Miten kertoa??
Olen 15 vuotias, ikäisekseni kyllä kypsä tyttö joka on raskaana. Olen miettinyt ja miettinyt miten uskaltaisin tai muuten vain saisin aikaiseksi kertoa vanhemmilleni, olen kuitenkin niin nuori. Vanhemmat eivät tykkäisi ajatksesta. Olen toisella kuulla, raskaus oli vahinko, mutta aborttia en tee. Olen valmis elämään lapsen kanssa. Jos jollakulla on neuvoja tai kokemuksia, niin olisin kiitollinen =)
Kommentit (59)
Monilla vakuutusyhtiöillä lapsivakuutus on halvempi, jos sen ottaa ennen lapsen syntymää. Ehdottomasti kannattaa!!! Jos lapsi sairasta pari nhakuumetta 5 vuodessa, tuntuu turhalta, mutta entä sitten kun sattuu ja tapahtuu??
Jos lapsi on allerginen, korvikeravinto on kallista. Jos sattuu tapaturma, jonka pisteytys ei mahdu kunnalliseen hoitotakuusen, millä maksat hoidon? Lapsi tarvitsee erityishoitoa jne. Ennen syntymää otettu vakuutus korvaa kulut. Syntymän jälkeen vakutuksen saa muistaakseni 2 kk ikäiselle terveeksi todetulle vauvalle (tarkista vakuutusyhtiötä)
Vakutus ehtoja annattaa tarkastella uurennuslasilla ja samoin hintoja. hinta/laatu on sangen vaihteleva. Ota tarjous monesta yhtiöstä!
lupicaia:
Ennen en ole pitänyt nuoria äitejä vastuuttomina, mutta nyt aloin pitää!Meillä ei ole kummankaan vanhemmat maksaneet yhtikäs mitään eikä otettaisikaan vastaan mitään " köyhien apuja" , sen verran noloa se mielestäni on, kyllä nyt aikuiten ihmisten täytyy omat ja lastensa kustannukset maksaa, vaikka se tarkoittaakin työtä (hui, ihan totta!)
Ottakaa nyt hyvät ihmiset ne vakuutukset, ne maksaa itsensä tosi nopsaan takaisin jos tulee pientäkin kremppaa vauvalle.
Ainiin mutta soskuhan teillä varmaan maksaakin kaiken, niin että ei huolta huomisesta!*järkyttynyt*
hän on vasta 15 vuotta! luuletko tosiaan että nuori ajattelee samalla tavalla kuin aikuinen!?
ei kenenkään nuoren vanhemmat sulata asiaa heti, mutta tartteehan sitä itsekkin sulatella asiaa...Ja kyllä ne vanhemmat siitä, sä olet kuitenkin niiden vauva ollut joskus joten ei ne tod.näk.kykena hylkäämään sua...päin vastoin vauvan saaminen lähentää.
Ja tästä muusta löpinästä:
Me olemme nuoria (minä 20 mies 24) ja vauva 9kk....Tavaraa oltaisiin saatu lainaan (mies halusi säästää) mutta samaan aikaan tuli toinen vauva veljelleni joten hyvästi niille kamoille...Joten taloudellisen tilan mukaan ollaan osteltu pätkälle kaikkea, ja omasta laiskuudestani johtuen olen ostanut uutta...Mutta toisaalta olen tinkinyt omistani, poika on yleensä siistimissä tamineissa kun me vanhemmat....Ja vakuutuksesta....kaikki mahdolliset löytyy, pojallakin on vakuutus, mutta ei olla tarvittu, kun omavastuukaan ei tullut yksityisellä käynnistä täyteen....Mutta on se hyvä olla jos niin itse katsoo....eihän kaikilla ole kotivakuutustakaan....se on makuasia ja osittain rahas-asia, mutta jos säästää pitäisi niin sanottaisiin jotain turhimpia irti.
Tuosta säästössä pitää olla rahaa-jutusta: viime kesänä piti ostaa tiskikone, no kitkutettiin pari kk ja ostettiin käteisellä, ei siihen välttämättä mitään säästötilejä tartteta korkeintaan itsekuria jos on pakko säästää...
Ja tämä ei ole nyt sitten kirjoitettu millään raha on jees-tyylillä vaan se että jos rahaa on sitä voi käyttää ja jos ei niin ei sitten ja avustuksia saa ja se on ok kunhan ne menee tarpeeseen eikä esim elämän tapa pummien kurkusta alas....
