meidän modernin yhteiskunnan rakentuvan yhä enemmän pois stereotypioista, ja hyvä niin. Käsittääkseni useimmat ihmiset haluavat, että heidät kohdataan yksilöinä, ei jonkun ryhmän edustajana. On tietenkin hyvä ymmärtää ihmisen biologiaa ym yleisellä tasolla, mutta kohdatessamme yksilöinä voi tuollainen ymmärrys olla ainoastaan jossain taustalla.
Vierailija kirjoitti:
En halua tunkea itseäni mihinkään rooliin, koska tykkään valinnanvapaudesta. Tämän on feministit aikoinaan mahdollistaneet ja siitä olen kiitollinen. En nimittäin usko, että olisin kovinkaan onnellinen yhdessä ahtaassa muotissa.
On myös hienoa, että nykypäivänä myös miehet voivat valita. Hekin saavat olla sellaisia kuin ovat, joskaan eivät ehkä ihan siinä määrin kuin naiset mutta eiköhän tämäkin tilanne parane lähivuosina.
Miehet ovat juuri siinä ahtaassa muotissa, josta puhut. Eivät lain pakosta, vaan sosiaalisen paheksunnan kautta.
Onko miehen soveliasta pukeutua naisen vaatteisiin; ei. Onko naisen soveliasta pukeutua miehen vaatteisiin; kyllä. Mieti miksi? Vika ei ole vaatteissa. Mielestäni se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että miehillä on edelleen jäljellä kaikki "kiellot" siitä miten ei saa käyttäytyä. Vapauksia on mukamas tullut, mutta oikeasti naisellisesti käyttäviä miehiä pilkataan ja väheksytään aivan yhtä paljon kuin 50 vuotta sitten.
Mitä vapauksia miehet ovat saavuttaneet samaan aikaan, kun naiset ovat "vapautuneet"? Eivät mitään, ja naisilla on siinä ollut iso rooli. Naiset eivät halua miesten olevan naisellisia. Voin ymmärtää sen, mutta älkää puhuko yhtä ja tehkö toista. Miesten pitäisi edelleen olla miehekkäitä, mutta nyt samaan aikaan nykyään myös "naisellisia" silloin, kun se vapauttaa naisen entisistä rajoitteistaan, kuten kodin ja lasten hoidosta.
Sama kuin naiset olisi jätetty entiseen ahtaaseen rooliinsa rajoituksineen, mutta uutena ihanteena heidän pitäisi hoitaa nyt myös miehen rooli elättämällä perhe vapauttaakseen mies rajoitteistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Miksi pitäisi olla eri karsinoissa? Feminiinisyys ja maskuliinisuus tulee aivoista, ei sukupuolielimestä, joten et voi jakaa ihmisiä karsinoihin sukupuolielimien perusteella.
Erot sukupuolielimissä ja erot aivoissa korreloivat vahvasti, ja juontuvat pitkälle samoista kehityksellisistä, biologisista eroista. Sukupuolten välinen synnynnäinen ero on keskimäärin 15x suurempi kuin sukupuolten sisäinen.
Stereotypioiva ennustaminen on hyvin luonnollista ihmiselle. Aivomme luovat kokoajan invariantteja malleja ja hahmoja todellisuudesta, joita ilman ympärillämme tapahtuvan ennakoiminen, ennustaminen ja ymmärtäminen olisi täysin mahdotonta. Yleinen ja keskimääräinen eivät tietenkään mitätöi poikkeavaa ja yksilöllistä, mutta pelkän yksilöllisen, ei-säännönmukaisen "hahmottaminen" tekisi täysin mahdottomaksi maailman ymmärtämisen, joka monimutkaisessa ihmistodellisuudessa perustuu todennäköisyyksien lainalaisuuksien ymmärtämiseen ja ennakoimiseen.
