+++NELIAPILAT alkuviikkoon+++

heissan vaan kaikille!



Tänään oli sitten se suuri päivä, kun piti tuo antenni poistaa. Lääkäri roplasi aikansa (erinäisillä koukuilla...) ja totesi että kierukan langat ovat karanneet niin syvälle, ettei saa sitä pois! Varasin ajan pääterveysasemalle, ultraan. Ajan sain " vasta" maanantaiksi. Toivottavasti siellä lääkäri jo osaisi sen onkia ulos, kyllä kypsyttää...



Onko muilla kokemuksia? Nimenomaan hormonikierukan kanssa. Luulenpa että on viimeinen värkki, joka minun sisuksiin laitetaan :), mielelläni ottaisin sinne kohtuuni jotain ihan muuta ;).

*ärtyisää puhinaa*



Helmiinille tuosta painon pudotuksesta: mulla olisi loppusuora menossa, viimeiset 5kg jäljellä. Jo meinasin äsken neuvolasta kotiin tultua sortua keksipakettiin, mutta tulinkin sitten kuivin suin tietokoneelle =), syön vaikka ananasta... Olen 159cm pitkä ja tällä hetkellä painan 63, tavoite olis 58, mukavampi ois tuo vitosella alkava... Kesään asti olen antanut itselleni aikaa! Kiva olis päästä tuosta vararenkaasta ennen bikinikautta :) (tosin eipä suuremmin suruttaisi jos se masu rupeaisi takaisin kasvamaan...)



äsh, tulee niin paljon kirjoitusvirheitä, että menee puolet ajasta niiden korjailuun =).



pupuiluintoa kaikille ja plussaonnea niille, joilla on sellainen aika!



tää lopettelee nyt

[color=blue]k@isa-78

Voi Kaisa78, onpa kurja tilanne tuon kierukan kanssa! Toivottavasti saat pätevän " onkijan" , joka osaa ottaa sen pois. Mulla on ollut kaks kertaa kuparikierukka, ja sen takia runsaat ja kivuliaat menkat. Lääkäri suositteli seuraavaksi tuota Mirenaa, mutten taida sittenkään uskaltaa, koska aika monet on siihen tyytymättömiä.

No, vähän aikaista miettiä ehkäisyä! Tulis se plussa nyt ensin.



Mua ihan huvittaa tuo miehen kuumeilu; yks päivä kauppareissulla se parkkas auton ihan kaupan eteen, ja kun sitä ihmettelin, niin tämä vastasi virnistellen, " ettei ne munasolut vaan jäädy" . Sitten, kun kerroin täältä palstalta lukeneeni, että punaviini auttaisi raskaaksi tulossa, niin siltä istumalta lähti ostamaan pullon. Muutenkin se on tosi huomaavainen ja jotenkin ihanan hellä, on tietty laskenut kalenterista, että nyt on " otollinen aika" .



Nyt vaan kun saisin nuo kakarat nukkumaan yöllä, niin voisi jotain yrittääkin! Argh, kuopus aloitti taas yökarjumiset, taitaa olla hampaita tulossa. Rauhoittui mokoma vasta sitten, kun otettiin viereen nukkumaan... Sitten aloitti keskimmäinen... No, tämä on tätä

elämää, ei voi ottaa liian vakavasti.



Teidän siivousjutuista motivoituneena ajattelin (huom. vasta ajattelin) järjestää kylppärin tänään. Meillä on ihan liikaa kaiken maailman töhniä ja geeleja ja lakkoja, joita kukaan ei ikinä käytä. Nyt kun vaan saisin itseni tästä koneelta pois.



Chicky 13/30 muistaakseni

Kiitos chicky kannustuksesta! Muuten ei kyllä kierukasta ole pahaa sanottavaa, on vaan mokoma kotiutunut liiankin hyvin kun ei halua ulos tulla =).

Vuoto on ainakin tosi niukka, ei kylläkään ole jäänyt kokonaan pois (mistä saattaisi myös huolestua...), mutta pikkuhousunsuojalla pärjään.