Eli tsemppiä odotukseen ja voimia, ja muista että jokaisella pilvellä on hopea reunus ja mikään maailmassa ei ole parempaa kuin oma lapsi....
En vaihtaisi mihinkään tai mistään hinnasta tätä äitiyden onnea!!!!
-saara ja pätkä 9kk-
Voimia, rohkeutta ja tsemppiä Sinulle ja poikaystävällesi. Toivon, että teillä menee kaikki ok, saman katon alle muuttaminen on iso elämänmuutos, mutta se varmasti valmistaa teitä kohti tulevaa. Ja vanhempasi kyllä varmasti ajan myötä sopeutuvat ajatukseen. Vinkkinä ehkä sanoisin, että olisi hyvä antaa heille aikaa sopeutua ennen vauvan syntymää, mutta niin kuin sanoit, kohtahan se näkyykin jo... Kerro meille listalaisille jossakin vaiheessa, että kuinka sujuu, olet ollut usein mielessäni ja lämpimin ajatuksin sinua ajattelen. Kun synnytysasiat askarruttavat, niin hyvä nettisivusto on www.lapsiperhe.net/aktiivinensynnytys Sieltä saat tietoa lempeistä kivunlievityksistä ja muusta luonnonmukaisesta avusta, mitä synnytykseen tarvitset. Myös Doulan (ystävä, palvelija synnytyksessä) saat yhdistyksen kautta tukemaan sinua ja Doula- palvelut on siis ihan ilmaisia.
En asunut enää kotona eikä välit vanhempiini koskaan ole olleet mitkään hyvät, saati millään tavalla läheiset ja minä olin jo vanha sinuun verrattuna :) (20v.)
Jos asut vielä kotona niin kerrot vaan ihan reippaasti, luulisi että ensin he järkyttyvät mutta kyllä ne varmaan siitä tointuu.... Viimeistään kun lapsi syntyy :D
Oletko ajatellut missä te asutte lapsen kanssa ja pärjäättekö taloudellisesti? En nyt todellakaan halua taivutella sinua luopumaan lapsesta vaan varoitan jo etukäteen, että sitä rahaa uppoaa ihan jonkin verran.
Esim. halvimmat vaunut maksaa n. 300 euroa, onko sinulla varaa niihin?
En kyllä muista mutta luulisin että toimeentulotukea voi saada vasta 17 vuotta täyttänyt eli sinulle ei ole tuloja luvassa mistään paitsi minimiäitiyspäiväraha joka on n. 300 euroa kuussa + lapsilisä 100 euroa, eikä ne riitä todellakaan vuokraan, ruokaan ja lapsen tarvikkeisiin. Enkä tiedä tuleeko ne suoraan sinulle vai edunvalvojallesi eli vanhemmillesi.
Entäs onko sinulla miestä tai yhtään ketään joka voi auttaa lapsenhoidossa? Sitä apua ihan oikeasti tarvitsee, varsinkin jos on yksinhuoltaja.
Oletko jo soittanut neuvolaan, siellä pitää käydä johonkin tiettyyn viikkoon mennessä että saa niitä tukia ylipäätään ja siellä seurataan että sinä ja vauva voitte hyvin. Puhelinluettelosta löytyy alueesi neuvolan numero.
Kysy mitä ikinä tulee mieleen ja kovasti onnea odotukseen!
Voi vitsi, muistan miten itekkin jännitin.. Vaikka olin kyllä ihan aikuinen ja ammatin lukenut enkä asunut kotona. Mutta monen tutun kanssa, joista osa ollut suht samassa tilanteessa kuin sinä, on sitä naurettu että miten sitä jännittää ja sitten kun saa kerrottua ei mitään pahaa kuitenkaan tapahtunutkaan! Eli toki vanhempasi varmasti järkyttyy aluksi, mutta niinkuin edellinenkin vastaaja kirjoitti, viimeistään lapsenlapsensa nähdessään unohtavat kiukkunsa. Jos olet väleissä lapsen isän kanssa kannattaa hänet ottaa ehkä mukaan, vaikka ette olisi yhdessä tai aikoisi lasta yhdessä kasvattaakaan. Mutta muista että et ole yksin joutunut tähän " sotkuun" ja vanhempasi haluavat kuitenkin tietää isästä yms.