Ilman stereotypiointia todellisuus olisi kaoottista sekavuutta ilman mitään ymmärrettäviä muotoja. Naurava ja säkenöivä hymy voisi tarkoittaa yhtä todennäköisesti iloa kuin tuskaa kuin ihan mitä tahansa muuta tunnetta tai tunteen puuttumista. Kyyneleet ja tuskainen irvistys raivoa tai seksuaalista halua tai huvittuneisuutta, tai ihan mitä tahansa. Ilmeet sosiaalisina konstruktioina? Jos jollakin ihmisellä on kehityspoikkeama, eikä kykene ilmeitä ja niiden merkitystä lukemaan vaikka kuinka opettelisi, niin tämä poikkeama ei muuta yleistä säännönmukaisuutta. Biologiasta juontuva keskimääräisyys ei mitätöidy siitä varioivista poikkeamista.
Edelleen, kyse on induktion perusteista. Perustele, jos tai miten olet eri mieltä. Sama löytyy sata kertaa pidempänä versiona edelliseltä sivulta.
Siltikin näkisin meidän modernin yhteiskunnan rakentuvan yhä enemmän pois stereotypioista, ja hyvä niin. Käsittääkseni useimmat ihmiset haluavat, että heidät kohdataan yksilöinä, ei jonkun ryhmän edustajana. On tietenkin hyvä ymmärtää ihmisen biologiaa ym yleisellä tasolla, mutta kohdatessamme yksilöinä voi tuollainen ymmärrys olla ainoastaan jossain taustalla.
Yksilöllisyys on myytti, jos asiaa katsoo akateemisesta tulokulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on katkera siitä, että häntä ei kannustettu tai hän ei uskaltanut lähteä tekemään "miehisiä" asioita, joista olisi ollut huomattavaa hyötyä elämässä. Eikä naisellinen polku vienytkään onneen.
Naiselliset naiset ovat elämäänsä keskimäärin paljon tyytyväisempiä kuin feministit. Feministit ovat yksi henkisesti oireilevimpia, masennuslääkkeitä eniten kuluttavia ja elämäänsä onnettomimpia ihmisryhmiä tässä maassa. Ei tuo feminismiä onnea, vaan surua, päämäärättömyyttä ja merkityksettömyyttä.
Luontaisesti naisellinen nainen, joka pukee itsensä feministisen ideologian pakkokaapuun, usein sosiaalisen ympäristön ohjaamana ja painostamana, roolinsa omaksuen ja siihen samaistuen ja kieltää itselleen luontaisia naisellisia taipumuksia ja piirteitä, joiden toteuttaminen tuottaisi positiivisia tunnevasteita, tekee sisimmälleen henkistä väkivaltaa. Moni nykynainen on tällainen feminismin eksyttämä, elämässään merkityksettömyyden kokemuksissa tarpova ihmisyksilö, joka ei pysty ymmärtämään eikä paikallistamaan huonon olonsa lähdettä.
Feministin ja naisellisen naisen (mitä se sitten tarkoittaakin) mahtuu myös paljon porukkaa. Feministiksi en itseäni sanoisi koska en ole läheskään kaikesta samaa mieltä heidän kanssaan (esim. maahanmuuttokysymys jne.). Kannatan kuitenkin tasa-arvoa ja valinnanvapautta.
Mutta en ole kyllä toisaalta naisellinen nainenkaan. Tietysti suurimpana kysymyksenä on se, mitä tuolla edes tarkoitetaan. Itse miellän "naisellisen naisen" sellaiseksi 50-luvun kodin hengettäreksi. Joinain päivinä olen kyllä sellainen mutta seuraavassa hetkessä minusta saattaa kuoriutua se sohvalla makaava suohirviö, joka kiskoo kaljaa ja katsoo jääkiekkoa.
En halua tunkea itseäni mihinkään rooliin, koska tykkään valinnanvapaudesta. Tämän on feministit aikoinaan mahdollistaneet ja siitä olen kiitollinen. En nimittäin usko, että olisin kovinkaan onnellinen yhdessä ahtaassa muotissa.
On myös hienoa, että nykypäivänä myös miehet voivat valita. Hekin saavat olla sellaisia kuin ovat, joskaan eivät ehkä ihan siinä määrin kuin naiset mutta eiköhän tämäkin tilanne parane lähivuosina.
