Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
TAYS ÄITIKIELTEINEN SASIRAALA
29.01.2006 |
Äitikielteinen sairaala
Nuori synnyttäjä kertoi äskettäin Aamulehdessä ikävistä kokemuksistaan Tampereen yliopistosairaalan vierihoito-osastolla ja arveli, että huono kohtelu saattoi johtua hänen iästään. Voimme omiin kokemuksiimme nojaten vakuuttaa, että iällä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Olemme synnyttäneet yhteensä kuusi lasta, joista neljä Taysissa.
Mielestämme Tays on periaatteeltaan ja toimintavoiltaan vauva- ja äitikielteinen sairaala, jossa alentava, odottavan äidin ihmisarvoa loukkaava ja välinpitämätön kohtelu on itsestäänselvyys.
Toinen meistä, Katja Keisala, meni synnytysvastaanotolle keväällä 2003. Suurimman osan synnytystyöstä Katja teki käytävällä, koska sairaalassa ei ollut ketään, joka olisi voinut saattaa hänet synnytyssaliin. Käytävällä oleili myös muita synnyttäviä naisia ja heidän miehiään, tuoleja ei ollut, mutta ikkunanpielestä Katja sai tukea supistusten tullessa.
Huohottaessaan siinä vieraiden ihmisten keskellä, sairaalaan roikkuvat vaatteet päällään ja peräruiskeen jälkeen annettu ylisuuri vaippa housuissaan Katja ei onneksi tiennyt, että pahin olisi vasta edessä. Mainittu toimenpide on Taysissa täysin välttämätön, vaikka Turussa ja Vammalassa Katja on onnistuneesti synnyttänyt ilman sitä.
Katja pääsi saliin vasta tuntia ennen synnyttämistä, joten epiduraalia ei Katjan niin halutessa olisi enää voitu antaa. Sairaalan tutustumiskierroksella luvatusta vesialtaasta ei kukaan tiennyt yhtään mitään, synnytysjakkaraa ei haluttu tuoda, eikä Katja toivomuksia synnytysasennosta kuunnella.
Lapsen synnyttyä kätilöt ja lastenhoitaja moittivat Katjaa siitä, että hänen kaltaiset itsepäiset äidit vaarantavat lapsen hengen ja hyvinvoinnin. Katja vietti yhden yön kahden hengen huoneessa kahden naisen ja kolmen vastasyntyneen kanssa, ja kotiutui seuraavana päivänä omasta toivomuksestaan.
n n n
Elina Penttinen meni kesällä 2005 Taysin synnytysvastaanottoon lääkärintarkastukseen raskauden yliaikaisuuden vuoksi. Vastaanotto oli ankea, sillä kätilö ei lääkärin lähetteestä huolimatta olisi halunnut ottaa Elinaa sisään, ilmeisestä syystä: vastaanottotila oli täynnä lääkäriä odottavia, kapeilla ja epämukavilla penkeillä istuvia ja kovissa supistuksissa kärsiviä naisia, joita ohjattiin synnytyssaleihin vasta viime hetkellä.
Lopulta paikalle saapuva lääkäri totesi Elinalle, että synnytyksen käynnistämiseksi ei ole tarvittavia perusteita - eikä Taysissa olisi tilaa käynnistellä synnytystä siinäkään tapauksessa, että perusteet sille olisivat olemassa. Elina palasi Taysiin vasta kun 42 raskausviikkoa oli täynnä, ja vaati heikkovointisena sektiota. Vaikka lääkärin mielestä synnytystä olisi ensin pitänyt muutama päivä käynnistellä ja sitten vasta leikata, hän lopulta suostui Elinan vaatimuksiin.
Kun sektiosta oli sovittu, lääkäri ehdotti, että Elina voitaisiin samalla steriloida, olihan hän saamassa jo kolmannen lapsensa. Elina ei tähän suostunut, vaikka ymmärtääkin, että Tays ei toivota uudestaan tervetulleeksi vaativaa asiakasta, joka ei alistu normaaliin epäinhimilliseen kohteluun ja tyydy olemaan pelkkä hoitotoimenpiteiden kohde.