Laittelen maanantaina sitten kuulumisia, miten meni [hih, minäkö malttaisin sinne asti pysyä täältä pois, kun kerran tähän innostuin :) ], jos se seuraava tohtori ei sitä saa ulostettua, en tiedä mihin sitten passittavat... Äitipolille vaiko meniskö yksityiselle..? Täällä jo valmiiks murehdin, vaikka ei vielä pitäisi!!



Mulla oli kierukka (hormoni sellainen) myös toisen ja kolmannen lapsen välissä, kerkes olla vain puoli vuotta kun vauvakuume iski!.. Olin jo varma että meidän lapsiluku jää kahteen, mutta vielä mitä :)...

Tosin olin NIIN varma ettei kolmosen jälkeen tule lapsia, että olen jo myynyt kaikki vauvavehkeet... Mutta onhan se kiva mahdolliselle neloselle ostaa omat vehkeet, melko varmaan kyllä käytetyt, mutta silti meille uudet;)



Kertokaahan muutkin kuulumisia, jos kiireiltänne kerkeätte!

[color=red]Positiivista loppuviikkoa kaikille!

Tilan jälkeen tänne vääntäydyin... kesti vain hiukan aikaa kun luin edelliset viestit. On sen verran aktiivista väkeä, että on monta sivua lukemista, jos menee päiväkin kun tänne ei ehdi. Mutta en valita... mukava, että porukat kirjoittelee ahkerasti. On kiva lukea samassa tilanteessa olevien ajatuksia raskautumisesta ja muistakin asioista.



Juu, tuohon Tilaan olen hiukan koukussa, samoin kuin muihinkin sisustusohjelmiin/-lehtiin. Meillä on siis parasta aikaa remontti menossa ja vinkkejä haeskelen sieltä sun täältä. On tää remontti niiiiiin rasittavaa, mutta onhan se kiva kun valmistuu. Tuntuu vaan, että edistyy välillä turhankin hitaasti... kun ei olle päivässä kun nuo 24 tuntia.... Mutta ei tässä kiirettä, jos kesäksi saisi valmiiksi, jotta pääsisi tuon pihapiirin kimppuun.



Mulla on kp30 tänään. Tuntemuksia puoleen tai toiseen ei ole. Mulla piti tänään olla seulonta kohdunkaulansyövän toteamiseen (30v kun tulee kohta täyteen), mutta peruin sen, koska ajattelin tädin olevan juuri nyt vierailulla... mutta eipä ole näkynyt. Joten olisi sinne voinut mennäkin ja nyt olisi sekin näyte matkalla tutkittavaksi.



Kyllä alkaa hiukan jännittämään, josko olisi käynytkin niin onnellisesti, että olisi jo ekalla kerralla tärpännyt. Testiä en ole vielä hankkinut, on kyllä mielessä käynyt, mutta malttanut olen mieleni... Ajattelin, että jos ei viikon päästä ole tätiä näkynyt vierailulla, haen testin ja teen sen. Mutta katotaan nyt, miten maltan...



-emma-

Täällä kotona kyllä mökää riittää, mutta missäs kaikki Neliapilat on??



Tuota niksiä kyllä meinaan koittaa, olikos se Chickyn...

Eli nyt täytyy ostaa lelulaatikoita lisää ja lajitella vielä tarkemmin. Sitten jemmaan osan komeroon ja annan sieltä tarpeen mukaan. Olis kyllä ihanaa, ettei leluja olis aina pitkin poikin.

Yhden ystävän lapsi tulee sillon tällön kylään ja rakastaa lelujen levittelyä. Hän aina kippaa kaikki lelut laatikoista eikä varmasti auta siivoamisessa. Nyt kun olisi vain osa leluista käytettävissä, ei tämä innokas 7vuotias sais niin suurta sotkua aikaiseksi. Mulle riittää ku omat muksut sotkee.

Kertokaa ihania vinkkejä lisää! Kohta meidänkin koti on tip top :)



[color=purple]Nyt riennän iltarutiineihin ja palaan pinoilemaan myöhemmin.