"Feministien mielipide maahanmuuttokysymyksestä", voi pyhät pyssyt, olet lukenut liikaa mv-lehteä. Ei ole olemassakaan mitään "feministejä" joilla on yhteinen mielipide vaikkapa maahanmuuttokysymyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on katkera siitä, että häntä ei kannustettu tai hän ei uskaltanut lähteä tekemään "miehisiä" asioita, joista olisi ollut huomattavaa hyötyä elämässä. Eikä naisellinen polku vienytkään onneen.
Naiselliset naiset ovat elämäänsä keskimäärin paljon tyytyväisempiä kuin feministit. Feministit ovat yksi henkisesti oireilevimpia, masennuslääkkeitä eniten kuluttavia ja elämäänsä onnettomimpia ihmisryhmiä tässä maassa. Ei tuo feminismiä onnea, vaan surua, päämäärättömyyttä ja merkityksettömyyttä.
Luontaisesti naisellinen nainen, joka pukee itsensä feministisen ideologian pakkokaapuun, usein sosiaalisen ympäristön ohjaamana ja painostamana, roolinsa omaksuen ja siihen samaistuen ja kieltää itselleen luontaisia naisellisia taipumuksia ja piirteitä, joiden toteuttaminen tuottaisi positiivisia tunnevasteita, tekee sisimmälleen henkistä väkivaltaa. Moni nykynainen on tällainen feminismin eksyttämä, elämässään merkityksettömyyden kokemuksissa tarpova ihmisyksilö, joka ei pysty ymmärtämään eikä paikallistamaan huonon olonsa lähdettä.
Ja tämä: naisellinen nainen ei voi muka olla feministi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Miksi pitäisi olla eri karsinoissa? Feminiinisyys ja maskuliinisuus tulee aivoista, ei sukupuolielimestä, joten et voi jakaa ihmisiä karsinoihin sukupuolielimien perusteella.
Erot sukupuolielimissä ja erot aivoissa korreloivat vahvasti, ja juontuvat pitkälle samoista kehityksellisistä, biologisista eroista. Sukupuolten välinen synnynnäinen ero on keskimäärin 15x suurempi kuin sukupuolten sisäinen.
Stereotypioiva ennustaminen on hyvin luonnollista ihmiselle. Aivomme luovat kokoajan invariantteja malleja ja hahmoja todellisuudesta, joita ilman ympärillämme tapahtuvan ennakoiminen, ennustaminen ja ymmärtäminen olisi täysin mahdotonta. Yleinen ja keskimääräinen eivät tietenkään mitätöi poikkeavaa ja yksilöllistä, mutta pelkän yksilöllisen, ei-säännönmukaisen "hahmottaminen" tekisi täysin mahdottomaksi maailman ymmärtämisen, joka monimutkaisessa ihmistodellisuudessa perustuu todennäköisyyksien lainalaisuuksien ymmärtämiseen ja ennakoimiseen.
Ilman stereotypiointia todellisuus olisi kaoottista sekavuutta ilman mitään ymmärrettäviä muotoja. Naurava ja säkenöivä hymy voisi tarkoittaa yhtä todennäköisesti iloa kuin tuskaa kuin ihan mitä tahansa muuta tunnetta tai tunteen puuttumista. Kyyneleet ja tuskainen irvistys raivoa tai seksuaalista halua tai huvittuneisuutta, tai ihan mitä tahansa. Ilmeet sosiaalisina konstruktioina? Jos jollakin ihmisellä on kehityspoikkeama, eikä kykene ilmeitä ja niiden merkitystä lukemaan vaikka kuinka opettelisi, niin tämä poikkeama ei muuta yleistä säännönmukaisuutta. Biologiasta juontuva keskimääräisyys ei mitätöidy siitä varioivista poikkeamista.
Edelleen, kyse on induktion perusteista. Perustele, jos tai miten olet eri mieltä. Sama löytyy sata kertaa pidempänä versiona edelliseltä sivulta.
