Lue keskustelun säännöt.
millainen isä hylkää lapsen :'( ?
17.08.2014 |
Uuden vaimon pyynnöstä!?
Läheiselle ystävälle kävi näin. Heidän tyttönsä on 9 vuotta eikä näe enää isäänsä.
voin pahoin, voin fyysisesti pahoin kun edes ajattelen miltä kummitytöstäni tuntuu kun hän huomaa, ettei isä tule enää ikinä hakemaan, vaikka ennen on asunut joka toisen viikon isällään.
Kommentit (142)
Aloitus oli vielä simppeli.
Mutta mitäs sanotte isästä, joka hylkää ekan suhteen lapsensa, kun toka suhde loppuu? Tokan suhteen vaimo piti huolta ekan suhteen lapsen tapaamisista, mutta ei tietenkään enää, kun omakin suhde mieheen loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jopa 20% lapsista on käenpoikaisia jota "isä" vain kasvattaa eikä oikeasta isä ole maisemissa.
Siihen kun suhteutetaan, lapsien "hylkääminen" on hyvin harvinaista.
Nyt on näitä geenitestejä. Niiden tekijät saavat tiedon, josko sukulainen löytyy tietokannasta. Kannattaa teettää itsellään ja lapsillaan, jos epäilystä. Teette itse nyt ja lapsille vaikkapa joululahjana.
Jäävät petolliset mammat kiinni 🤗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 21:35"]
Herätään myös toiseen todellisuuteen ja kysytään, mitä lapsen äiti on tehnyt sen eteen, että isä on tehnyt niinkin kovan ratkaisun? Kiusannut, pomputtanut, taloudellisesti hyväksikäyttänyt, mustamaalannut, kertonut kuunneltua totuutta? Varmasti hylkääjä-isissä on narsistisia kusipäitä, mutta on myös niitä, joilla ei ole äidin tekojen takia muuta mahdollisuutta.Mikään äidin teko ei oikeuta sitä että isä hylkää lapsensa. Ei mikään. Herää sä nyt vaan siihen todellisuuteen, että isä itse valitsi sen ettei tapaa lasta. Isä, ei kukaan muu. Ei vaikka itselleenkin olis helpompi selitellä, että ei mussa mitään vikaa ole, muissa vaan. Isä voi katsoa peiliin, siellä se hylkääjä näkyy.
Niin. Minustakaan omaa jälkeläistä ei pidä hylätä, ei minkäänlaisissa olosuhteissa. Olen kuitenkin lähipiirissä nähnyt useammankin tapauksen, jossa nuori pari on seurustellut ja tytölle/naiselle on joko tullut kauhea vauvakuume tai sitten hän on ollut epävarma siitä, pysyykö seurustelukumppani hänen vierellään vai lähteekö jonkun muun matkaan. Useassa tapauksessa naisosapuoli on päätynyt yrittämään vanhanaikaista ja "unohtaa" ehkäisyn ja tulee raskaaksi. Sanoo silmät kirkkaina, että pillerit petti, söin niitä koko ajan mutta tulin silti raskaaksi. Tai että unohdin kerran ottaa yhden pillerin.
Tulevalla isällä ei siis ole ollut pienintäkään ajatusta tai halua tulla isäksi, ainakaan siinä vaiheessa elämäänsä tai ainakaan sen naisen lapselle. Tilanne voi hänestä tuntua todella ahdistavalta. Kuulostaa hirveältä ja raadolliselta, mutta aika monet seurustelevat lähinnä säännöllisen seksin vuoksi ja että olisi vaan joku jonka kanssa olla, eikä suinkaan siitä syystä että ovat mielestään löytäneet sen oikean ja haluavat perustaa perheen.
Niin ollen pystyn kuitenkin jollain tasolla ymmärtämään sen, että vastoin omaa tahtoaan isäksi tullut, varsinkin jos hän on kovin nuori ja/tai muuten epäkypsä, sanoutuu aluksi irti lapsesta kokonaan. Se on surullista, mutta toivon mukaan asia kuitenkin muuttuu hänen kypsyessään ja hän haluaa alkaa pitää yhteyttä lapseen myöhemmässä vaiheessa. Sitten kun hän on kypsä isäksi ja kantamaan vastuunsa.
Jos ei ole valmis isäksi, ei pidä harrastaa seksiä. Ihan sama, mitä tyttö/nainen sanoo ehkäisystä. Piste!
En ikimaailmassa olisi miehen kanssa, joka hylkää lapsensa.
Oma mieheni on isä ja hänen suhde lapsiinsa on parantunut meidän yhdessäolon aikana. Pyydän häntä huomioimaan lapset ennen minua. Lapset eivät ole pieniä enää kauan ja lapsuus vaikuttaa elämään aika paljon. Minulla on aikaa viettää miehen kanssa kahden ihan tarpeeksi sitten kun lapset ovat isompia.