Tänään jaksan taas valvoa :)

pari työpäivää takana, lauantai vielä tiedossa. Josko sitten sais olla " rauhassa" ?? -työnarkomaaniko-



Emmako sanoi olevansa innostunut sisustuksesta? Sama vika; koti pursuu kaikkia sisustuslehtiä. Just väkersinkin uudet verhot, kun löyty tosin ihana kangas. Kyllä taas piristää. Ja kun kevät saapuu, niin intoni siirtyy pihamaan puolelle. Sitten taas tehdään kaikkia pikku remontteja...



Mulla olis lastenhuoneeseenkin hyvä idea mielessä ja meillä on nyt lapsilla 2 makkaria... yläkertaan saa sitten (jos tarve) tehtyä väliseinillä isommille pojille omat huoneensa ja alhaalla olis sitten 2 makkaria pienille... Hyvä, että suunnitelmia on varalla, jos niitä joskus tarvii.



Minä odottelen tädin lähtöä, kun on ollu vähän outo vuoto nyt. Norm. ei kestä kuin 3 päivää, mutta eiköhän se rupee tekemään jo lähtöänsä. Hei hei!!!!



Mieskin nyt kipeenä, joten ehkä meillä sitten ensi viikolla vähän virkeämpää toimintaa. Nyt ei kyllä tunnelma oo mikään henkevin...

Alice kp 6/28-30

Se on meidänkin huushollissa akuuttia tälläkin hetkellä! Kyllä se on kevätaurinko joka tuo fiiliksen; kääk-mitenkä meillä voi olla näin likaista??? ja Olisi ihana saada uudet verhot/yms....

Asutaan vanhaa taloa, jota remontoitu. Syksyn oli sellaista rauhallista aikaa eli ei rempattu mitään... Kunnes isännän alkoi sormet syhyämään... nyt siis ideoidaan kellaria :-) Kivaa puuhaa on!!



Leluja varten hankin muovilaatikoita tämän tästä. Niihin on helppo tehdä pikasiivo ja tykkään toisinaan viettää aikaa lastenhuoneessa " lajittelupuuhissa" . Silloin pitää salaa tunkea, salaiseen roskapussiin kaikkea äidin mielestä epämääräistä ;-)



Mitähän muuta piti höpiseväni?! Ei jaksa muistaa....



ja se kp tänään... 13/28-30 ??

Uteliaisuus jälleen voittaa...

Emma-76 kuinka pitkiä kiertosi yleensä on? Että kuinkas jänniä hetkiä siellä oikein vietellään meiltä salaa? Sulla on siis menossa kp30 eli ilmeisesti(kö) tätin olisi pitänyt jo tulla? Oon ihan höpö kun utelen, mutta kun oon utelias luonteeltani. Jokohan nyt napsahtaisi ++++++ :)



Kohta täytyy kiitää teeveen ääreen. En malta pitkiä löpistä.



Se on munkin heti huomenissa marssittava kauppaan lelulaatikoita osteleen vino pino. On meillä jo jokunen, mutta sais niitä olla enempikin.



Meillä isäntä ei oikein taida välittää mun parin kuukauden yritys-paussista. Tuossa illalla melkein kumosi mut tuonne punkan puolelle. No kai me kuitenkin touhutaan normaaliin tapaan. Oottakaas kun ovis lähenee. Sitä oon niin kiimanen, että ukko raasu on ihmeissään. Siinä unohtuu paussit ja muut.



Mutta nyt äkkiä sohvalle löhöileen. Pakko on vielä ennen unia käydä kurkistamassa, oisko joku Neliapila hereillä....

olen urakoinut tänään, ja pessyt pyykkiä oikein urakalla :)

Ja koska äitini oli meillä visiitillä, en viitsinyt avata Vauvan- sivustoja ;)



Mahaa nippailee, rintoja aristaa, hajut " hyökkäävät vasten nenääni" ja eklottavaa oloakin on ollut, ja väistämättä mielessäni on käynyt taas toiveikkaat ajatukset, että " nytkö?" ;)



Siivoukseen liittyvistä vinkeistä taidan olla viimeinen ihminen vastailemaan, sillä olen kaikkea muuta kuin järjestelmällinen ihminen ;O

Tykkään kyllä siisteydestä, mutta en aina jaksa raivata tätä huushollia, kun nuo lapset levittävät lelunsa alta aikayksikön.