Se on iso päätös tuo lapsen saaminen, rohkeutta ja voimia sinulle ja vauvallesi.
Joku tässä ketjussa otti aiheen " rahaa menee vauvan kanssa" esille. Se on kyllä totta, mutta kun nyt sitten odotat vauvaa ja tarvikkeita hankit, niin muista, että vaunuja et välttämättä tarvi, kantoliinalla pärjää hyvin (liinan saa alle 30¿) ja kestovaipoilla säästyy n.1000¿...
Kerro rohkeasti vanhemmillesi päätöksestäsi, heillä on nyt aikaa sopeutua ajatukseen ja odottaa vauvaa kanssasi.
Lähetän sulle ison voimahalauksen, kyllä sinä selviät!!!
nuoret äidit saa joissakin neuvoiloissa ja synnärillä aika huonoa kohtelua, varaudu siihen jo etukäteen äläkä välitä siitä yhtään!
Mitä tulee noihin vaunuihin niin kyllä ne on pakko hankkia. Meillä ainakaan ei vauva suostu kantoliinaan ollenkaan ja on jo niin isokin etten jaksa kantaa.
Jos haluaa kaupassa käydä niin on ne vaunut kätevät kun niihin saa tavaraa sinne alas.
Ja mites päiväunet ulkona, oletko LauraFlame istunut siellä parvekkeella kantoliinassa että vauva saa nukkua ulkona? Minä ainakin paleltuisin kun vauva saattaa nukkua 4-5 tuntia vastasyntyneenä päiväunia.
Ja jos lenkkeilee on vaunut ehdottomat, itse käyn joka päivä tunnin lenkillä ja vauva nukkuu tyytyväisenä vaunuissa :)
Niin on toki muitakin kustannuksia, esim. vauvan pinnasänky patjoineen yms. peittoineen ja lakanoineen maksoi muistaakseni lähemmäs 200 eur, itkuhälyttimet 100 eur, vakuutus maksaa ensimmäisenä vuonna reilu 600 euroa ja niin edelleen, pari tonnia hurahtaa tosi nopeasti jo ennen vauvan syntymää vaikka ostaisi edullisimpia juttuja. Niin eikä se synnytyskään ole ilmainen!
Mitäs jos lapsi sairastuu tai on esim. vammainen, lääkkeet ja kuntoutukset on hinnoissaan, niitä varten täytyy olla aina joku 1000 euroa säästössä.
Ja kannattaa tosiaan olla vauvan isän kanssa tekemisissä, lapsi kyselee varmasti jo parivuotiaana isänsä perään, ja ne elatusmaksutkin voisi olla aika hyvä juttu, samoin lastenhoitoapu silloin tällöin isän taholta.
mielestäni lupicaia pelottelet nyt ihan turhaan! Me ollaan miehen kanssa kummatkin opiskelijoita, eukä meillä ole mitään 1000euron sässtöjä vauvaa varten!! Mun vanhemmat makso meille vaunut ja sitä paitsi käytettyjä vaunuja, ihan hyväkuntosia saa jollain 150eurolla. Me saatiin tuttavilta peräti kolme pinnasänkyä patjoineen! Me saatiin leluja, vaatteita, ym. Ei olla ostettu ite paljon mitään. Vakuutusta me ei vauvalle olla otettu, eikä tähän mennessä oltais kertaakaan tarvittu (tyttö on 6,5kk).
Mutta sitten asiaan, eli tuohon kertomiseen vanhemmille. Itse oltiin miehen kanssa pelkureita ja hoidettiin homma ei-niin-kovin-kivasti. Äidilleni kerrottiin eka. Asuttiin miehen kanssa jo muualla ja ikää oli 19vee, mutta kummankaan meistä vanhemmat eivät odottaneet tulevansa isovanhemmiksi. Eli oltiin mieheni kanssa käymässä vanhempien luona vain äitini oli kotona. Kun olimme lähdössä pois kysyin äidiltäni että " voinko viedä noi minun vanhat vauvavaatteet kotiin?" Äitini siihen että " mitä sä niillä teet?" Minä siihen että " no niitä tarvitaan kohta" . Olen aina ollut isin prinsessa ja isille en uskaltanut kertoa, niinpä sanoin äidilleni että minä en kerro, kerro sinä. Onneksi äiti suostui...