T. 40 vuotias aikuinen nainen
Vierailija kirjoitti:
Aloitus oli vielä simppeli.
Mutta mitäs sanotte isästä, joka hylkää ekan suhteen lapsensa, kun toka suhde loppuu? Tokan suhteen vaimo piti huolta ekan suhteen lapsen tapaamisista, mutta ei tietenkään enää, kun omakin suhde mieheen loppui.
Näitäkin todella on että se uusi vaimo saattaa olla ihan hyvä tuki. Itse myös olin tukemassa miestäni viikko-viikko vanhemmuuteen kun lasten äidillä oli paha jaksamisongelma jota purki pompottelemalla ja kiusaamalla meitä. Nyt kaikki jaksavat paremmin ja lapset tulevat ja lähtevät iloisena molempiin koteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jopa 20% lapsista on käenpoikaisia jota "isä" vain kasvattaa eikä oikeasta isä ole maisemissa.
Siihen kun suhteutetaan, lapsien "hylkääminen" on hyvin harvinaista.
Nyt on näitä geenitestejä. Niiden tekijät saavat tiedon, josko sukulainen löytyy tietokannasta. Kannattaa teettää itsellään ja lapsillaan, jos epäilystä. Teette itse nyt ja lapsille vaikkapa joululahjana.
Jäävät petolliset mammat kiinni 🤗
Pian voi löytää myös miehen erehdykset kun laittaa omien lasten dna:n nettiin niin tulee tieto onko sisaruksia muuallakin kuin oman katon alla.
Rohkea. Tekee mikä itsestä tuntuu parhaalta, eikä välitä muiden mielipiteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herätään myös toiseen todellisuuteen ja kysytään, mitä lapsen äiti on tehnyt sen eteen, että isä on tehnyt niinkin kovan ratkaisun? Kiusannut, pomputtanut, taloudellisesti hyväksikäyttänyt, mustamaalannut, kertonut kuunneltua totuutta? Varmasti hylkääjä-isissä on narsistisia kusipäitä, mutta on myös niitä, joilla ei ole äidin tekojen takia muuta mahdollisuutta.
Herää sinäkin oikeaan todellisuuteen ja ota otsikon kysymys sellaisena, kuin se on. Siinähän kysytään, millainen mies hylkää lapsensa.
Siis hylkää lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on taloudesta ja isä on tullut hyväksikäytetyksi mainitsemissasi asioissa niin kyllä. Jos kyse on kiusanteosta, pomputtelusta tai muusta isän elämän vaikeuttamisesta niin kyllä. Niin se metsä vaan vastaa kuin sinne huudetaan. Sijaiskärsijänä on lapsi, mutta se on hänen äitinsä valinta. Lapsen edulla kovasti ratsastetaan, mutta unohdetaan erottaa se äidin edusta.
Tilanne on vaikea mutta siltikään ei lapsen vika.
Miehen(kin) on kannettava vastuu tekosistaan ja oikea ihminen tajuaa kyllä että lapsi tarvitsee kumpaakin vanhempaansa.
Ja varsinkin jos äiti on oikeasti jollain tavalla häiriintynyt ,on täysin anteeksiantamatonta hylätä lapsi kokonaan tämän armoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia en uskalla hankkia lapsia!
Vierailija kirjoitti:
Pelinappulana käyttäminen on jo vaan sitäkin että vaatimalla vaaditaan tapaamissopimus. Että sille ei riitä jos niiden lasten isä sanoo, että tapaa sitten lasta kun pystyy tapaamisaikoja järjestämään. Että simputetaan sillä tapaamissopimuksella, kun halutaan viedä toiselta vähintään yksi viikonloppu pois kuukaudessa jolloin ei voi mitään suunnitella vapaasti ja sitten nautitaan siitä tilanteesta. Tai useinhan niitä viedään enemmänkin, kaksi viikonloppua taitaa olla se vakio.
Sinähän verraton veikko olet.
Että äiti simputtaa jos haluaa että otat lapsesi säännöllisesti luoksesi vaikka hän hoitaa kaiken muun ajan.
Että sinun pitää saada valita ne päivät jolloin sinulle ei millään löydy muuta tekemistä, niin sitten voit jollain lyhyellä varoitusajalla ottaa lapset?
Mitä ihmettä?!
Ei se mitään vapaaehtoistyötä ole omien lasten hoitaminen.
Se on sinun vastuulla hoitaa oma osuutesi ja tehdä se kunnolla ja asiallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs tää, nyt jo ap:n ystävän 115? vuotias lapsi nykyään tuumaa?
Vierailija kirjoitti:
Paska isä ja paha ihminen, mitäpä tuohon voi muuta sanoa.
Minun isäni a m p u i itsensä kun olin 14 vuotta.
Onko isäni mielestäsi paska?