Äitini korjaili lattioiltamme (noloa ;) ) leluja koppaan, ja pian jo pojat levittivät kaikki lattialle ;O

Äitini totesikin, että " kyllä mä nyt alan ymmärtämään kuinka turhauttavaa sun siivoamisesi on" ;)



Yritän pitää järjestystä poikien huoneessa siten, että olen lajitellut lelut laatikoittain (legot yhdessä, puinen junarata yhdessä, pikkuautot yhdessä, jne.) mutta hullun hommaa on, kun tuo kuopus kiskoo kaikki laatikot hyllystä alas, ja tykkäävät enemmän mitä sotkuisempi huone on ;O

Uh, välillä sinne huoneeseen ei meinaa päästä edes sisään ;O



Jännään kovasti huomista sairaalareissua, ollaan menossa jälkitarkastukseen tuon kuopuksemme kanssa (oli selkäleikkauksessa 11/05), ja niin toiveikkaana olen, että josko pääsisi tukikorsetistaan jo eroon (joutunut pitämään sitä 24 h/vrk (-pesut, nekin " rajoitetusti" ), ihan tuosta leikkauksesta asti).

Pidämme kyllä " riemujuhlat" kun tuo h-hetki koittaa ;)



Greippimehua olen toiveikkaana juonut päivittäin, kun luin sen edesauttavan raskautumista ;)

En pidä sen mausta, mutta mitäkös sitä ei tekisi hyvän asian vuoksi :)

Ennen join Valion greippimehua (mutta se vasta kirpakkaa olikin), ja kokeilin sitten Rybb & Deckers´iä, ja maku olikin paljon miedompi, joten sitä nyt sitten lipittelen päivittäin, lääkkeen lailla :)



Jeps, huomenna lisää.

t: Muumimamma-72, kp 21/26-28

Niinhän siinä sitten kävi, että täti pärähti kylään tänä aamuna... :( Odotettuahan se oli, kun pillerit jäivät pois vuoden vaihteessa, mutta onhan tämä olo kuitenkin pettynyt. Vaikka sitä kuinka järkeili, että ekasta kierrosta pillereiden jälkeen ei ole kovin helppo tulla raskaaksi, varsinkaan, kun niitä tuli popsittua yli neljä vuotta. Mutta kuitenkin tuo vaaleanpunainen/-sininen ajatus valtasi mielen, aina enemmän mitä enemmän päiviä tuli... NO, nyt on sitten kp1. Haikeilla mielin...



Ei auta muu kuin jatkaa päivän touhuja... alamaissa.



-emma-

[color=red]*halaus*

[color=black]Vaikka miten yrittäis itselleen järkeillä ettei " voi tulla raskaaksi" heti ekoista menkoista niin totta kai sitä toivoo! Kuinka surullinen olen puolestasi. Toivottavasti seuraava kuukausi on jo parempi! Ihanaa jos moni meistä saisi sen inhottavan tädin häädettyä vähintään 9 kuukaudeksi :)



Me ollaan sisäpotilaina tänään, lapset yskivät ja räkä lentää :/. Tosin pakkasmittarikin näyttää -20, joten ei tee mieli nenää kovin pitkäksi aikaa laittaa oven ulkopuolelle...



Joten, teistä innostuneena, taida ruveta siivoamaan :)... Kyllä heti huomaa, kun ollaan oltu kotona neljän seinän sisällä, ettei kiinnosta nuo kotihommat. Jotenkin sitä innostuu enemmän kun välillä pääsee ihmisten ilmoille. Nyt on kyllä pakko, koska on tulossa kavereita(joilta tauti tuli meille...) kylään.