Siltikin näkisin meidän modernin yhteiskunnan rakentuvan yhä enemmän pois stereotypioista, ja hyvä niin. Käsittääkseni useimmat ihmiset haluavat, että heidät kohdataan yksilöinä, ei jonkun ryhmän edustajana. On tietenkin hyvä ymmärtää ihmisen biologiaa ym yleisellä tasolla, mutta kohdatessamme yksilöinä voi tuollainen ymmärrys olla ainoastaan jossain taustalla.
Yksilöllisyys on myytti, jos asiaa katsoo akateemisesta tulokulmasta.
Toki. Kun otetaan tarpeeksi perspektiiviä aurinkokuntamme näyttäytyy atomina... Mutta juuri nyt, tässä paikassa, tässä kulttuurissa yhä useammat haluavat tulla kohdatuiksi ja kohdelluksi yksilöinä. En sano että se olisi helppoa, mutta tällainen tarve näyttäisi oikeasti olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on katkera siitä, että häntä ei kannustettu tai hän ei uskaltanut lähteä tekemään "miehisiä" asioita, joista olisi ollut huomattavaa hyötyä elämässä. Eikä naisellinen polku vienytkään onneen.
Naiselliset naiset ovat elämäänsä keskimäärin paljon tyytyväisempiä kuin feministit. Feministit ovat yksi henkisesti oireilevimpia, masennuslääkkeitä eniten kuluttavia ja elämäänsä onnettomimpia ihmisryhmiä tässä maassa. Ei tuo feminismiä onnea, vaan surua, päämäärättömyyttä ja merkityksettömyyttä.
Luontaisesti naisellinen nainen, joka pukee itsensä feministisen ideologian pakkokaapuun, usein sosiaalisen ympäristön ohjaamana ja painostamana, roolinsa omaksuen ja siihen samaistuen ja kieltää itselleen luontaisia naisellisia taipumuksia ja piirteitä, joiden toteuttaminen tuottaisi positiivisia tunnevasteita, tekee sisimmälleen henkistä väkivaltaa. Moni nykynainen on tällainen feminismin eksyttämä, elämässään merkityksettömyyden kokemuksissa tarpova ihmisyksilö, joka ei pysty ymmärtämään eikä paikallistamaan huonon olonsa lähdettä.
Ja tämä: naisellinen nainen ei voi muka olla feministi..
Pieni vähemmistö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Miksi pitäisi olla eri karsinoissa? Feminiinisyys ja maskuliinisuus tulee aivoista, ei sukupuolielimestä, joten et voi jakaa ihmisiä karsinoihin sukupuolielimien perusteella.
Erot sukupuolielimissä ja erot aivoissa korreloivat vahvasti, ja juontuvat pitkälle samoista kehityksellisistä, biologisista eroista. Sukupuolten välinen synnynnäinen ero on keskimäärin 15x suurempi kuin sukupuolten sisäinen.
Stereotypioiva ennustaminen on hyvin luonnollista ihmiselle. Aivomme luovat kokoajan invariantteja malleja ja hahmoja todellisuudesta, joita ilman ympärillämme tapahtuvan ennakoiminen, ennustaminen ja ymmärtäminen olisi täysin mahdotonta. Yleinen ja keskimääräinen eivät tietenkään mitätöi poikkeavaa ja yksilöllistä, mutta pelkän yksilöllisen, ei-säännönmukaisen "hahmottaminen" tekisi täysin mahdottomaksi maailman ymmärtämisen, joka monimutkaisessa ihmistodellisuudessa perustuu todennäköisyyksien lainalaisuuksien ymmärtämiseen ja ennakoimiseen.