Osastolla ollessaan Elina näki, kuinka juuri synnyttäneille äideille ei ollut edes vuodepaikkaa tarjolla, vaan heidän täytyi odottaa päivähuoneessa ja käytävillä vastasyntyneiden vauvojensa kanssa. Vauvojen rinnallaharjoittelua häirittiin jatkuvasti verensokerimittauksilla ja lisäruokinnalla, jotta mittausten tulokset saataisiin näyttämään parhaimmilta mahdollisilta.
n n n
Synnytyskokemus on raskas sekä äideille että vauvoille, mutta Taysissa heillä ei ole mahdollisuutta levätä ja palautua. Yhä useampi äiti haluaa lähteä pois mahdollisimman pian, siitäkin huolimatta, että kotona saattaa odottaa jo monta hoivaa vaativaa palleroa ja lepo olisi tarpeen. Kotona ei ainakaan tarvitse imettää tai alistua intiimeihin tutkimuksiin vieraiden silmäparien alla.
Kokemuksiemme perusteella Taysissa vallitsee naisvihamielinen ja vauvakielteinen ilmapiiri, jossa kielletään naisilta oikeus itsemääräämiseen, intimiteettiin ja kunnioitukseen. Vauvoilta evätään paras mahdollinen huolenpito yhdellä heidän elämänsä herkimmistä hetkistään.
Elina Penttinen
YTT, kolmen lapsen äiti
Katja Keisala
YTT, kolmen lapsen äiti
Isompi kuva
Kuva: RAINE LEHTORANTA
Kirjoihin. Tampereen yliopistosairaalassa syntyneet vauvat tunnistetaan rannekkeen avulla.
Kommentit (112)
Synnytin vuonna 2008 ja olin silloin vasta 18-vuotias. Minua kohdeltiin erinomaisesti, iästä ei huomauteltu eikä puhuttu mitään. Kätilöt ja lääkärit olivat ystävällisiä, pääsin saliin heti tultuani sairaalalle kun vedet olivat menneet, vaikka edes supistuksia ei vielä ollut. Kipulääkettä, ilokaasua ja epiduraalin sain pyytämättä.
Peräruisketta minulle ei laitettu missään vaiheessa, ei edes ehdotettu. Synnytyksen jälkeen huoneessa oli toki toinen nainenkin vauvansa kanssa mutta en minä koskaan olettanutkaan että yksin olisin ollut.
Oli erittäin mukava kokemus. Harmi ettei kaikilla ole näin ollut, itse aion kuitenkin luultavimmin mennä uudelleenkin TAYSiin synnyttämään. Asun kunnassa missä voin valita Vammalan ja TAYSin välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saman ajan se vie, jos puhuu ystävällisesti tai ylimielisesti.
Onneksi ei tarvi mennä sinne enään.
Kiireessä sitten tuiskivat asiakkaille ja purkavat omaa vitutustaan.
lähinnä positiivisia kokemuksia tayssista. Miinuksena se, etten ensimmäisellä kerralla saanut riittävästi särkylääkettä, vaikka oli tikattu huonosti ja veri kerääntyi alapäähän parista kohtaa tikkejä kiristämään.
2A:lla ja 4A:lla kohdalleni on sattunut tosi avuliaita hoitajia. Ensimmäisellä kerralla sain tosi henkilökohtaista opastusta vauvan hoidosta. Toisella kertaa vauvanhoito sujui ja silti kivat hoitajat jäivät keskustelemaan kanssani.
Hoitajilla on varmasti huonot päivänsä ja huonot kautensa töissä. Kuka sitä jaksaisi aina päivästä toiseen hymyillä. Kiireessä ei varmasti ole aikaa tai innostusta paneutua jokaiseen potilaaseen. Ymmärrystä tarvitsevat myös hoitajat ja arvostan heidän työtään. Mielestäni sairaalan pitäisi kuitenkin vastata kiireeseen lisäämällä resursseja hetkellisesti ylikuormituksen ajaksi.
Mielestäni äidin kuuluu näyttää, että pystyy ja jaksaa huolehtia perustarpeistaan ennen kotiuttamistaan. Eihän kotonakaan olla täyshoitolassa.
