Miten kertoa??
Olen 15 vuotias, ikäisekseni kyllä kypsä tyttö joka on raskaana. Olen miettinyt ja miettinyt miten uskaltaisin tai muuten vain saisin aikaiseksi kertoa vanhemmilleni, olen kuitenkin niin nuori. Vanhemmat eivät tykkäisi ajatksesta. Olen toisella kuulla, raskaus oli vahinko, mutta aborttia en tee. Olen valmis elämään lapsen kanssa. Jos jollakulla on neuvoja tai kokemuksia, niin olisin kiitollinen =)
Kommentit (59)
Ai, ei kyllä kuulosta minulle! Suurin osa johtuu siitä että olen sosiaalisesti uskomattoman surkea! Minun on vaikea muokata sanani siihen muotoon että kaikki ne ymmärtää eikä loukkaannu, tämä ongelma minulla on täällä ruudun ulkopuolellakin! (Paha ongelma)
Siis jos minä kirjoitan vaikka että alle 3-vuotias pitäisi olla kotihoidossa, niin lähes kaikki ymmärtää sen sillä tavalla että sen kuuluu olla näin enkä hyväksy muita tapoja, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Sanonpa mitä hyvänsä niin tuntuu että joku loukkaantuu, varsinkin täällä kun äidit on aika herkkiä.
Minä olen aivan vakuuttunut että minulla on joku aivovamma sillä alueella missä ajatus muuntuu puheeksi ja kirjalliseksi tuotokseksi.
En minä tiedä mitä minä tälle ongelmalleni teen, se on minulla ollut niin kauan kuin muistan, ja mitä enemmän yritän sitten selittää että en tarkoittanut asiaa noin kun sen luulit niin sitä pahemmaksi tilanne yleensä menee.
Vika on siis tässä suhteessa minussa koska eihän 99% ihmisistä voi olla niin tyhmiä ettei ymmärrä mitä sanon, vika on pakko olla minussa!
Siis enhän minä ole edelleenkään sanonut ketään huonoksi äidiksi? Missä muka? Olen kyllä varma etät käy täällä niitäkin mutta en ole törmännyt vielä yhteenkään, outoihin ihmisiin kyllä ja aika huolettomiin.
Sen kyllä myönnän että joitakin ihmisiä on tosi vaikea ymmärtää!
Tästä lähtien nyökyttelen kaikkeen että joo, joo, olen samaa mieltä vaikka en olisikaan, niin kai täällä kuuluu tehdä.
Lupaan lopettaa sanomasta mitään mielipidettäni julki, olettekos nyt tyytyväisiä kaikki?
Unohdin tämän toisen nimimerkin mikä vastasi:
Millä tavalla tuo viimeisin kysymykseni nyt sitten loukkasi? Ei siinä ollut mitään loukkaavaa, kiinnostaa vaan tietää että täytyykö alle 18v. äidin raahata omaa äitiään tai isäänsä mukana aina kun haluaa esim. avata kännykkäliittymän? Ja eikö se ole aika epäkäytännöllistä?
Enkä ole takuulla missään sanonut että nuori äiti on huono äiti, kyllä sen huonouden aiheuttaa moni muu asia! Olen tavannut monia tosi fiksun oloisia teini-ikäisiä, ja aivan uskomattoman kypsymättömiä aikuisia, joten en ole ikärasisti.
Täälläkin jotkut nuoret äidit vaikuttaa tosi kypsille, ja jotkut vanhat äidit uskomattomille kakaroille.
Lopetan ehdottomasti tällä palstalla kirjoittelun, kaikki mitä sanon ymmärretään väärin joten lopetan sanomasta mitään!
...mäkin oon pohtinu jonkin aikaa, että jos vaan lopettaisin tällä palstalla käynnin kokonaan :)
Katsotaan kumpi ratkeaa ensin? :)
Alan olla turhan vanhakin tänne, 21-vuotta!
Homma selvä :)
Kiitos selvennyksestä... Ymmärrän sinua hyvin. Täällä vaan tapaa olla melkoisen paljon arkoja asioita joista niin moni vetää henkilökohtaisesti ison asian ja loukkaantuu. Se on selvää että kaikilla ei ole sukkelia ja selviä sanoja käytössä, mutta minä ymmärrän sinua nyt jatkossa paremmin. Pahaa en tarkoittanut, halusin vaan selvittää miksi täällä ihmiset usein kimpaantuu...
