Lue keskustelun säännöt.
Rumat ihmiset
08.09.2015 |
Mikähän merkitys meillä rumilla ihmisillä oikein on? Varmaan hyvännäköisille ihmisille pitää olla jotain itsetunnon kohotusta silloin kun ovat epävarmoja itsestään.
Hyvännäköiset ihmiset tuntuvat saavan asioita paljon helpomalla kuin rumat, kumppanit, työpaikat, heitä kuunnellaan jne. Huvittavaa on, että jos joku peruspetteri sanoo kiusaamisen yms olevan väärin niin ketään ei kiinnosta paskan vertaa, mutta jos joku komea Alfonso sanoo saman niin kaikki naiset on pöksyt märkänä ihailemassa niin ajattelevaista miestä. Sama pätee toisinkin päin. Se hyväpuoli rumuudessa on, että voi syödä roskaa, olla välittämättä hygieniasta jne. kun ketään ei kiinnosta muutenkaan.
Mitä te ajattelette rumuudestanne? Minua ainakin pännii kohtuullisen rankasti. Varsinkin joskus yläasteella kun sai päivittäin kuulla olevansa ruma, eikä tyttöjäkään kiinnostanut tutustua minuun. En ole sen jälkeen jaksanut edes vaivautua lähestymään vastakkaista sukupuolta.
Kommentit (39)
Olen ruma nainen. Kyllä se nuorena kovasti ahdisti olla ruma, kun vielä välitin ihmisten suosiosta ja huomiosta. Mutta onneksi elämässäni se ei ole muuta haitannut kuin puolison saantia. Se on kyllä estynyt - olen jo nelikymppinen, ja lapseton vanhapiika. Minun pärställäni vaan se valikoima miehiä joka olisi ollut tarjolla oli sitä luokkaa, että valitsin olla mieluummin yksin.
Mutta muuten elämässäni ei ole rumuus haitannut. Työelämässä on mennyt aina hyvin, ehkä koska minulla on akateeminen koulutus ja olen vaativassa asiantuntijatyössä. Ei sellaisessa nyt ketään sentään kiinnosta onko se asiantuntija nätti, vaan vain se että hoitaa hommansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:44"]
Rumat ihmiset, menkää kotiinne.
[/quote]
Kotona ollaan, ja täällä pysytään
T. AP
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:44"]
Rumat ihmiset, menkää kotiinne.
[/quote]
Tunnin päästä ehkä, nyt tarvii olla vielä töissä koodaamassa.
t. 3, ruma nainen
Kuvat tai edes googlesta teitä vastaavien henkilöiden kuvia?
Mua kiiinnostaisi tietää, miksi te 'rumat ihmiset' kuvittelette olevanne rumia? Johtuuko se huonosta itsetunnosta vai onko kasvonpiirteissänne/vartalossanne mielestänne jotakin ylitsepääsemättömän rumaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:44"]
Rumat ihmiset, menkää kotiinne.
[/quote]
No siellähän sinä jo olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:58"]
Mua kiiinnostaisi tietää, miksi te 'rumat ihmiset' kuvittelette olevanne rumia? Johtuuko se huonosta itsetunnosta vai onko kasvonpiirteissänne/vartalossanne mielestänne jotakin ylitsepääsemättömän rumaa?
[/quote]
Ei mulla ole huono itsetunto. Mutta tiedän sen että olen ulkoisesti varsin kaukana ihmisten kauneusihanteista. Lapsena jo kiusattiin ulkonäöstä, ja teininä sitä huomasi että kukaan poika ei kiinnostu, eikä myöhemmin kukaan mies. Yököttelyjä saattoi humalaisilta saada kommentiksi suoraankin.
Mutta ei mun itsetunto perustu ulkonäköön, joten ei tämä asia itsetuntoani pilaa. Itsetuntoni on hyvä niin kauan kuin elän omien arvojeni ja ihanteideni mukaisesti sen verran kuin pystyn, hoidan hommani työssä ja vapaa-ajalla, olen ystävällinen ihmisille jne.
Eiks just ollut joku tutkimus, jonka mukaan kauniit ja komeat ihmiset ovat keskimäärin huonoimpia kumppaneita? Minä en ainakaan tuon tutkimuksen jälkeen enää uskaltaisi komean miehen kanssa pariutua ; )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 15:58"]
Mua kiiinnostaisi tietää, miksi te 'rumat ihmiset' kuvittelette olevanne rumia? Johtuuko se huonosta itsetunnosta vai onko kasvonpiirteissänne/vartalossanne mielestänne jotakin ylitsepääsemättömän rumaa?
[/quote]
No olen naamaltani ruma ja sehän se on se millä tehdään ensivaikutelma. Iso suu, isot hampaat, pienet silmät, kapea ja pyöreä nenä joka ei sovi naamaan ollenkaan, koko pää on pallo ilman mitään särmikkyyttä, unohtamatta läskipusseja silmien alla sekä isoja finnejä otsassa. Ei nyt mikään Einstein tarvitse olla, että tajuaa olevansa ruma. Ja tuskin ne muut ihmiset rumaksi kutsuu ihan huvikseen. Minussa on paljon rumia, jopa karmivia piirteitä vaatteiden alla, mutta ne eivät onneksi ole muiden ongelma.
