Kerro joku outo fakta itsestäsi
Saa olla mitä vain, pysytään kuitenkin asialinjalla.
Itse sanon että tykkään juoda aina vain lämpimiä juomia. Jopa kaljan ja limsankin täytyy olla huoneenlämpöistä.
Kommentit (579)
[quote author="Vierailija" time="13.09.2015 klo 08:59"]Mulla on mielikuvituspoikaystävä, kenen kanssa keskustelen arkisista asioista pääni sisällä. Jos olen menossa keittiöön niin se saattaa kysyä menenkö keittämään kahvia ja vastaan joo, tuonko sullekin ja se vastaa että tuo, en kuitenkaan keitä kahvia kuin itselleni.
[/quote]
Mielikuvituksista totta mikä on sijaintisi, tositarkoituksella liikenteessä. :)
Laitan ketsuppia ruisleivälle ja sinappia paahtoleivälle.
En kuitenkaan sitten käytä niitä esimerkiksi makkaran, hampurilaisten tai ranskalaisten kanssa, hyi.
En osaa sitoutua parisuhteeseen.
Minua häiritsee nukahtaessa se, miten jalat liimautuvat kiinni toisiinsa. Tämän vuoksi minulla on sängyssä ylimääräinen pussilakana alimmaisena ihoa vasten, että voin taittaa kankaan jalkojen väliin.
Saan ihmisten epäreilusta käytöksestä mua kohtaan pahoja raivokohtauksia mutta koska en saa purkaa niitä mulle tulee mahaoireita ja unettomuutta.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:20"]Minua häiritsee nukahtaessa se, miten jalat liimautuvat kiinni toisiinsa. Tämän vuoksi minulla on sängyssä ylimääräinen pussilakana alimmaisena ihoa vasten, että voin taittaa kankaan jalkojen väliin.
[/quote]
Mulla on kokonainen peitto tätä varten sängyssä! :D
Mua tosin inhottaa ihan vaan se, että jalat koskettaa toisiaan, liimaantumista en ole havinnut.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:20"]Minua häiritsee nukahtaessa se, miten jalat liimautuvat kiinni toisiinsa. Tämän vuoksi minulla on sängyssä ylimääräinen pussilakana alimmaisena ihoa vasten, että voin taittaa kankaan jalkojen väliin.
[/quote]
Samoin! Siksi nukun mahallani jalat levällään, toinen jalka koukussa.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:44"]
Olen mies eikä mulla ole ajokorttia, enkä seuraa mitään urheilua.
[/quote]
Oooh, Ville Valo on av:lla!
Puhun paljon itsekseni, kotona selitän itselleni että kissa kuuntelee minua eikä se ole itsekseenpuhumista. Julkisissa paikoissa huomaan liian usein höpöttäväni hiljaa itsekseni jotain epämääräistä esim. tutkiessani jotain vaatetta. Viime kauppareissulla sain itseni kiinni Robinin viheltelystä kassajonossa tylsyyksissäni.
En ole elänyt koskaan parisuhteessa. 37v.
Täällä myös yksi tavaroiden säälijä. Olen nyt kotiäitinä, ja tämä sääliminen ja järjestely on mennyt ihan liian pitkälle. Kaikkien samanlaisten tai samantapaisten tavaroiden pitää olla yhdessä. Pyykkiä ripustaessa laitan tyttöni vaatteet ensin, sitten omani, sitten mieheni. Muuten niillä tulee yksinäistä. Tiskikoneeseen laitan samanlaiset astiat vierekkäin, tai ne pelkäävät yksin pesussa. Kerran meinasin itkeä, kun yksinäinen haarukka oli jäänyt väärään lokeroon pesun ajaksi. Säälin ulkona olevia tavaroita, kun ne joutuvat kestämään kylmää ilmaa, sadetta jne. Inhoan myös parittomia lukuja, esim luvussa 51 ykkönen on aivan hirveän yksinäinen ja säälittävä luku.
Kutsun kissaani hellittelynimillä kuten kulta tai rakkaus. Poikaystävääni en ikinä.
Taidan myös halailla kissaani useammin ja antaa sille useamman pusun päivän aikana. Hups.
