Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä oikeasti totta? (taaperoiden vanhemmat)
01.02.2006 |
Otetaan tällainen teoria, että kyseessä on perheen ainoa lapsi, noin 2-vuotias. Kun taaperopalstalla joku kysyy tv:n/videoiden katselusta, karamellin syömisestä, mehun juomisesta jne., niin vanhemmat toimivat kuin ohjekirjasta: telkkua ei katsella, kun se passivoi, karamelli vie hampaat, mehua ei juoda ennen kuin eläkeiässä.
Minä kysyn ainoan lapsen hoitovapaalaisena, että mitä hemmettiä te teette niiden lasten kanssa päivät pitkät??? Minä ennätän askarrella ja piirtää, ajeluttaa autoja, rakentaa legoja, teettää palapelejä, kaivella kaapeista mitä kehittävämpiä leluja ja lukea kirjoja - ja kello on siinä vaiheessa 10 aamulla. Kyllä totta vie meillä katsotaan videotakin - ja enemmän kuin 10 minuuttia. Enkä pode siitä edes huonoa omaatuntoa.
Karamelliä lapsi ei suostu suuhunsa laittamaan, mutta olisi saanut kyllä, kun itsekin syön aina silloin tällöin. Ja mehua juo joka päivä. Vettä kun ei juo ja liika maitokin on pahasta.
Lapsi nukkuukin vielä vieressä, mutta siihen tulee muutos, kun kauppa suvaitsee toimittaa lapselle sängyn lähitulevaisuudessa.
Sainpas sanottua :D
Kommentit (42)
Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että tuoreet äidit ja isät edes yrittävät alussa olla mahdollisimman särmiä vanhempia. Lastensa parastahan he siinä ajattelevat, ja hyvä että innostusta edes alussa ja edes joillakin riittää niin paljon, että periaatteita on ja niistä pidetään kiinnikin ;) Itsellänikin on ollut paljon periaatteita, joista sitten lapsen kasvaessa olen tarpeen ja tilanteen mukaan joustanut. Mutta alussa olin kyllä tosi ehdoton, vaikkakin vain omassa kasvatustyylissäni (muut tehköön miten parhaaksi näkee).
Eipä tuo ehdottomuus ainakaan haitaksi ole esikoiselle ollut =) Ehkä ennemminkin päinvastoin, on säästytty monelta hankaluudelta verrattuna toiseen lapseen... Tiukkuuden ja johdonmukaisuuden raja kun on häilyvä, ja johdonmukaisuus ihan oikeasti on suositeltavaa perheessä kuin perheessä. Itse en ole koskaan ollut ns. otsa rypyssä, vaikka pidinkin kiinni periaatteista. Eihän lapsi osannut kaivata tv:tä tai videoita tai mehuja tai makeisia, kun ei niistä mitään tiennyt! Minulle periaatteellisuus ennemminkin oli haasteellista, kun helpommallakin olisi välillä voinut päästä.
Nyt jo vähän hymyilyttääkin jotkut ajatuksistani, mutta toisaalta en väheksy edelleenkään ns. ehdottomia vanhempia. Ennemminkin nostan heille hattua, jos jaksavat jatkaa valitsemallaan tiellä :) Se kyllä tuottaa hedelmää pitkällä tähtäimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
kotona olla?Taisi olla 10-12 viestin jälkeen kun nämä tiukkapipo av-ämmät täällä taas vastailee oikein aikataulujen kera. hahahhahhaaaaaa.
No tehkää muut mitä teette. Tämän ketjun ap on sentään kunnon äiti muhun verrattuna.
Meillä avataan telkkari aamulla klo 7 ja ja suljetaan klo 23.
Siihen väliin mahtuu vaikka mitä.
Että repikää siitä.
yleensä aamulla ulkoiltiin ja ehkä myös illalla. Ruoka oli joskus puolenpäivän aikaan jne. Se mitä tässä nykyisessä kiireisessä elämänrytmissä kaipaan on juuri tuo vapaus. Jonain päivänä puistoon, toisena jumboon, kolmantena kaverin luokse kylään. Mitä milloinkin haluttiin tehdä. Tietysti miehellä on vuorotyö, joten muutenkin elämä ei ole niin säännöllistä. Meillä katsotaan videota ja mehua juodaan joka päivä. En ole jaksanut kauheasti pingottaa. Olen tiukkis muissa asioissa, kuten siinä, että muita ei saa kiusata, leluja viedä kädestä ja käytöstavoista. Sen olen huomannut, että joskus nämä jutut ei taas ole niin tärkeitä näille päiväohjelma-äideille. Yleistää en tietenkään voi. kukin tyylillään, eiks jeh?