Sitä paitsi on sinulla erittäin hienojakin puolustuksiakin :) Esim. tuosta lapsen hoidosta puolustit niitä joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta jäädä lapsen 3-ikävuoteen asti kotiäidiksi. Ja niitä joiden luonteelle on parempi käydä töissä. Parempi tosiaan on että äiti on kotona ollessaan onnellinen ja hyvinvoiva.
Mukavaa odotusta, toivottavasti mahdollisimman onnistunutta synnytystä ja kivaa kevättä teidän perheelle! :)
MrsKole, poju 2,5v ja rv 19+5
juu, ruvetaan vaan nuoret äidit- palsta-lakkoon, mutta onko pelisäännöt niin että ei saa käydä lukemassa, vai vaan että ei saa käydä kommentoimassa. toisaalta jos käy lukemassa, niin saattaa kiusaus kirjoittaa käydä liian suureksi. no joo, kommentoin vielä joihinkin teksteihin ja sitten lakkaan ainakin kommentoimasta. ei me kyllä taideta tällä palstalla vanhimmasta päästä olla, eikös täällä ole noita 23-vuotiaita, sekä varmaan siitä vielä ylöspäinkin...
hmm...anteeksi uteliaisuuteni, mutta kun edellinen kirjoitti että onnelista odotusta...oletko raskaana? no joo, jos olet niin onnea!
Mar_i
Epäilen itselläni Aspergerin syndroomaa mutta en ole vaivautunut asialle mitään tekemään eikä sille kai voikaan mitään tehdä. Lläheiset saa kärsiä mutta ne on jo tottuneet ;)
Mar_i, ihan miten vaan, mulla ainakin on suuri kiusaus käydä lukemassa näitä juttuja, ja kuinkas muuten huomaisin jos sorrut tänne kirjoittamaan ;)
Ja juu, meille on tulossa toinen vauva, viimeinen toistaiseksi.
Tosiaan kaikki tuntuvat olevan täällä huolissaan vaunuista...
Muista että suomessa on mahdollisuus päästä ensikotiin harjoittelemaan ennen synnytystä äitiyttä ja tietenkin synnytyksen jälkeen saatte asua siellä. Ota vaikka yhteyttä sosiaalihuoltoon niin he kyllä pystyvät auttamaan sinua eteenpäin. En tietenkään halua tyrkyttää mitään, mutta jos tuntuu siltä että kukaan ei ymmärrä ja ole tukena, niin hae rohkeasti apua. Toivotan sinulle oikein hyvää jatkoa =)
P.S Äläkä välitä moitteista, jotka tulevat vanhemmilta ihmisiltä. Ainoastaan sinä tiedät omat voimavarasi ja on hienoa että olet valmis ottamaan vastuuta elämästä.
sanoit:
" Epäilen itselläni Aspergerin syndroomaa mutta en ole vaivautunut asialle mitään tekemään eikä sille kai voikaan mitään tehdä. Lläheiset saa kärsiä mutta ne on jo tottuneet ;) "
Sukulaisellani on tuo kyseinen syndrooma, yhtä itsepäinen on kuin sinäkin mutta ei onneksi yhtä tuomitseva, itsekäs ja ylpeä!
et ole mitään minulle henkilökohtaisesti tehnyt.. alkoi vain ärsyttämään muiden puolesta tuo sinun asenne.. ja nyt en enää tänne palstalle jaksa kattella..
Tiedätkö miks työssäkäyvät ihmiset maksaa veroja? Esim. just sen takia, että voi sitten hyvillä mielin pyytää sossusta rahaa, jos ei omat rahat riitä.
Itse en ole enää teini (23), mutta kyllä kertominen jännitti kuitenkin. Minulla oli viiden vuoden suhde takana, ja kun exän kanssa meni poikki, ei mennyt kauaakaan, ku löysin uuden, ja tulin raskaaksi. Samaan aikaan mulla oli keuhkoputkentulehdus, hemoglobiini oli 105.. äiti päivitteli sitä, ja sitten mä vaan töksäytin sille, että mä olen raskaana! Äiti meni punaiseksi ja sanoi, että " ymmärräksä, että sä kuolet" (tarkoitti alhaista hg.) Mutta hetken asiaa sulateltuaan oli onnellinen, ja onneksi pitää uudesta vävystään. Kun isä tapasi mieheni ensimäistä kertaa, minä vaan töksäytin, että isä mä muutan pohjoseen ja susta tulee ukki. Hyvillään mun vanhemmat on meidän puolesta.