Miehen vanhemmille kerroimme vielä nolommin. Lähetimme mieheni äidille viestin, että " susta tulee taas mummo" (hänellä on jo 1 lapsenlapsi). Ja viestissä luki myös että läl soita jos suutuit! No ei tullu puhelua...mutta viikon päästä anoppi oli jo leppynyt. Ja nyt kun tyttö on puolivuotias niin kaikki mummot ja ukit/vaarit/papat on iloisia tyttösestä.
Meillä ei siis rohkeutta riittänyt kertoa suoraan, mutta tulipa kuitenkin kerrottua. Ja meillä oli suunniteltu lapsi, mutta ollaan " järkeviä nuoria" , joten kukaan ei odottanut mitään vastaavaa ja kaikki luuli että oli vahinko.
Voimia sinulle. Kannattaa varmaan käydä kysymässä noista raha-asioista kelasta ja sossusta! Totta on että sinua voidaan kohdella ikävästi monissa paikoissa, mutta kannattaa yrittää antaa meni ohi korvien.
Uudet vaunut voi halvimmillaan saada 150e ja käytetyistä ei välttämättä tarvitse montaa kymppiä enempää maksaa. Sama koskee pinnasänkyjä. Käy vaikka huuto.netistä kattelemassa. Vakuutusta ei meilläkään ole otettu kummallekaan (tyttö 02/03 ja toisen la 03/06). Vaatteita ja muita tarvikkeita saattaa saada käytettynä ihan ilmaiseksi ja kirppareilta voi tehdä löytöjä.
Minimi äitiyspäiväraha on sen n. 300e, sinun ja lapsen lapsilisät 200e ja elatusapu mieheltä tai sossulta. Jos saat kotona asua ilman vuokran maksua niin uskon että pärjäätte loistavasti. Pieni lapsi ei kuitenkaan vaadi kun kuivaa ja puhdasta päälleen, ruokaa ja paljon rakkautta. Ei vauva tiedä onko hänellä päällään uusi 30e maksava potkupuku vai käytetty 2e puku.
Mutta kyllä minun mielestäni sinun vaan täytyy uskaltaa vanhemmillesi kertoa, jo se osoittaa henkistä kypsyyttä. Onnea sinulle!
Ennen en ole pitänyt nuoria äitejä vastuuttomina, mutta nyt aloin pitää!
Meillä ei ole kummankaan vanhemmat maksaneet yhtikäs mitään eikä otettaisikaan vastaan mitään " köyhien apuja" , sen verran noloa se mielestäni on, kyllä nyt aikuiten ihmisten täytyy omat ja lastensa kustannukset maksaa, vaikka se tarkoittaakin työtä (hui, ihan totta!)
Ottakaa nyt hyvät ihmiset ne vakuutukset, ne maksaa itsensä tosi nopsaan takaisin jos tulee pientäkin kremppaa vauvalle.
Ainiin mutta soskuhan teillä varmaan maksaakin kaiken, niin että ei huolta huomisesta!
*järkyttynyt*
Meillä ei vakuutuksia siitä syystä että kunnallinen terveydenhuolto toimii hyvin. Aina olen saanut samalle päivälle ajan kun olen soittanut.
Nuori olen en enää teini Olen 22 ja mies 28. Miehellä hyvä palkkainen työ ja itsekin raskauksien välissä olin töissä. Sossusta en mitään ole saanut tai hakenut. Sen verran hyvin tullaan toimeen että jos jotain vakavampaa lapselle tulisi olisi meillä se yksityisellä käynti myös varaa maksaa. Ja se vakuutus yksissään ei lasta paranna jos jotain sattuu.
Tarvikkeita olen kavereilta ja sukulaisilta saanut ja olen niitä myös itse kiertoon laittanut, ikinä en niiden varaan ole mitään laskenut. Nytkin meinaan vauvan vaatteet ja tarvikkeet laittaa kiertoon kun itsellä niille ei enää käyttöä löydy. Vaunut ostin uutena ja niistä ehkä sitten saatan yrittää muutaman euron saada, muut tarvikkeet menköön niille joilla niille enemmän käyttöä.