Katselin vähän aikaa sitten digiboxilta Nelosen sairaalasarjan jaksoja ja mietin että tapahtuuko kaikki TAYS:sin synnytykset tosiaan vaaka-asennossa.. Sai aika karun kuvan TAYS:issa synnyttämisessaä sen ohjelman perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lähinnä positiivisia kokemuksia tayssista. Miinuksena se, etten ensimmäisellä kerralla saanut riittävästi särkylääkettä, vaikka oli tikattu huonosti ja veri kerääntyi alapäähän parista kohtaa tikkejä kiristämään.
2A:lla ja 4A:lla kohdalleni on sattunut tosi avuliaita hoitajia. Ensimmäisellä kerralla sain tosi henkilökohtaista opastusta vauvan hoidosta. Toisella kertaa vauvanhoito sujui ja silti kivat hoitajat jäivät keskustelemaan kanssani.
Hoitajilla on varmasti huonot päivänsä ja huonot kautensa töissä. Kuka sitä jaksaisi aina päivästä toiseen hymyillä. Kiireessä ei varmasti ole aikaa tai innostusta paneutua jokaiseen potilaaseen. Ymmärrystä tarvitsevat myös hoitajat ja arvostan heidän työtään. Mielestäni sairaalan pitäisi kuitenkin vastata kiireeseen lisäämällä resursseja hetkellisesti ylikuormituksen ajaksi.
Mielestäni äidin kuuluu näyttää, että pystyy ja jaksaa huolehtia perustarpeistaan ennen kotiuttamistaan. Eihän kotonakaan olla täyshoitolassa.
Mulle tuli kohtutulehdus heti kotiuduttuani ja kyllä kotona sain paljon enemmän apua kuin sairaalassa ja helpompaa siellä oli kuin sairaalassa juuri synnyttäneenä.
Kyllä musta sairaala on sellainen paikka, jossa pitää tarvittaessa voida saada hoivaa ja apua. Sehän on jestas sentään kuitenkin sairaala eikä mikään hotelli! Jotkut kun ovat ihan oikeasti kipeitä ja todella uupuneita synnytyksen jälkeen. Itse en pystynyt edes vauvaani nostelemaan kunnolla pariin vuorokauteen, onneksi kyllä sain pyytäessä apua henkilökunnalta. Enkä todellakaan kokenut, että minun olisi pitänyt yrittää näyttää ja jaksaa mitään mitä en oikeasti jaksanut. Kyllä minullakin oli oikeus toipua. Eikä minua onneksi oltu kotiuttamassakaan ennen kuin jaksoin vauvaa hoitaa.
mutta kyllä siitä "lystistä" minkä siellä viettää, niin joutuu maksamaan, ja kyllä silloin pitäisi olla kohtelukin hyvää. Ja ihan moraalisistakin syistä pitää olla kunnioitusta toista ihmistä kohtaan sen verran, ettei aiheuta mitään traumoja tai perus pahaa mieltäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman kokemukseni perusteella hoito on ollut asianmukaista, mutta henkilöstöä ja tiloja on liian vähän.
Tilaongelma aiheuttaa joskus ruuhkia saleihin ja pahimpien ruuhkien aikana saleja ei edes ehditä kunnolla siivota ennen kuin seuraava synnyttäjä jo on tulossa tilalle.
Vuodeosastopaikat eivät tahdo riittää, jolloin synnyttäneitä sijoitellaan mille tahansa vapaalle osastolle.
Itse olen kokonaisuudessaan tyytyväinen TAYS:in toimintaan. Itse en koe verensokerimittauksia vauvan häiritsemiseksi vaan välttämättömäksi toimenpiteeksi. Lisämaidosta minulla on täysin päinvastainen kokemus. Enkä usko että noilla mittauksilla saatiin sairaalan statusta mitenkään parannettua. Sain jopa vauvan jättää hoitajille siksi aikaa kun itse nukuin tai kävin suihkussa.