Ilman stereotypiointia todellisuus olisi kaoottista sekavuutta ilman mitään ymmärrettäviä muotoja. Naurava ja säkenöivä hymy voisi tarkoittaa yhtä todennäköisesti iloa kuin tuskaa kuin ihan mitä tahansa muuta tunnetta tai tunteen puuttumista. Kyyneleet ja tuskainen irvistys raivoa tai seksuaalista halua tai huvittuneisuutta, tai ihan mitä tahansa. Ilmeet sosiaalisina konstruktioina? Jos jollakin ihmisellä on kehityspoikkeama, eikä kykene ilmeitä ja niiden merkitystä lukemaan vaikka kuinka opettelisi, niin tämä poikkeama ei muuta yleistä säännönmukaisuutta. Biologiasta juontuva keskimääräisyys ei mitätöidy siitä varioivista poikkeamista.
Edelleen, kyse on induktion perusteista. Perustele, jos tai miten olet eri mieltä. Sama löytyy sata kertaa pidempänä versiona edelliseltä sivulta.
Siltikin näkisin meidän modernin yhteiskunnan rakentuvan yhä enemmän pois stereotypioista, ja hyvä niin. Käsittääkseni useimmat ihmiset haluavat, että heidät kohdataan yksilöinä, ei jonkun ryhmän edustajana. On tietenkin hyvä ymmärtää ihmisen biologiaa ym yleisellä tasolla, mutta kohdatessamme yksilöinä voi tuollainen ymmärrys olla ainoastaan jossain taustalla.
Yksilöllisyys on myytti, jos asiaa katsoo akateemisesta tulokulmasta.
Toki. Kun otetaan tarpeeksi perspektiiviä aurinkokuntamme näyttäytyy atomina... Mutta juuri nyt, tässä paikassa, tässä kulttuurissa yhä useammat haluavat tulla kohdatuiksi ja kohdelluksi yksilöinä. En sano että se olisi helppoa, mutta tällainen tarve näyttäisi oikeasti olevan.
Ehkä niin. Mutta unelma uniikista minästä romahtaa heti, jos menee lukemaan teoriaa aiheesta (mm. antropologit, historioitsijat, psykologit, sosiologit, filosofit, valtiotieteilijät ja kielentutkijat...). Hedelmällisempää olisi opettaa jo peruskoulussa, että kukaan ei ole yksilöllinen, oma, tarkkarajainen itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viittaan otsikkoon: mielipide on mielipide, eikä a:n mielipide ole artikkelin kirjoittajan mielipidettä arvokkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(Esimerkki biologiasta, yksi monista: Naisen mantelitumake on keskimäärin vain puolet miehen mantelitumakkeen koosta ja tästä syystä naisten akuutin stressin sietokyky paljon alhaisempi (mantelitumake säätelee stressiä). Tällöin esimerkiksi kaikkensa antavan uranaisen rooli kohtaa biologisen esteen, jota uramiehillä ei samassa mitassa ole. Näitä on lukuisia ja yhteenlaskettuina ne selittävät sukupuolten suuntautumisten merkittäviä keskimääräisiä eroja.)
Nykyfeminismin sukupuoliroolittomalla vahvojen naisten aikakaudella on nainen paljon edeltäviä sukupolvia onnettomampi. Tämä ei ole sattumaa. Ideologia voi uskoa toisin, mutta ei kumoa tieteellista tietoa, eikä saa tunteita valehtelemaan.
Nyt kyllä puhut puppua. Monien tutkimusten mukaan naisten stressinsieto on parempi kuin miehillä, ja tämä juontaa evolutiivisesti juurensa siitä että nainen on ollut se jonka on pitänyt olla alati valppaana suojelemassa ja pitämässä hengissä haavoittuvaa jälkikasvuaan. Nainen ei ole voinut herpaantua kovan stressin edessä koska se olisi herkästi ollut kuolemantuomio jälkeläiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Feministinen tasa-arvo on sitä että tehdään poikien enemmistölle hallaa. Poika ei voi kohta edes valita koulussa käsitöitä vaikka haluaisi vaan jotain kaikille sopivaa hmv toimintaa.
hmv toiminta sopii paremmin tytöille. "Olkaa enemmän tyttöjä" Tämä on viesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on katkera siitä, että häntä ei kannustettu tai hän ei uskaltanut lähteä tekemään "miehisiä" asioita, joista olisi ollut huomattavaa hyötyä elämässä. Eikä naisellinen polku vienytkään onneen.