Häh?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus on vaan uudelle parisuhteelle helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä, kuin lähtee säätämään exien ja aiemman liiton lasten tapaamisten ja isovanhempien ym. juttujen kanssa. Voi kuullostaa julmalta, mut lapset tottuu muutoksiin ja unohtaakin pian, jos ei tapaa. Mä oon mieheni kanssa aikoinani tehnyt periaatepäätöksen, että hän ei enää tapaa hänen edellisen suhteen lapsia siinä vaiheessa kun me muutettiin yhteen. Mies itse koki et niin on helpompi, että saa keskittyä siihen perheeseen mikä meillä tulee olemaan. Kaikkeen tottuu!
Minä en tottunut siihen että isä a m pui itsensä haulikolla, kun äiti sanoi vievänsä meidät pois.
On isää ikävä..mutsi on vaj akki...
Vierailija kirjoitti:
Herätään myös toiseen todellisuuteen ja kysytään, mitä lapsen äiti on tehnyt sen eteen, että isä on tehnyt niinkin kovan ratkaisun? Kiusannut, pomputtanut, taloudellisesti hyväksikäyttänyt, mustamaalannut, kertonut kuunneltua totuutta? Varmasti hylkääjä-isissä on narsistisia kusipäitä, mutta on myös niitä, joilla ei ole äidin tekojen takia muuta mahdollisuutta.
Mun äiti toi kotiiin uuden iskän, kun isän ruumis oli ollut haudassa 2 viikkoo
Uusi iskä vei meidän kaikki rahat.
Äitini on h u o r a.
haluaako joku kertoa miten hyvä7ok äitini on?
Suuri osa miehistä ei alunperinkään halua lapsia, suostuvat vain naisen ja yhteiskunnan odotusten mieliksi. Ei ole siis ihme, että tilanteen vaikeutuessa hylkäävät lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herätään myös toiseen todellisuuteen ja kysytään, mitä lapsen äiti on tehnyt sen eteen, että isä on tehnyt niinkin kovan ratkaisun? Kiusannut, pomputtanut, taloudellisesti hyväksikäyttänyt, mustamaalannut, kertonut kuunneltua totuutta? Varmasti hylkääjä-isissä on narsistisia kusipäitä, mutta on myös niitä, joilla ei ole äidin tekojen takia muuta mahdollisuutta.
Mun äiti toi kotiiin uuden iskän, kun isän ruumis oli ollut haudassa 2 viikkoo
Uusi iskä vei meidän kaikki rahat.
Äitini on h u o r a.
haluaako joku kertoa miten hyvä7ok äitini on?
Paska äiti ja paha ihminen, mitäpä tuohon voi muuta sanoa.
En lukenut vastauksia, mutta olen ihmetellyt tätä ilmiötä. Ja sitten vielä toitotetaan, kuinka äidin täytyy tukea isän isyyttä ja muuta diipadaapaa! On hienoa, että tasa-arvoisuus vanhemmuudessa on lisääntynyt, mutta selvästi edelleen on näitä isiä, jotka ovat isiä niin kauan kuin sitä heidän isyyttään jatkuvasti tekohengitetään ja kehutaan. Sitten kun tulee pettymys (ex)vaimoon, aletaan kiukutella ja ollaan niin päähän potkittuja ja hylätään lapsi siinä omassa uhmakohtauksessa. Ja jos uusi tyttöystävä vaatii "lapsettomuutta", hylätään siinä vaiheessa, koska nyt löytyi se Oikea Nainen ja koko entinen elämä oli vain pahaa unta. Mitään käsitystä velvollisuudesta ja ihmissuhteiden jatkuvuudesta ei ole. En mitenkään osaisi kannustaa hylätyn lapsen äitiä tekemään kaikkensa tällaisen isä-lapsi-suhteen eteen. Minusta on parempi näissä tapauksissa lapsen olla ilman isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus on vaan uudelle parisuhteelle helpompaa aloittaa puhtaalta pöydältä, kuin lähtee säätämään exien ja aiemman liiton lasten tapaamisten ja isovanhempien ym. juttujen kanssa. Voi kuullostaa julmalta, mut lapset tottuu muutoksiin ja unohtaakin pian, jos ei tapaa. Mä oon mieheni kanssa aikoinani tehnyt periaatepäätöksen, että hän ei enää tapaa hänen edellisen suhteen lapsia siinä vaiheessa kun me muutettiin yhteen. Mies itse koki et niin on helpompi, että saa keskittyä siihen perheeseen mikä meillä tulee olemaan. Kaikkeen tottuu!
Minä en tottunut siihen että isä a m pui itsensä haulikolla, kun äiti sanoi vievänsä meidät pois.
On isää ikävä..mutsi on vaj akki...
Isäsi itsemurha oli hänen oma valintansa eikä liity äitiisi mitenkään. Varmaan ymmärrät, että äidilläsi ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin viedä teidät turvaan isältäsi, jos haulikon kanssa heilui?
Isänä on vaikea käsittää, miten joku voisi jättää lapsensa, ellei sitten lähtökohtaisesti jo tunneside omaan lapseen ole ohuehko.