Onneksi minun ystävistäni ei löydy noin suvaitsemattomia ihmisiä jotka ihmisten hyvyyttä pitävät heti jonkinlaisena almujen antamisena ja nöyryyttävänä.
Niin takas aiheeseen!
Näin tänään uusimman kaksplussan, jossa juttu teinivanhemmuudesta. Osta se ja jätä tuon jutun kohdalta auki jonnekin mistä esim. äitisi sen helposti näkee. (siis jos et suoraan uskalla kertoa) Keskustelun avaus on sulla siinä valmiina, äitis varmasti päivittelee jne. mutta siitä se lähtee.
Nuorihan toki vielä olet vaan... eikö meistä täällä heiluvista jokaisen pitäisi olla? Itse olin juuri täyttänyt 17v kun aloin odottaa esikoista (nyt meille tulossa jo kolmas). Anoppi kuuli asiasta ekaks (meidän vanhemmista siis, kun mies tolvana sille kertoi) äidilleni kerroin plussaa pari viikkoa sulateltuamme. Näin se suunnilleen meni:
Istuttiin autossa, äiti haki mut ja mieheni koulultani. " Äiti ethän aja ojaan jos kuulet jotain järkyttävää?" Lupas pysyä tiellä joten kerrottiin se siinä sitten autossa. Äiti vaan kysyi, että halutaanko me naimisiin ennen vai jälkeen muksun syntymän... (Kihloissa jo tuolloin oltiin.)
Päästiin kotiin ja mentiin keittiöön, äiti sanoi, että se ei isälleni kerro, joten istutettiin sitten isi kahvin kanssa keittiön pöydän ääreen ja kerrottiin. Hetken oli ihan hiljaista ja sitten se vaan kiitteli onneaan, että käskettiin istua alas.
Voisi siis sanoa, että meillä kävi tuuri, odotettiin selkäsaunaa molemmat...
Päätös on sun (ja poikaystäväsi). Elämänne on niin ikään teidän. Hae kuitenkin tietoa (esim. www.teiniperheet.fi) ja selvitä kuinka koulusi käy. Faktatiedolla vakuutat helposti omat vanhempasi (huolehtikoon lapsen isä omistaan)
Ja tule tänne kertomaan saitteko te sen selkäsaunan, jota me odotettiin :-)
Ja jos kukaan ei vielä ymmärtänyt onnitella, niin onnea plussasta!
katjuska10:
Meillä ei vakuutuksia siitä syystä että kunnallinen terveydenhuolto toimii hyvin. Aina olen saanut samalle päivälle ajan kun olen soittanut.
Täälläpäin ei ole näin, eikä ole monessa muussakaan kunnassa! Esim yöpäivystystä ei ole lainkaan, jos yöllä sairastuu täytyy ajaa 55 km matka keskussairaalaan, taksilla tulee turhan kalliiksi joten on pakko olla oma auto.
Esim. hammaslääkäriin pääsin raskaana jonon ohi ainoastaan 3kk(!!!) jonottamalla. Ajatteles jos tulee reikä hampaaseen ja sattuu kovasti, on tosi kiva odottaa se 3kk!
Joulukuussa soitin lääkäriaikaa itselleni ja pyysivät soittamaan uudestaan tammikuussa, että silleen....
Jo vain yksityinen houkuttaa silloin ja kovasti!
Ja se vakuutus yksissään ei lasta paranna jos jotain sattuu.
Ihan totta, mutta kellä nyt on tosiaan varaa kenties jopa tuhansia vuodessa lääkkeisiin yms. jos lapsella todetaan vaikka jonkinlainen tauti, kehitysvamma yms?
Se että äiti on nuori ja itse terve ei todellakaan tarkoita sitä että lapsi on välttämättä terve.
Ja vaikka lapsi syntyisikin terveenä, voi hän sairastua ja vammautua. Ja niin voit sinä itsekin!
Mitäs jos puolisosi tai sinä itse kuolet? Silloin sitä kiittelee mielessään ottaneensa henkivakuutuksen, elääpähän perhe edes hetken sillä korvauksella.
Tarvikkeita olen kavereilta ja sukulaisilta saanut ja olen niitä myös itse kiertoon laittanut, ikinä en niiden varaan ole mitään laskenut. Nytkin meinaan vauvan vaatteet ja tarvikkeet laittaa kiertoon kun itsellä niille ei enää käyttöä löydy. Vaunut ostin uutena ja niistä ehkä sitten saatan yrittää muutaman euron saada, muut tarvikkeet menköön niille joilla niille enemmän käyttöä.