Luin ketjun läpi, ja olen hämmentynyt.. Olen siis epäkelpo äiti koska en ole voinut hankkia vakuutuksia?Olen epäkelpo äiti, koska joudun pyytämään hetkellisesti ulkopuolista apua (sossu)?
Me tahdoimme lapsen.Kaikki oli hyvin; mies töissä ja valmistumassa nyt keväällä, minulla vain vähän ammattikoulua kesken alalla joka alkoi pahasti tympiä. Taloudellinen tilanne oli hyvä, pärjäsimme niin että saatoimme ostaa lähes mitä tahansa heräteostoksina (kännykät itselle sekä äidilleni lahjaksi, huonekaluja jne). Saimme vauvan, mies menetti työpaikan. Työpaikan menetys johtui töiden vähyydestä, eli heillä ei ollut tarjota tarpeeksi tunteja. Onneksi valmistuu nyt keväällä ja pääsee kokopäivätöihin(työpaikka siis odottaa).
Aika harva jää sossun luukulle roikkumaan loppuelämäkseen? Eiköhän ne sossusta saadut rahat makseta ennemmin tai myöhemmin takaisin joka sentti ja enemmänkin?
En myöskään käsitä kommenttia, kuinka ei ajatella että lapset kasvavat vaativiksi teineiksi ja vievät paljon enemmän rahaa. Ajattelitko itse olla parikymppinen,kouluttautumaton vielä 15vuoden päästä? En minä ainakaan ajatellut, joten tässä tilanteessa minun ei tarvitse elättää kuin vauva, teini-ikään menee tällä poitsulla vielä jokunen vuosi ja tässä ajassa ole ehtinyt itse töihin.
Vakuutuksista.. Hhmm.. Ottaisin mielelläni vakuutukset. Ottaisin mielelläni kaiken maailman vakuutukset, henkivakuutuksista peilin naarmuuntumisen korvaukseen asti jos piru vie olisi tilanne joka piti olla. Kaikki ei mene niinkuin suunnittelee. Silloin on otettava etäisyyttä ja laitettava asiat oikeaan perspektiiviin. Sydämestäni toivon, että lapseni pysyy niin terveenä, että pärjäämme terveyskeskuksen palveluilla. Muuta en nyt voi tehdä kuin toivoa. Jos se tekee minusta huonon äidin, niin en voi sille mitään. Parhaani yritän, ja Luojan kiitos tiedämme itse mitä teemme oikein ja kuinka hyviä vanhempia olemme. Eli parhaita vanhempia lapsellemme. Ilman uusia vaunuja ja rahavuoria.
Toivon, että joskus olisitte niin tyytyväisiä elämäänne, että saisitte tyydytyksen jostain muusta kuin toisten mollaamisesta. Ja vielä tuntemattomien ihmisten..Mutta nimimerkin takaa on helppo huudella.
tuosta koulutuksestani: keskeyttäessäni ajattelin etten palaa koskaan; nyt olen varma, että tämä ala on minua varten. Että hyötyä siinäkin suhteessa oli pikku breikistä.
Me emme ole enää " nuoria" ja esikoista odotellaan.
Tarvikkeita me ollaan hankittu miehen kanssa ehkä n.300e ja kaikki tarpeellinen sillä summalla on saatu. On olemassa kirppiksiä ja varsinkin SPR:n kirppikset ovat halpoja. Vaatteet, vaunut yms. on ostettu kaikki kirppikseltä. Sideharsovaippoja villapöksyillä me käytämme. Villapöksyt olen itse kutonut, kustannushintaa hahtuvalangalle tuli 20¿ ja näillä vaippatuotteilla selviämme ehkä noin puolen vuoden ikään asti. Pinnasänky on ostettu käytettynä ja hintaa ei tullut kuin 25euroa ja on ihan toimiva vehje.
Noista kustannuksista haluaisin sanoa, että ihan hyviä käytettyjä vauvan tarvikkeita saa kirppiksiltä ja esim täältä vauvan osta & myy osastolta. Eikä vastasyntynyt vauva tarvii ensmäitteks pinnasänkyä äitiys pakkauksen ensisänky ominaisuuksista selitetään kovasti, mutta auta armias että, joku käyttäisi sitä. Pakkaus on iha hyvä ensi sänky ja siten ei tarvitse ostaa kaikkea kerralla. Sukulaisilta ja tuttavilta saattaa saada käytettyjä vauvan vaatteita, meidän suvussa ainakin kaikki kierrätetään(paitsi isosiskoni joka ottaa kyllä vastaan, mutta ei anna mitään).