Kauanko itse sitten olet ulkona lapsesi/lastesi kanssa? Meillä n. 2-vuotiaan ja 2 kk vauvan lähtörumba vie puolisen tuntia. Lähtemiseen lasken mukaan isomman pissatuksen ja pukemisessa auttamisen sekä vauvan vaipanvaihdon, imettämisen ja pukemisen. Puistoon on vartin matka suuntaansa ja siellä ollaan vähintään tunti kerrallaan kahteen otteeseen päivän aikana. Miksikö niin paljon? Koska siellä on hauskaa sekä isommalla lapsella että minulla (aikuisseuraa ja paljon touhua)! Ja samalla vauvakin saa raitista ulkoilmaa.
Yhteenlasku: lähtemis- ja riisumisrumba 1h + matkat puistoon ja takaisin 1h + ulkoilua vähintään 2h = n. neljä tuntia päivässä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin kenenkään päivät menevät samaa rataa jatkuvasti, mutta toisaalta ruokailut, unet ja ulkoilut rytmittävät ainakin vähän vielä taaperoperheidenkin elämää (yleensä).
Meillä ei pingoteta, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi opettaa lasta videoihin, telkkariin tai sokerilla mässäilyyn. Niitä ehtii kaikkia vielä myöhemminkin. Eikä näillä ole mitään tekemistä kasvatustavoitteiden kanssa, kyse on vain MEIDÄN perheen toimintatavoista ja rutiineista. Eikä sekään minusta ole tiukkisäidin merkki, jos opettaa toisten huomioon ottamista tai käytöstapoja, joista esimerkkisi kertoivat. Ennemminkin normaalia kasvatusta...? Näin olen ainakin luullut.
Vierailija:
yleensä aamulla ulkoiltiin ja ehkä myös illalla. Ruoka oli joskus puolenpäivän aikaan jne. Se mitä tässä nykyisessä kiireisessä elämänrytmissä kaipaan on juuri tuo vapaus. Jonain päivänä puistoon, toisena jumboon, kolmantena kaverin luokse kylään. Mitä milloinkin haluttiin tehdä. Tietysti miehellä on vuorotyö, joten muutenkin elämä ei ole niin säännöllistä. Meillä katsotaan videota ja mehua juodaan joka päivä. En ole jaksanut kauheasti pingottaa. Olen tiukkis muissa asioissa, kuten siinä, että muita ei saa kiusata, leluja viedä kädestä ja käytöstavoista. Sen olen huomannut, että joskus nämä jutut ei taas ole niin tärkeitä näille päiväohjelma-äideille. Yleistää en tietenkään voi. kukin tyylillään, eiks jeh?
juomisesta, että samaan syssyyn menee se keksikin. Kohtuus kaikessa, koska musta monessa asiassa ne ääripäät on aina pahassa. t. 27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljon helpompaa olla tarjoamatta joka päivä karkkia, kun sitä ei ole koskaan edes antanut maistaa. Myös video/tv-boikottiin on meillä itsekäs ja julma syy: en jaksa sitä kiukuttelua ja levottomuutta, minkä ne saavat aikaiseksi. Hampaiden suojeluunkin on osasyynä se, etten kestäisi pienen lapsen hampaiden paikkailua. Siksi janojuomana on vesi, ruoan kanssa on loppujen lopuksi aikalailla sama mitä juo (happohyökkäys tulee ruoasta kuitenkin). Tosin karies-bakteerit osaavat hyödyntää sokerin erityisen hyvin... Ja liika sokeri sotkee myös suolistoa ja aiheuttaa levottomuutta.
Eli olen itsekkäistä syistä ennemmin julma kuin lempeä ja ah niin täydellinen äiti ;)
tv:tä yhtä kauan kuin on pihalla päivässä. Meillä ollaan niin ulkoiluhulluja, että tuo ei toimi, mutta ehkä muissa perheissä toimisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nyt sattuu olemaan niin, että lapsi ei edelleenkään juurikaan karkkia syö, eikä syönyt juuri mitään sokeripitoisia juttuja pitkälti yli kaksivuotiaaksi. Kukaan ei pysty sanomaan mitään, mikä saisi minut pitämään tätä huonona asiana. Mustavalkoista ajattelua olisi se, että arvostelisin toisin toimivia. Se, että itse toimin kuvaamallani tavalla, EI ole mustavalkoista ajattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6.30 Lapset herää
7-8 aamupala + uutiset ja tekstitv =).
8-9 lapsille Muumi tai Tomi Traktori, äiti siivoaa ja imuroi
9 - 12 ulkoilua ja kauppaa
12 lounas ja vähän satukirjoja
12.30-14.00 päikkärit
14.30 välipala
15.00-18.00 ulkona
18 sisälle ja päivällinen
18.30 leikkiä, laulua, tanssia, kylpyä, mitä vaan mukavaa.
20.00 nukkumaan
Jos ei huvita niin ei ulkoilla, jos tekee mieli katsella videoita niin katsotaan. Syödään karkkia kun syödään. Mehua poika juo joka päivä kun maito ei maistu, eikä liioin vesi. Tyttö ei juo mehua ollenkaan. poika söisi makeaa mielellään aina, tyttö vinkuu " sipsii" ... Kamla perhe meillä.