Voimia kaikille! Laitetaan pystyyn täti-vastainen kampanja ;), toivottavasti se onnistuisi!



Aurinkoista pakkaspäivää kaikille!

k@isa-78

jälleen. Kyllähän mullekin nyt iski siivousvimma kun lueskelin teidän kuulumisia. Nyt täytyy vaan lähteä pienten kanssa puistoon ja sitten noukkimaan se isompi eskarista. Jospa pääsen sitten siivoilemaan kun saan pienet unille, palaillaan.



äitikki kp 18 kai?/30-33(45)

Voi Emma-76 minkä [color=red]täti[/color] sulle teki. Se ei sitten ymmärrä pitää nokkaansa pois toisten asioista. Kyllä menee mieli matalaksi sen vieraillessa.

Söin aikoinaan 9 vuotta pillereitä ilman pausseja. Mulla meni 3 kiertoa, kunnes aloin oottamaan tätä meidän vanhinta. Mielestäni aika nopeesti onnisti.



Kais@-78...pikaista paranemista teille. Koitahan itse pysyä terveenä, neniä niistäessä. Nyt on kaikenlaista kivaa liikkeellä... nuhaa... köhää...masutautia...



Täällä pyykin kimpussa yhä. Mihinkäs tuo vuori katoisi, kun koko ajan lisää tulee. Laiskottaa jo koko pyykkishow, vaan ei tässä ilman vaatteitakaan tuolla pakkasessa pärjää. On se hyvä että on pesukoneet :)

Jestas jos vielä pitäis käsin pyykätä. Vois olla ettei meille olis siinä tapauksessa tullu kuin yksi lapsi. On tää sentään aika helppoa nykyään. Niin että mitäköhän mä tässä narisen.



Yritän pähkäillä että mitenköhän sitä saisi muutaman euron enemmän säästymään kuukaudessa. Näillä tuloilla tullaan nipin napin toimeen. Pitäisi kuitenkin jostain saada nipistettyä vähän säästöön. Jokaiselle lapselle menee se 10e/kuukaudessa, mutta itselle täytyis säästää. Olishan sitä kiva joskus jotain ostaa tai jossain käydä.

Nyt olen yrittäny kauppareissujen jälkeen laittaa kolikot possuun. Usein kuitenkin maksan kortilla. Kauppalistaakin olen tehnyt, ettei turhia tulisi ostettua. Yritän myös vertailla tuotteiden hintoja. Pari kertaa viikossa käydään kaupassa. Kirjanpidon alotin, että näkisi mihin se raha häviää.

Kaipailen vinkkejä, kuinka voisin nipistää menoista muutaman euron sieltä täältä.



Nyt touhuamaan ja kohta ulkoilemaan hetkeksi :)



Helmiini 8/28-31

Kuinkas nyt tuli väriä Kais@n kohtaan, kun en edes laittanut. Laitoin vain tätin värillä.. Olen ihmeissäni???

NO, kyllä tämä elämä tästä vielä jatkuukin, vaikka tällä hetkellä ollaan aina mieli maassa. Jos jotain hyvää, niin täti tuli kuitenkin ajoillaan pillerivuosista huolimatta (kp30) joten ensi kierrossa on helpompi odotella, kun tietää mitä odottaa.



Kyllä ton tädin vierailun selvittyä huomasi kuinka paljon sitä vauvaa oikein haluaisi. Tätä ennen on ollut silleen " viileesti" ; tulee jos on tullakseen, mutta nyt oikein tosissaan toivoo ja kaipaa... Mutta ei muuta kun uutta yritystä putkeen, kun täti vain sallii lähteä pois... Miehelle en ole vielä kertonut, on töissä enkä viittinyt sinne soitella ja masentaa toisen työpäivää. Odotellaan kun nähdään kotona iltapäivällä.



Kiitos kaikille myötätunnosta, te jos jotku, tietää miltä tuntuu pettyä...

Toivottavasti tänne pinoihin tulisi lähiaikoina myös positiivisia uutisia!!