T. AP
No jaa. En oikeastaan jaksa välittää, kun en sille mitään mahda. N21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.09.2015 klo 23:07"]
No jaa. En oikeastaan jaksa välittää, kun en sille mitään mahda. N21
[/quote]
Aina voi mennä leikkaukseen. Tulihan Tuksustakin ihan nätti kun kävi kauneusleikkauksissa.
Täällä yksi ruma nainen ilmoittautuu. Rumaksi minua on luonnehdittu sekä ulkopuolisten toimesta(eri henkilöiltä, usean vuoden ajan) että itse tiedostan asian.
Näin kolmen kympin paremmalla puolella olen tehnyt sen havainnon, että rumuutta on objektiivista ja subjektiivista. Omasta mielestään valtavan ruma ja luotaantyöntävä ihminen voi muille näyttäytyä täysin toisenlaisena.
Itselläni on se, että olen hyväksynyt rumuuden ja siitä seuraavan halveksunnan ja ihmisten alentuvan asenteen minua kohtaan. Nykyään en enää esimerkiksi koe tarvetta laihtua, koska laihanakaan en muille ihmisille kelvannut. Elämä on paljon helpompaa kun uskaltaa kohdata oman rumuutensa ja myöntää tosiasiat.
Mielestäni ajatus "kaikki ovat omalla tavallaan kauniita" on täyttä materialistisen maailmankuvan meille syöttämää paskaa. Toki jokaisella on oikeus arvioida itsensä kauniiksi, mutta sitä faktaa se ei poista että aina tulee olemaan rumiaihmisiä (kuten esim minä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppujen lopuks ihan sama. Kun me kuollaan niin kaikki on ihan samanlaisia luurankoja. Sisäinen kauneus on tärkeämpää.
Luonnollinen ihminen on vielä aina kaunis, ihan aina , mutta ihminen joka on lähtenyt ihon alaisiin operaatioihin on yksinkertaisesti kammottava. Ymmärrän sitä jotenkin mutta jonkun on sanottava niille että tulos on usein ihan hirveä, rumempi kuin ikinä.
En oikein tiedä, olenko ruma. Joissakin kuvissa olen, mutta joissakin taas en. Olen jonkin verran kuvataiteesta kiinnostunut ihminen, ja siksi tykkään joskus leikkiä erilaisilla omakuvilla. Tunnen ehkä vähän jotain sisäistä kipua epäedullisia kuvia katsoessa. Silti haluaisin tottua niihin. Toisaalta ne tuntuvat myös ihan vapauttavalta irrottaessaan pinnallisista parisuhdepeleistä.
Uskon, että ihmiset arvioivat toistensa ulkonäköä automaattisesti. Joskus pelkään, että muut liittävät minuun huonoja sisäisiä piirteitä ulkonäköni takia. Populaarikulttuurissa kun pahikset ovat yleensä muita tietyllä tavalla rumempia.
Omaan rumuuteen on sopeutumista, mutta kyllä senkin kanssa voi pärjätä.
Anteeksi vain, mutta suurin osa ihmisistä ei ole rumia väittäessään itseään rumiksi. Tähän törmään usein ja etenkin kun tykkään kuunnella ihmisiä sekä jutella syvällisempiä.
En tiedä mistä se rumuuden mielikuva pääsee syntymään. Onko se lapsuudesta tai jonkun ajattelemattoman sukulaisen tölväisy väärässä paikassa väärään aikaan?
Se, että joku on kaunis on jonkun pakkosyötetyn kauneusihanteen tulos. Usein nimittäin ihmettelen sitäkin, miten jotkut uskovat olevansa kauniita. Varsin valitettavan usein 13 sellaista mahtuu tusinaan ja toistensa kopioina.
Se kliseinen sanonta, miten ihminen on sitä mitä itsestään haluaa ajatella, ja kun on oma itsensä, tekee se aina vaikutuksen. Se vanha totuus vaan kumma kyllä pitää paikkansa. Iloisesti naurava ihminen on aina kaunis ja kiva katsella samoin kuin innostus, avoimuus ja se mitä suustaan sanoo. Miten ihmeessä kukaan ei näe sitä mukavaa ihmisissä mitä minä näen? Olenko ainoa?
Minä oon ruma nainen eikä se kyllä työn saantia tai työssä menestymistä ole estänyt. Ei omissa töissä ketään kiinnosta, miltä näyttää kunhan hommat hoituu. Ehkä rumuus liittyy enemmän parisuhteen luomiseen.
Ehkä pahinta rumuudessa on ollut se pilkkaaminen mitä olen saanut kuulla muilta ihmisiltä. Mitkään baarit ym ei ole koskaan kiinnostaneet, koska niissä se rumuus oikein korostuu. Ei ole miehet pahemmin lähestyneet, pikemminkin pilkanneet.
Olen ollut aina ihan ok näköinen mies. En mikään komistus mutta itse tyytyväinen ja naisiakin on aina riittänyt omiin tarpeisiin. Nyt kyllä iän myötä täytyy sanoa että naama alkaa olla kuin kuivunut peruna. Että se siitä ulkonäöstä. Lopuksi se menee kaikilta. Ihmisten kanssa en keskittyisi niin paljon ulkonäköön jos olisin nuorempi. Toki se on helppo sanoa sillä luonto ajaa tikanpojan puuhun. Ne kauniit naiset kiinnosti aina eniten.
Pic or it didn't happen