Naiselliset naiset ovat elämäänsä keskimäärin paljon tyytyväisempiä kuin feministit. Feministit ovat yksi henkisesti oireilevimpia, masennuslääkkeitä eniten kuluttavia ja elämäänsä onnettomimpia ihmisryhmiä tässä maassa. Ei tuo feminismiä onnea, vaan surua, päämäärättömyyttä ja merkityksettömyyttä.
Luontaisesti naisellinen nainen, joka pukee itsensä feministisen ideologian pakkokaapuun, usein sosiaalisen ympäristön ohjaamana ja painostamana, roolinsa omaksuen ja siihen samaistuen ja kieltää itselleen luontaisia naisellisia taipumuksia ja piirteitä, joiden toteuttaminen tuottaisi positiivisia tunnevasteita, tekee sisimmälleen henkistä väkivaltaa. Moni nykynainen on tällainen feminismin eksyttämä, elämässään merkityksettömyyden kokemuksissa tarpova ihmisyksilö, joka ei pysty ymmärtämään eikä paikallistamaan huonon olonsa lähdettä.
Feministin ja naisellisen naisen (mitä se sitten tarkoittaakin) mahtuu myös paljon porukkaa. Feministiksi en itseäni sanoisi koska en ole läheskään kaikesta samaa mieltä heidän kanssaan (esim. maahanmuuttokysymys jne.). Kannatan kuitenkin tasa-arvoa ja valinnanvapautta.
Mutta en ole kyllä toisaalta naisellinen nainenkaan. Tietysti suurimpana kysymyksenä on se, mitä tuolla edes tarkoitetaan. Itse miellän "naisellisen naisen" sellaiseksi 50-luvun kodin hengettäreksi. Joinain päivinä olen kyllä sellainen mutta seuraavassa hetkessä minusta saattaa kuoriutua se sohvalla makaava suohirviö, joka kiskoo kaljaa ja katsoo jääkiekkoa.
En halua tunkea itseäni mihinkään rooliin, koska tykkään valinnanvapaudesta. Tämän on feministit aikoinaan mahdollistaneet ja siitä olen kiitollinen. En nimittäin usko, että olisin kovinkaan onnellinen yhdessä ahtaassa muotissa.
On myös hienoa, että nykypäivänä myös miehet voivat valita. Hekin saavat olla sellaisia kuin ovat, joskaan eivät ehkä ihan siinä määrin kuin naiset mutta eiköhän tämäkin tilanne parane lähivuosina.
"Feministien mielipide maahanmuuttokysymyksestä", voi pyhät pyssyt, olet lukenut liikaa mv-lehteä. Ei ole olemassakaan mitään "feministejä" joilla on yhteinen mielipide vaikkapa maahanmuuttokysymyksessä.
Julkisuudessa kaikki feministit ja naisjärjestöt ajavat humanitääristä maahanmuuttoa pelkästään positiivisena asiana. Maahanmuuttovastainen feministi teilattaisiin välittömästi muiden feministien toimesta rasistiksi joten ei sellainen pääse koskaan ääneen
Vierailija kirjoitti:
Feministinen tasa-arvo on sitä että tehdään poikien enemmistölle hallaa. Poika ei voi kohta edes valita koulussa käsitöitä vaikka haluaisi vaan jotain kaikille sopivaa hmv toimintaa.
hmv toiminta sopii paremmin tytöille. "Olkaa enemmän tyttöjä" Tämä on viesti
Juuri näin. Miehen pitää saada olla äijämäinen ja naisen pitää saada olla tyttömäinen. Nyt on vedetty liikaa samanlaisuuden suuntaan.