-emma-

Kovasti kiitoksia kaikille ihanille ihmisille jotka ovat tukensa suoneet. Raskasta aikaa, kun kaikki kaatuu päälle yhtäaikaa.. Sain tietää endometrioosini olevan levinnyt lähes kaikkialle (lisätutkimuksia sen tiimoilta on tulossa), jäin työttömäksi ja vielä tuo läheiseni syöpä päälle. Ei paljoa naurata. Mutta eteenpäin ,sano mummo lumessa, ei tässä auta kun jaksaa. Päivä kerrallaan, kun oikein pahalta tuntuu niin tunti kerrallaan. On tässä ennekin selvitty.



Jutuistanne en ole selvillä, kun en jaksa lukea kaikkea, anteeksi...



Palaan huomenissa kertomaan hieman kuulumisia, kun käyn lääkärin ultrassa kierukan takia ja työhaastattelukin olisi! Toivottavasti pääsen kertomaan vain hyviä uutisia!!

Toiveikas torstai fiilis oli aamusta asti, kun jännäsin tuota sairaalareissua tuon kuopuksen kanssa. Tukikorsetista emme vielä päässeet, vaan kuukausi on vielä edessä (tosin tähän oltiin varauduttu, että 4 kk pidetään), mutta lääkäri oli todella iloinen voidessaan todeta, että " poikanne on toipunut leikkauksesta todella hyvin, kiitettävästi" :)

Tämä pelasti päivämme :)



Turvonnut alamaha, ja eilen illalla outoa pahoinvointia, ja nyt odottelenkin, että alkavatko kuukautiset vai olisko voinut onnistaa ;O



Emmalle pahoittelut tädistä ;(

Tiedän tismalleen tuon tunteen, kun pettyy kuukautisten tullessa (kuten me muutkin täällä taatusti surraan tädin tuloa, kuka enemmän, kuka vähemmän), mutta itsessäni olen huomannut, että kaikki kuukaudet eivät tunnu samalta, vaihtelee siis aavistuksen tuo fiilis tädin tullessa visiitille ;O

Aina se kirpaisee, mutta välillä julmemmin, ja välillä jaksan jopa olla tyytyväinen siitä, että kuukautiskierrot eivät ole venähtäneet pitkiksi (mitä molempia poikia yritellessämme tapahtui, ja se jos mikä otti aivoon, ei plussaa, ei kuukautisia, ei toivoa), eli ovat pysyneet melkoisen säännöllisinä.

Jotenkin sitä vaan pähkäilee, että onko itsessään jotakin vikaa? Voisiko jotakin tehdä toisin? Emmekö saakaan koskaan enää vauvaa? Miten jotkut onnistuvat ihan tuosta vaan? yms. mietteitä käy mielessäni ;O



Jotenkin kuvittelin nyt tätä nelosta yrittäessä, että voisi tärpätä suhteellisen piankin, sillä en ole käyttänyt aikoihin hormonaalista ehkäisyä, enkä imettänytkään (mikä vaikutti kolmannen tärppiin kohdallani), ja kuukautiskiertoni ovat tosiaan olleet nakutetut 28 pv.

Mutta näin vaan ei ole käynyt, ja välillä jo pelkään, että venähtääkö tämänkin yrittäminen pitkäksi (kolmosta yritettiin 8 kk).



Kierukasta joku kyseli, ja itselläni on ollut kuparikierukka ja hormoonikierukka, molemmista huonot kokemukset ;(

Tihutteluvuotoa, finnejä, hiusten todella nopea rasvoittuminen, alamahakivut ja turvottelut, yhdyntäkivut yms.

Saati sitten kierukoiden asentaminen ja poisotto, jessus ;(

Kaameat kivut siitä räpeltämisestä, ja tuskan kyyneleitä vuodatin ;(

Päätin, ettei koskaan enää.