Tottakai tällainen kierrätys on viisasta ja suotavaa. Mutta minä puhuinkin siitä, että jos lapsia hankitaan, täytyy olla omavarainen eikä odottaa että sosku tai omat vanhemmat maksavat kaiken, tässä oli nyt kyse siitä eikä pienimuotoisesta kierrätyksestä ystävien kesken.
Onneksi minun ystävistäni ei löydy noin suvaitsemattomia ihmisiä jotka ihmisten hyvyyttä pitävät heti jonkinlaisena almujen antamisena ja nöyryyttävänä.
Onneksi ystäväpiiristäni ei löydy ihmisiä jotka ymmärtävät tahallaan lukemansa väärin!
Ja vielä Mar_i vai kuka se oli joka sanoi että ei ole säästössä rahaa:
Voitko kertoa kuka maksaa, jos teillä menee vaikka jääkaappi ja auto (jos ei ole autoa niin vaikka pesukone) samana päivänä rikki, otatteko lainaa vai mitä? Onhan sekin tietty fiksu vaihtoehto mutta siitäkin menee korkoa, kun taasen säästötili kartuttaa korkoa.
Ja lainan saamisessa menee aikaa, (jos ei ota pikavippiä, älkää hyvät ihmiset niihin haksahtako!) jos on säästössä rahaa voi ostaa uudet koneet heti. (Ja myöhemmin saa vakuutuskorvausta, jos oli kotivakuutus kunnossa)
Anteeksi kun olen näin vakava ja painotan vakuutuksien ja säästöjen tärkeyttä, mutta tuntuu pahalle että on " yks hailee" onko varaa huomennakin ja onko lapset vakuutettu.
Vaikka onhan tätä " huomista ei olekaan, tuhlataan siis tänään" -ajattelua vanhemmissakin perheissä eikä vain nuorten perheissä, heidänkin puolestaan olen surullinen.
Muistakaa, että päivä on huomennakin ja se voi tuoda mukanaan mitä vaan, lapsen vamman, puolison kuoleman, vesivahingon, ihan mitä vaan! Ja toki aurinkokin voi paistaa ja kaikki olla hyvin :)
Mitä tulee noihin vaunuihin niin kyllä ne on pakko hankkia. Meillä ainakaan ei vauva suostu kantoliinaan ollenkaan ja on jo niin isokin etten jaksa kantaa.
Jos haluaa kaupassa käydä niin on ne vaunut kätevät kun niihin saa tavaraa sinne alas.
Ja mites päiväunet ulkona, oletko LauraFlame istunut siellä parvekkeella kantoliinassa että vauva saa nukkua ulkona? Ja jos lenkkeilee on vaunut ehdottomat, itse käyn joka päivä tunnin lenkillä ja vauva nukkuu tyytyväisenä vaunuissa :)
Laura ei ole istunut lastensa kanssa parvekkeella neljää tuntia ei todellakaan. Kuka ihme sinulle on syöttänyt ajatuksen, että kaikkien ihmisten lapset nukkuvat parvekkeella 5 tuntia? Laura on esikoistaan kantanut puolitoistavuotiaaksi siis synnäriltä 1,5v asti, jonka jälkeen toinen ilmoitti tulostaan ja tuo puolitoistavuotias sai jo itsekin käveltyä puistoon ja kaupalle. Repussa olen kauppatavarat kotiin kantanut, ei pidä asioista tehdä vaikeampia kuin ne ovatkaan. Ei tartte pyydellä julkisissa apua, kun ei tartte vaunuja nostella yms... Lenkkeilen itse ja vauva kulkee kivasti mukana liinassa, jää kädet vapaaksi heilutella!
Niin on toki muitakin kustannuksia, esim. vauvan pinnasänky patjoineen yms. peittoineen ja lakanoineen maksoi muistaakseni lähemmäs 200 eur, itkuhälyttimet 100 eur, vakuutus maksaa ensimmäisenä vuonna reilu 600 euroa ja niin edelleen,
Pinnasänkyä ei tarvitse, vauva nukkuu perhepedissä, siitä luomupalstalla on ketju, kannattaa käydä lukemassa. Kun ei nukuta yksin vauvaa, ei tarvi itkuhälyyttimiä.... Vakuutuksen voi hommata jos haluaa, esikoisella sellainen on, käyttämätön, kuopuksella ei ole, olen lapsia homeopaatilla käyttänyt, sinne ei vakuutus kelpaa.
