Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämäänsä valittava ystävä
14.05.2014 |
Minulla on yksi sellainen ystävätär, joka kovasti haluaa tavata minua. Käymme kahvilassa ja ne tapaamiset venyvät aina pidemmiksi kuin haluaisin. Hänellä ei ole omaa perhettä, eikä voi enää lapsia saadakaan. Minä olen perheellinen. Minusta tuntuu, että tapaamme vain siksi, että tämä ystävä saisi valittaa elämäänsä minulle. Olen kuullut ne samat valitukset hänen elämänsä eri vaiheiden vastoinkäymisistä monta kertaa. Levy pyörii hänellä paikallaan. Yksi toinen ystävä oli tämän suoraan hänelle sanonutkin. Sanonut, että ei jaksa kuunnella tuota samaa levyä uudestaan enää. Siitä ystävättäreni oli sitten syvästi loukkaantunut. Hän on ikään kuin takertunut elämänsä ikäviin asioihin kaksin käsin, minusta näyttäisi siltä, ettei hän tahdo päästää niistä irti. On kuin hänen identiteettinsä olisi niistä kiinni. Olen yrittänyt ymmärtää ja tukea, kannustanut myös käymään terapeutilla, koska hänellä olisi siihen varaa. Hän tuntuu pitävän minua terapeuttina.
Hän ei koskaan kysy, miten minä voin. Kun hän soittaa 40-vuotispäivänäni, hän ei edes onnittele. Hän vain puhuu itsestään. Miten tällaisen ystävän kanssa pitäisi menetellä? Olen niiden tapaamisten jälkeen aina tosi väsynyt henkisesti. Hän voisi istua kahvilassa varmaan 5 tuntia, jos minä en sanoisi, että nyt pitää lähteä.
Hän myös paheksuu sitä, että juon joskus yhden ! lasin viiniä. Joskus on tehnyt mieli sanoa, ettei tuota sinun valitustasi ihan selvinpäin jaksa kuunnella.. Ikäväksi nuo tapaamiset tekee myös se, että hän puhuu aina hyvin kovalla äänellä, haluaa ikäänkuin lisää yleisöä traagisille tarinoilleen. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Mitä tekisitte minun asemassani? En toisaalta haluaisi hylätä tätä ihmistä.
Kommentit (32)
Olet sinäkin aika hölmö, kun tapaat ihmistä, josta et selvästikään edes pidä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti hän löytäisi miesystävän, pitkäaikaisen. Vastaavanlainen ystäväni katosi elämästäni, kun hänellä alkoi elämä hymyilemään uuden miehen myötä. Ei juurikaan kuulunut hänestä useaan vuoteen mitään, mutta heillä meni poikki, niin johan oli taas pyytämässä kävelylle ja kahville. En jaksanut alkaa terapoimaan poikki mennyttä suhdetta, ja varmaan samalla sitä aikaisempaa valituslevyä ois joutunut taas kuuntelemaan. Jos ei seura kiinnostanut, kun meni hyvin, niin maksakoon terapeutin, tai hankkikoon uusia ystäviä, vanhat on jo väsytetty, mukaanlukien minä.
ap vastaa: kun tutustuin häneen, pidin hänestä. Hän ei näyttänyt tuota valittavaa puoltaan silloin, vaan oli ihan kiva ja rento ihminen. Kun on monta vuotta tuntenut jonkun, asia ei ole niin yksinkertainen että halki-poikki-pinoon.
Itse olen tällainen valittava ystävä, jolla piisaa tragedioita, enkä pane pahakseni jos minulle käytöksestäni huomautetaan. Kun on syöpä jo toista kertaa voitettu ja istuu työttömänä kotona yksin, sitä keskittyy vaan omiin huoliinsa ja omaan napaansa. Olen kiitollinen ystävilleni, jotka minua kestävät.
En jaksanut lukea tuota valitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:36"]Itse olen tällainen valittava ystävä, jolla piisaa tragedioita, enkä pane pahakseni jos minulle käytöksestäni huomautetaan. Kun on syöpä jo toista kertaa voitettu ja istuu työttömänä kotona yksin, sitä keskittyy vaan omiin huoliinsa ja omaan napaansa. Olen kiitollinen ystävilleni, jotka minua kestävät.