Sitä paitsi on luontoystävällisempää ostaa käytettynä kuin että ostaisi kaiken uutena.
Olin vanhempi kun eka napero syntyi, 19v. Mutta kyllä kertominen pelotti. lopulta kirjoitin kirjeen ja jätin vanhempieni luokse. Suuttuivat kyllä mutta tyttö nyt 1v 8kk ja kaikki rakastavat neitiä yli kaiken. :)
Ja tavaraa saa käytettynä. meidän emmaljungat makso 40 euroa. turvakaukalo 20euroa. kaikki vaatteet kirppiksiltä. vähän kun viitsii niin löytää tosi hyviä vaatteita edullisesti. sain minimiäitiyrahan, lapsilisän(jossa yksinhuoltaja korotus), sekä asumistuen ja kyllä sillä pärjää. Ei tietysti jää rahaa ylimääräisiin, mutta sillä kyllä pärjää kun yrittää.
Kallein menoerä on vaipat. ja niissäkin onnistuu säästämään vaikka ei jaksaisi kestovaippailla. Esim lidlin vaipat ovat ainakin meille hyviä ja huomattavasti edullisempia kuin liberot.
Vakuutusta ei ole. Ei edes kotivakuutusta.... =) repikää siitä.
onnea odotukseen.
lueskelin näitä juttuja ihan ajankulukseni vain. Ja haluaisin kovasti tietää miten sait vanhemmillesi kerrottua asiasta? Mikä oli heidän reaktio.
En ole itse " nuori äiti" (en kyllä mikään vanhakaan), mutta äiti kuitenkin. Ja halusin kovasti mieheni kanssa lasta vaikka kummallakaan ei ollut töitä jne. En siinä vaiheessa edes miettinyt asioita, kuten millä rahalla ostan vaunut ja muut tarvikkeet. Onneksi meidän molempien vanhemmat tulivat avuksi.
Eli asioilla on tapana järjestyä!!!
Mukavaa kevättä:)
Kannattaa kertoa vanhemmille ihan suoraan ja rohkeasti vaan. Kyllä mekin miehen kanssa jännitettiin ihan kauheasti kertoa vauvauutisia ja huom. meillä oli ollut toiveissa lapsi jo pitkään! Vanhemmat suhtautui todella hyvin ja olivat iloisia, että kerroimme heille jo ihan alussa ja kasvokkain.
Niin ja noista rahajutuista sen verran, että miehellä oli kyllä ihan vakityö, muttei meillä silti mitään säästöjä vauvaa varten ollut. Mutta eipä ole monella vanhemmallakaan pariskunnalla:)
Ja lupicaia, lopeta toi pelottelu!!! Käytettynä saa vauvoille tosi hyviä tavaroita ja halvalla! Myös uusia saattaa esim. nettikaupoista löytää edullisesti. Eipä meidänkään ihan uudet vaunut maksaneet netin kautta ku parikymppiä päälle 200¿.
Ja vakuutusasiat päättää kyllä jokainen ihan itse. Meille ei olisi tullut mieleenkään ottaa mitään vakuutusta vauvalle. Kyllä sitä ennenkin on lasten kanssa pärjätty ilman vakuutuksia. Ja eipä meilläkään turhia vakuutuksia ole. Mitähän mahtaa lupicaia ajatella, kun ei autovakuutuksessakaan ole palo- , eikä ilvaltaa:)
pricilla rv29
Voi v..... miten noi sun kirjoitukset heittää yli!!!Tapiolasta jos haluat tänä päivänä lapselles vakuutuksen niin sulla pitää olla muitakin vakuutuksia siellä.-04 kun syntyi poikamme niin silloin ei ollut näin eli kotivakuutus on meillä muualla.Ystäväni sai lapsen 05 ja he eivät saaneet vakuutusta tapiolasta kun kotivakuutus oli toisessa yhtiössä.
Ja muistatko tapauksen jossa äiti oli huomattavasti ylipainoinen niin heille ei myönetty vakuutusta.Että turha mennä arvostelee sitä kuka ottaa vakuutuksen ja kuka ei.Meidän rapussa asuu nuori äiti ja sai tuon asunnon vaikka oli alle 18v.Nuori äiti EI ole huono äiti vaikka saa rahallista apua vanhemmilta tai jostain muualta.HYVÄ NUORET ÄIDIT VAIKKA TOIVON ETTÄ MUN MURKKU EI TULE VIELÄ KERTOMAAN PITKÄÄN AIKAAN ETTÄ MUSTA TULEE MUMMI:)