Tämä eksyi alkuperäisestä aiheesta, mutta rahaa siis voi käyttää niin monella tavalla, ja se mikä toiselle on " välttämätöntä" ei toiselle ole edes tarpeellista. Kaksi vauvaa olen liinassa kantanut, molemmat nukkuvat perhepedissä, vauvat ovat osavaipattomia ja reissussa käytetään kestovaippaa eli rahaa ei todellakaan mene hirveästi kun kelaa vaan tarkkaan, että mihin sen pistää.
Karattiin vähän aiheesta, mutta eipä kai tuo nyt niin haittaa.
Lupicaia: näkemyksesi ovat kovin mielenkiintoisia, mutta olen isosti erimieltä asioista kuin sinä. Silti ei mielestäni tarvitse käydä noin " kiihkomieliseksi" . Suorastaan oikein säikähdin kirjoitustasi.
Meillä ei ole vakuutuksia, tuskin myöskään tulee! Ennenkin on hyvin pärjätty ilman vakuutuksia, niin miksei nykyisinkin pärjättäisi. Meillä on todella hyvä tukiverkosto, joka auttaa tarpeen vaatiessa. Pidät minua ilmeisesti vastuuttomana koska vanhempani on maksanut tyttäremme vaunut, eikä meillä ole vakuutuksia ja saamme sosiaalitoimistosta avustusta. Jos vanhempani haluavat meitä auttaa ja heillä on ylimääräistä rahaa niin miksi en ottaisi apua vastaan?? Sosiaalitoimiston " asiakkuus" ei ole mitenkään kovin hupaisaa. Kunhan tyttö kasvaa niin aion palata mahdollisimman pian takaisin koulunpenkille, jotta valmistuisin mahdollisimman pian, eikä tarttisi enää juosta sossussa. En todellakaan nauti siitä!!
Me asutaan pääkaupunkiseudulla ja terveydenhuolto pelaa. Terveyskeskukseen on matkaa n. 200metriä, päivystykseen 5kilometriä. Hammaslääkääriin pääsee viimeistään seuraavana päivänä, jos tulee jotain äkillistä. Jos meistä jompi kumpi esim. kuolee, niin tukia saa kyllä siihen asti että pärjää omillaan ja ihan kun se raha korvaisi menetetyn ihmisen.
Lisäksi vielä minua kiinnostaa kovasti että kun sinä olet syntynyt niin onko vanhemmillasi ollut vakuutus sinua varten?
Rakentavaa keskustelua toivoen mar_i
Pienen lapsen/vauvan kanssa pääsee terveyskeskuksessakin jonon ohi jos lapsella on oikeasti hätä. Näiden kolmen ja puolen vuoden aikana olen kahta lastani käyttänyt yksityisellä yhteensä kolme kertaa.
Olis vakuutukset tulleet aikas kalliiksi nähden siihen mitä lääkärit ja lääkkeet on maksanut. Enpä siis ota vakuutusta tälle kolmannellekaan. Ei ne lapset tosiaan sillä vakuutuksella parane.
Toinen jutussa olleista äideistä oli 16 ja hänen mies 18. Lapsi oli 1vee ja jutun mukaan oli suunniteltu. Että ei se lapsen saaminen ikää katso. Jotkut kypsyy ikäisiään paljon nopeammin.
en olekaan pitkään aikaan käynyt.. kiitos kaikille vinkeistä ym. Olemme poikaystävän kanssa muuttamassa kesällä yhteen, ja kihloihinkin on menty. Vanhemmille en ole uskaltautunut vielä vauvasta kertomaan, mutta alkaahan tuo jo näkyä että kohta sekin koittaa... Tunnen vain vanhempani sen verran hyvin, että eivät suvaitse 15 vuotiaalle tytölleen vielä vauvaa. Isä juuri vinoili tuossa yks päivä että niitä lapsia ei sitten tule ennenkun kolmekymppisenä aikasintaan.