[/quote]
Kysytkö ikinä mitä ystävillesi kuuluu?
Sano joskus ystävälle suoraan, ystävällisesti, että sinusta hänen pitäisi päästä noiden ikävien asioiden yli ja jatkaa elämäänsä ja nähdä myös ne elämänsä hyvät asiat. Sano, että sinusta hän on takertunut liikaa vastoinkäymisiin, nyt olisi jo aika päästä niistä yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et osaa asettaa rajoja. Siitä kertoo jo se, että tapaamiset venyvät pidemmiksi kuin haluaisin.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:35"]
Toivottavasti hän löytäisi miesystävän, pitkäaikaisen. Vastaavanlainen ystäväni katosi elämästäni, kun hänellä alkoi elämä hymyilemään uuden miehen myötä. Ei juurikaan kuulunut hänestä useaan vuoteen mitään, mutta heillä meni poikki, niin johan oli taas pyytämässä kävelylle ja kahville. En jaksanut alkaa terapoimaan poikki mennyttä suhdetta, ja varmaan samalla sitä aikaisempaa valituslevyä ois joutunut taas kuuntelemaan. Jos ei seura kiinnostanut, kun meni hyvin, niin maksakoon terapeutin, tai hankkikoon uusia ystäviä, vanhat on jo väsytetty, mukaanlukien minä.
[/quote]
Tämä on kanssa yksi ilmiö: paljon aikaa ja huolenpitoa vaativat ystävät, jotka katoavat heti, kun elämä hymyilee ja tulevat takaisin, kun kaipaa tukijaa. Miksi ei jakaa myös niitä hyviä aikoja sitten? Luulevatko nämä ihmiset, että ystävyys on yksipuolinen terapiasuhde? Tiedän tämänsukuisia tapauksia sekä omasta että tuttavien piiristä. Nähin kannattaa kyllä ottaa etäisyyttä, samoin ap:n ystävän tapaiseen itsesäälissä rypevään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:38"]
En jaksanut lukea tuota valitusta.
[/quote]
Jaksoit kuitenkin kommentoida sellaista, mitä et ole lukenut.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:55"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:38"]
En jaksanut lukea tuota valitusta.
[/quote]
Jaksoit kuitenkin kommentoida sellaista, mitä et ole lukenut.
[/quote]
Ja sinä tartuit syöttiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein näissä tilanteissa ei auta muu kuin ottaa etäisyyttä ystävään. Voit toki kokeilla sanoa asiasta ystävällisesti, mutta tuollaiset ihmiset harvoin muuttavat toimintatapaansa.
Mitä jos sanoisit sille ystävälle, että "kerropas vaihteeksi jotain kivaa, mitä sinulle on tapahtunut." Tai: "Juteltaisiinko vaihteeksi mukavista asioista?"
Yritä jollain tavalla herätellä häntä huomaamaan, että tulee liikaa valitusta. Eihän tuollaisesta voi suuttua, tai jos suuttuu, niin sitten on kyllä aika itsekäs ihminen kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:51"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:35"]
Toivottavasti hän löytäisi miesystävän, pitkäaikaisen. Vastaavanlainen ystäväni katosi elämästäni, kun hänellä alkoi elämä hymyilemään uuden miehen myötä. Ei juurikaan kuulunut hänestä useaan vuoteen mitään, mutta heillä meni poikki, niin johan oli taas pyytämässä kävelylle ja kahville. En jaksanut alkaa terapoimaan poikki mennyttä suhdetta, ja varmaan samalla sitä aikaisempaa valituslevyä ois joutunut taas kuuntelemaan. Jos ei seura kiinnostanut, kun meni hyvin, niin maksakoon terapeutin, tai hankkikoon uusia ystäviä, vanhat on jo väsytetty, mukaanlukien minä.
[/quote]
Tämä on kanssa yksi ilmiö: paljon aikaa ja huolenpitoa vaativat ystävät, jotka katoavat heti, kun elämä hymyilee ja tulevat takaisin, kun kaipaa tukijaa. Miksi ei jakaa myös niitä hyviä aikoja sitten? Luulevatko nämä ihmiset, että ystävyys on yksipuolinen terapiasuhde? Tiedän tämänsukuisia tapauksia sekä omasta että tuttavien piiristä. Nähin kannattaa kyllä ottaa etäisyyttä, samoin ap:n ystävän tapaiseen itsesäälissä rypevään.