Kyllä se totta vie on totta että liika teeveen kattelu on pahasta. Minä olen opettanut oman poikani leikkimään itsenäisestikkin...ei äitin täydy eikä kuulukkaan olla koko päiväinen lapsen leikkikaveri. Jos meillä katsotaan filmiä, niin silloin katson sen yhdessä pojan kanssa. En laita filmiä siis sen vuoksi pyörimään että saisin itselleni enemmän vapaa-aikaa. Ja melkeinpä jokaiseen kotiaskareeseen 2,5 vuotias lapsi osallistuu enemmän kuin mielellään. Ota lapsi mukaan sun omiin touhuihin, imuroimaan, ruuanlaittoon, lattian pesuun. Se on lapsen mielestä hauskaa ja lapselle tulee hyvä mieli kun saa kehuja avusta ja hyvin tehdystä " työstä" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin karkkihan veis hampat suusta. Jotain rajaa kato elämään, muuten ei ole täydellinen äiti ja lapsesta tulee vähintään häirikkö!
...näin moni ajattelee;)
Jos ei anna karkkia tai mehua niin se on joku suoritus? Mulle ei ole tullut mieleenkään tarjoilla karkkia tai juottaa mehua - kun en itsekään juo niin miksi ehdoitahdoin opettaisin lastakaan siihen.
Ja sitten - minä en ikinä jaksaisi lekkiä touhuta lukea askarrella lapsen kanssa koko hänen hereilläoloaikaansa. Ehei, hän saa kyllä leikkiä itsekseenkin, ja niitä tiskikoneentyhjennyksiä ym kotihommia tehdään yhdessä. Taapero " auttaa" . Ei ole tullut mieleen että siihen tarvittaisiin videot avuksi.
Ja minä olen laiska ja mukavuudenhaluinen ihminen, en suorita äitiyttä.
Miksi kaikki eivät tee, niin kuin minä teen!!! Nyyh!!!
Mun lapset onkin parempia, kuin sun lapset, koska meillä ei katsota videoita!!!
Kun olen lapsen kanssa kotona koko päivän (esim lomat ja viikonloput), meillä leikitään, luetaan kirjoja, piirretään, syödään, käydään ulkona, nukutaan päiväunia ja tehdään yhdessä kotihommia. Lapsi osaa esim laittaa pyykkejä koneeseen, kun hänelle tekee oman pienen kasan lattialle. Välillä lapsi leikkii jopa itsekseen pitkiä hetkiä. Kyllä meillä välillä katsotaan lastenohjelmiakin, jos sattuu tulemaan sellaista kaksivuotiaalle sopivaa. Videoihin en kuitenkaan ole vielä katsonut tarpeelliseksi häntä tutustuttaa.
Karkkia lapsi ei syö siksi, etten katso sitä mitenkään tarpeelliseksi tuon ikäiselle. Itse emme syö karkkia lapsen nähden, joten hän ei ole vielä edes keksinyt sellaisia pyytää. Makunautintoja lapsi saa rusinoista, jäätelöstä ja kekseistä, joita en katso niin pahaksi asiaksi kuin karamellit.
Mehua lapsi on saanut maistaa, kun aikuisetkin juovat, mutta yleensä ei osaa sitä kaivata koska vesi ja maito kelpaavat hyvin. Välillä reissussa nautiskellaan pillimehuista, mutta arkeemme se ei kuulu.
Lapsemme on lisäksi jo pidemmän aikaa syönyt ksylitolipurkkaa ruoan päälle. Vain kahden nielaistun purukumin jälkeen oppi itse viemään purkan roskiin, kun maku häviää.
Nyt ymmärrän, jos aikaa ei jää millekään muulle kuin lapsen elon aikatauluttamiselle, päivän kuluessa vain lapsen ehdoilla ilman, että omaa aikaa jää ollenkaan, en yhtään ihmettele tiettyjen äitien puheenaiheita tyyliin, mies-lapset-lapset-mies.
Taantuuhan sitä itse kukin ilman mitään älyllisiä virikkeitä!
Olen lapseni kanssa mutta revin kyllä oman aikani arjesta.
Nuorin siis 1v 7 kk. Lapsi ei edes osaa vielä haluta mehua eikä karkkejä kun on opettanut juomaan vettä ja maitoa. Tv:sta kyllä tykkää katosoa esim pingua ja en ole sitä kieltänyt koska ei minusta haittaa jos pienikin välillä rauhottuu istumaan vähäksi aikaa kunhan ei vie liiaksi aikaa uusien taitojen opettelulta.
Alue: Aihe vapaa
kotona olla?
Taisi olla 10-12 viestin jälkeen kun nämä tiukkapipo av-ämmät täällä taas vastailee oikein aikataulujen kera. hahahhahhaaaaaa.
No tehkää muut mitä teette. Tämän ketjun ap on sentään kunnon äiti muhun verrattuna.
Meillä avataan telkkari aamulla klo 7 ja ja suljetaan klo 23.
Siihen väliin mahtuu vaikka mitä.
Että repikää siitä.