Naisellisuus on hyvä rikkaus ja voimavara, ylpeyden aihe. Naisen rähinöinti ja muu sellainen käytös, olemus ja ajatustapa, joka on kuin suoraan mieheltä, on huono asia ja kamalan näköistä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä puhut puppua. Monien tutkimusten mukaan naisten stressinsieto on parempi kuin miehillä, ja tämä juontaa evolutiivisesti juurensa siitä että nainen on ollut se jonka on pitänyt olla alati valppaana suojelemassa ja pitämässä hengissä haavoittuvaa jälkikasvuaan. Nainen ei ole voinut herpaantua kovan stressin edessä koska se olisi herkästi ollut kuolemantuomio jälkeläiselle.
Tiedän, että päinvastaisia tutkimustuloksia on, ja hyvin erilaisia koeastelmia ja mitta-asteikkoja, mutta useimpien tutkimusten mukaan miesten stressinsietokyky on parempi. Naisen heikomman stressinsietokyvyn oletuksen kanssa korreloivat naisilla yleisemmin todetut stressiperäinen masennus ja posttraumaattinen stressihäiriö. Voit googlen avulla arvioida suhtaa ja koeasetelmia esim. "stress tolerance" ja "gender differences".
Etenkin akuuteissa, kovan henkisen paineen tilanteissa miehillä on huomattavasti parempi stressinsietokyky. Pidemmällä aikavälillä ja matalamman stressin tilanteissa ero on epäselvempi. Äkillisen ja voimakkaan stressin sietämiseen ovat sadat tuhannet vuodet sotimista ja metsästämistä ja naisten ja lasten puolustamista evolutiivisesti muokanneet. Tämä valintapaine hyvin mahdollisesti on miehen suuremmaksi kasvaneen mantelitumakkeen selittäjä. Kovan paineen alaisina stressiä sietäneet miehet jäivät todennäköisemmin henkiin.
Käsityksesi esihistoriallisesta naisesta jälkikasvua valppaasti alati suojelevana on kovin romanttinen, mutta aika epärealistinen. Paleohistoriallisten heimojen sisällä vallitsi yleisesti solidaarisuus, eikä naisen (ja heimon) jälkikasvulle muodostunut yleensä uhkaa heimon sisältä. Mutta jos miehet lyötiin edestä hengiltä heimojen välisissä loputtomissa sodissa (ks. Keeley: War before Civilization), ja heimon leiriytymisalue oli piiritetty eikä paeta voinut, niin naisella ei ollut juuri mitään keinoja lasta suojella, hyvin vähäisiä. Naapuriheimon miehet ottivat naisen sotasaaliina seksiorjaksi ja myöhemmin jonkun sotureista (jalka)vaimoksi. Tytär vangittiin (kasvatettavaksi) samaan tarkoitukseen. Poika, hyvin nuorikin, saatettiin tappaa siinä paikassa. Tällainen gendercide oli hyvin yleistä muinaisessa historiassa ja sitä on tavattu moderninakin aikana metsästäjäkeräilijä-kansojen keskuudessa, niin Australiassa, Papua-Uusi-Guineassa kuin Etelä-Amerikassa. Naisten ryöstäminen raiskattaviksi ja myöhemmin vaimoiksi oli yksi muinaisen miehen tärkeimpiä ja yleisimpiä motivaatioita sotia ja on sitä yhä mm. yanomamien keskuudessa. Isis näyttää yrittävän palauttaa muinaista barbaarisen miehen perinnettä modernin teknologian maailman keskelle.
En tajua, miten värit ovat Suomessa niin sukupuolittuneita. Esimerkiksi Italiassa näkee miehillä pinkkiä ja violettia vaatetta vaikka kuinka ja paljon. Hölmöä ajatella, että punainen olisi naisten väri ja sininen miesten, koska ei niillä ole mitään biologista perustaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisellisuus on hyvä rikkaus ja voimavara, ylpeyden aihe. Naisen rähinöinti ja muu sellainen käytös, olemus ja ajatustapa, joka on kuin suoraan mieheltä, on huono asia ja kamalan näköistä.
Miksi alanuolia tälle niin monta?
Erilaisuus on rikkaus. On humpuukia lakkauttaa sukupuolet.