[/quote]
Olen täysin samaa mieltä näiden kahden kirjoittajan kanssa! Olen sanonut muutamale "ystävälle" että ystävyys on kovin yksipuoleista kun aina silloin otetaan yhteyttä kun menee huonosti mutta ei koskaan hyvinä aikoina. Tai jos itse haluaisi kertoa huolistaan niin ei käy. Etäisyyttä semmoisiin ihmisiin jotka vievät kaiken energian mutta eivät anna sitä!
Itse otin etäisyyttä tuollaiseen ihmiseen. Ei tavata enää oikeastaan ikinä, eikä kaduta. Ystävyyssuhteen pitäisi toimia vastavuoroisesti.
Olivat ne syyt valittamiseen ja itsesääliin miten ymmärrettävät tahansa, se olo ei sillä lopulta parane, että pyörittää samaa valitusvirttä vuodesta toiseen. sillä vain pitää sitä yllä, sitä pahaa oloa.
Ei ystävä saisi olla mikään roskakori.
Roskakorin roolia ei kannata ottaa. Ihan suoraankin voi puhua. Jos se toinen siitä suuttuu, kun ei ystävä jaksa kuunnella yksipuolisesti murheita tunnista toiseen, suuttukoon. Ei se siihen kuole, saapahan taas uutta vettä myllyynsä. Jotkut ihmiset ovat onnellisia vasta sitten, kun ovat onnettomia. Kieroa, mutta totta.
Tsemppiä vaan kaikille ymmärtäjille, pitäkää huolta itsestänne tällaisten ihmisen lähellä puhumalla suoraan ja laittamalla rajat.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 09:25"]
Usein näissä tilanteissa ei auta muu kuin ottaa etäisyyttä ystävään. Voit toki kokeilla sanoa asiasta ystävällisesti, mutta tuollaiset ihmiset harvoin muuttavat toimintatapaansa.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Itse varmasti sanoisin myös jotenkin neutraalisti nuo kasin ehdottamat asiat, että huomaatko, että vellot vain negatiivisissa asioissa. Kuitenkin jos tuohon lähtee, ei voi olla varma, etteikö ystävä loukkaannu verisesti.
Eli suoraan puhuminen kyllä mittaa ystävyyden: joko ystävä tajuaa, että valittaa koko ajan ja saa sysäyksen tehdä jotain muuta. Tai sitten suoraan puhumisesta seuraa vain hirveä draama, jossa ystävä on loukkaantunut sydänjuuriaan myöten ja ystävyys menee vaakalaudalle.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 09:48"]
Itse otin etäisyyttä tuollaiseen ihmiseen. Ei tavata enää oikeastaan ikinä, eikä kaduta. Ystävyyssuhteen pitäisi toimia vastavuoroisesti.
[/quote]
Lisään tähän vielä, että kerroin ennen etäisyyden ottamista tälle ihmiselle, mikä mua häiritsee. Eli se ainainen valittaminen ja se, ettei hän ikinä kysynyt, mitä mulle kuuluu. Jos joskus yritin kertoakin omista asioistani, keskeytti hän ja alkoi valittaa, miten paljon kamalampaa hänellä on. Ihan sama, oliko kyse minun avioerostani tai siitä, että mummoni oli sairaalassa kuoleman kielissä. Ei hän tietenkään ymmärtänyt, kun sanoin miksi en jaksa enää. Joka tapausessa olen helpottunut, ettei enää olla tekemisissä. Jokainen tapaaminen vei multa pitkäksi aikaa energiat.
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 09:11"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:55"]
[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 08:38"]
En jaksanut lukea tuota valitusta.
[/quote]
Jaksoit kuitenkin kommentoida sellaista, mitä et ole lukenut.
[/quote]
Ja sinä tartuit syöttiin...
[/quote]
Ja sinä olet idiootti...
Alue: Aihe vapaa
Ystävyytenne ei ole enää ystävyyttä, vaan yksipuolinen hyötymissuhde. Ota ihan oikeasti etäisyyttä.