T: crazy cat lady
Mulla on näitä paljon. Ensinnäkin puhun takaperin, se on iso stressi, kaikki pitää kääntää. Ja ensisijaisesti kaikki rekisterikilvet täytyy kääntää. On hienoa, jos jossain kyltissä on parillinen määrä kirjaimia, silloin se on kunnossa. Jos pariton, pitää miettiä miten sen muuttaisi.
Ostan aina kaikkea kaksi. Siis päivittäistavaroita, ketsuppia, oivariinia, leipää ym. Minulla on kaksi lasta, kaksi koiraa, kaksi autoa, kaksi taloa, toinen aviomies kierroksessa, kaikkea pitää olla kaksi.
Olen aina luullut, että olen ainut outo esineiden säälijä!.
Enää se ei ole niin paha juttu, mutta lapsena ja nuorena se välillä häiritsi elämää.
Jos esim.kävelin kaupungilla ja kädessä oli karkkipussi. Yksi karkki tipahti, niin oli pakko heittää toinen perään "kaveriksi". Joskus yritin olla näin tekemättä ja kohta palasin kuitenkin sitten tekemään.
Lapsena myös tein jatkuvasti itselleni inhottavia, miksi niitä nyt sanoisi.haasteita.
Eli kun vaikka kävelin suojatien yli päähän putkahti ajatus "jos en kerkeä tästä yli ennenkuin tuo lintu nousee lentoon, niin jotakin pahaa tapahtuu". Siis aina tuo paha oli joku, että kuolen vaikka huomenna tai jotain.
No onneksi tämäkin vaiva on näin aikuisena kadonnut.
Aikuisuuteen seurannut vaiva sen sijaan on se, etten naisena osaa yhtään olla toisten naisten seurassa. Pidän useimpia naisia vaikeina, monimutkaisina, juoruilevina (kokemus opettaa). Olen ahdistunut naisseurassa, ja mietin todella tarkasti mitä sanon, ettei kukaan vain loukkaannu sanomisistani tai mitään.
Miesten seurassa olen taas sitten rento oma itseni, enkä jännitä tai juuri mieti mitä suustani päästän.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 21:05"]
Minulta tulee epänormaali määrä spemaa. Pystyn ejakuloimaan kahvimukin puoliksi täyteen eli noin desin verran.
[/quote]
Nam!
-melkeinheteromies-
Pystyn irtaantumaan ruumiistani. Taito on ollut minulla n. 15 v. Tiedän, että juuri kukaan ei usko tätä ja minua pidettäisiin hulluna, siksipä en siitä viitsi julkisesti puhua.
Olen ottanut kellon pois seinältä, koska en jaksa tuijottaa, miten hitaasti aika matelee.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:31"][quote author="Vierailija" time="12.09.2015 klo 19:16"]En ole syönyt muuta kuin suklaata lapsuudenkodista muuton jälkeen, eli 9 vuoteen... Todella häpeällistä ja on ihme ettei se vielä näy, eikä tunnu, eikä onneksi näy edes labrakokeissa... Haluaisin toisaalta oppia syömään muutakin.
[/quote]
Siis häh, mitä helvettiä :o saanko tiedustella mittasi? Eikö todellakaan näy yhtään missään? En tätä siis mitenkään pahalla tai tuomitsevasti, tuntuu jotenkin utopistiselta elää pelkällä suklaalla :D !
[/quote] Mä enemmän ajattelen, että mitä muutoksia tuolla ihmisellä on?! Riippuu suklaan laadusta (tumma on terveellisempää) mutta vitamiinit, antioksidantit, proteiinit ja hyvät rasvat puuttuu kokonaan! Varmasti lyhentää elämää tuollainen "ruokavalio".
Inhimillistän rakennuksia ja esineitä, esimerkiksi meidän kesämökkiä. Kun mennään sinne pitkästä aikaa, niin saatan sanoa perheelle vaikkapa, että mökillä ei ole ollut niin pitkään aikaan ketään, että sillä oli varmaan ikävä ja aidosti säälin yksin ja kylmillään ollutta mökkiä.