Ilmeisesti kohtuni supisteli todella voimakkaasti kierukasta, sillä kun tuo jälkimmäinen otettiin pois, lääkäri sanoi, että " supistelee varmaan muutaman kerran" ;O , mutta itselläni oli ainakin todella tuskaiset oltavat tuon jälkeen, makasin kaksin kerroin sängyllä liki huutaen tuskasta, niin paljon se koski ;(

Ja niin väittivät, että asentaminen ja poisottaminen eivät satu ;O

Hoh, kaikkea muuta ;O

Ei, olen vannonut, että `ei enää yhtä ainuttakaan kierukkaa`, itse asiassa olen vakavissani harkinnut sterilisaatiota, JOS se kaivattu neljäs lapsi ensin saataisiin, taitaisi lapsilukumme sitten olla täysi.



Tälläisin turinoin tänään :)

*Toiveikasta torstaita!*



t: Muumimamma-72, kp 22/26-28

*halaus* tuomaan voimia sinulle.



Välillä tosiaan tuntuu, että kun sattuu jotakin ikävää, niitä ikäviä asioita sitten kerääntyykin samanaikaisesti enemmänkin.

Onneksi välillä kuitenkin niitä aurinkoisiakin asioita, ja niitäkin voisi tulla joskus oikein roppakaupalla.

Ikävinä hetkinä kun oikein ottaa päähän ja itkettää, mietin, että täytyy kait tämäkin kokea, että osaa nauttia niistä iloisistakin asioista.

Tämän ajatteleminen ainakin vähän lievittää pahaa mieltä ja oloa.



*Jaksamista vaikeana hetkenä*

Ensinnäkin Ädälle ja Haavekuvalle toivotan paljon VOIMIA ja JAKSAMISTA, päivä kerrallaan, hetki kerrallaan.... oikeita, lohduttavia sanoja on tosi vaikea löytää.... ONNEA ädä työhaastatteluun!



Harmittelut Emmalle ja muille tädin valtaamille..... ja eikun uutta yritystä vaan! Nujerretaan se täti!!!



Tänään ollut mieli maassa. Uskoin jo päässeeni keskenmenosta jotenkin yli, mutta näköjään se ei niin ole. Kuulin, että naapurin rouva odottaa vauvaa ja laskettuaika on juuri samoihin aikoihin kun mulla olisi ollut jos raskaus olisi jatkunut!! Sydämen haavat repeytyi auki......Miten voi kohtalo järjestääkkin asiat näin? Tuntuu pahalta.....ei se että he saavat vauvan, vaan se ettei me saadakkaan, kun menetimme pikkuisen....... itkettää......



Minnilotta kp 14

Tulinkin valitelleeksi eilen vaivojani tuon kierukan kanssa :-|, on pientä teidän muiden surujen keskellä!

Voimia Ädälle! Onko sinulla tietoa miten endosi hoidetaan? Vai selviääkö se huomenna siellä tutkimuksissa (huono muisti, myönnän!). Ja minultakin onnea työhaastatteluun, pidän peukut pystyssä!!



Minnilotalle en osaa löytää sanoja... Otan osaa surutyöhösi, itse en ole keskenmenoa ikinä joutunut kokemaan, joten en osaa tuntea sitä mitä tunnet. Meillä oli lähes samanlainen tilanne vain kun odotin keskimmäistäni. Silloin siskoni sai keskenmenon. Hänen laskettu aikansa oli muutama viikko meidän lapsen jälkeen, oli jopa samalla viikolla kun meillä oli sitten ristiäiset. Oli vaikeaa ottaa osaa, kun itse oli " turvallisesti" 14 viikolla raskaana. Siis tietysti olin äärimmäisen surullinen hänen puolestaan, mutta en toisaalta voinut tietää miltä hänestä tuntui. On sen täytynyt olla raskasta, varsinkin kun uuden raskauden odotus vei vuoden (hänellä on pco).



Tutkimattomat ovat todella Luojamme tiet... Toivotaan että tuleva kuukausi tuo kaikille myönteisiä tuulia mukanaan, oli huoli millainen tahansa. Annetaan kevätauringon tuoda voimia!



Nyt rupeaa herkistelemään täälläkin,

jatketaan turinoita myöhemmin :)

k@isa-78