Toki olisi hienoa jos pääsisi synnyttämään sairaalaan, jossa saisi yksityishuoneen ja hoitajilla olisi aikaa pitää vauvaa lähellään ihan aina silloin kun äiti itse lepuuttaisi silmiään.
jotka haluavat karsia julkisen terveydenhoidon menot minimiin "tehostamisen" ja yksityistämisen nimissä.
Tosin noissa avauksen tapauksissa on taidettu pöyristyä siitä, miten ei saatu täysyksilöllistä kohtelua, henkilökohtaista hoitajaa/kätilöä/lääkäriä, joka on tavoitettavissa 24/7, omaa sviittiä ja hotellinomaista palvelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on Tays:sta pelkkiä hyviä kokemuksia.Ei liene kätilöiden, sairaanhoitajien ja lääkärien vika että osastot ovat täynnä.Parhaansa he sielä varmasti tekee, kiireessä..Itselläni ainakin ollut loistavat kätilöt ja lääkärit nuoresta iästään huolimatta.Itse en ainakaan kokenut naisvihamielistä ja vauvakielteistä ilmapiiriä.
<a href="http://www.pshp.fi//default.aspx?nodeid=9952" alt="http://www.pshp.fi//default.aspx?nodeid=9952">http://www.pshp.fi//default.aspx?nodeid=9952</a>
Se on TAYKS
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen synnyttänyt Taysissa 05, 08 ja 11 ja mulla ei ole kuin hyvää sanottavaa sairaalasta. Olen saanut erittäin hyvää palvelua. Hoitajat ja lääkärit ovat olleet ystävällisiä ja tunnen, että mua on kuunneltu tarpeeksi ja toiveeni on otettu huomioon. Ensimmäinen lapsi syntyi kiireellisellä sektiolla ja seuraavat suunnitellulla sektiolla. Olen siis käynyt myös läpi pelkopolin ja lääkärien vastaanotot useampaan kertaan. Enkä yhtäkään kertaa ole saanut huonoa palvelua. Kyllä minusta on hyvää palvelua, jos sillä välin kun äiti käy suihkussa, niin mm sänkyyn vaihdetaan puhtaat lakanat. Hoitajan olen saanut aina paikalle tarvittaessa. Vauvan olisi saanut antaa yöllä hoitajalle, jotta olisin saanut itse nukkua, mutta en kokenut sitä tarpeelliseksi. Imetysohjeita sain tarpeeksi, kun niitä pyysin.
En tiedä millaista kohtelua aloituksen äidit sairaalassa odottavat. Se on kuitenkin sairaala, ei viiden tähden hotelli!
Arvostan suuresti Taysin hoitajien ja lääkärien työtä. He tekevät arvokasta työtä taatusti kovan kiireen ja paineen alla.
TAYSissa monta kertaa synnyttäneen äidin kokemuksia:
- Osa TAYSin synnnytyskätilöistä haluaa itsepintaisesti äidin synnyttävän selällään maaten. Muita ponnistusasentoja ei äidille ehdoteta. Osa kätilöistä suhtautuu positiivisesti muihinkin synnytysasentoihin. Jos kätilö ei pidä synnytysjakkarasta, jakkaran tuomista saliin vitkutellaan.
Avautumisvaiheessa ei tarvitse maata selällään sängyssä. TAYSissa on vesiallas. Vesiallasta voi käyttää avautumisvaiheessa, jos on sairaalassa riittävän aikaisin. Itse en tähän vesialtaaseen ehtinyt. Veteen ei TAYSissa saa synnyttää.
Synnytyssalissa voi olla vointinsa mukaan jalkeilla ja kävellä. Voi istua keinutuolissa. Saliin voi pyytää fysioterapiapallon, lämpökääreitä ja synnytysjakkaran. Äiti voi pyytää ilokaasua. Synnyttäjä voi käydä suihkussa.
Synnytysjakkaran saa, kun sitä kysyy. Osa kätilöistä voi kieltäytyä jakkarasynnytyksen hoidosta. Aquarakkuloita annetaan, jos äiti niitä pyytää.
-Synnyttäneiden osasto 3A oli kodikas ja viihtyisä. Tätä osastoa ei siis enää ole. Potilashuoneet olivat pääosin kolmen hengen huoneita. Osastolla oli töissä kätilöitä ja lastenhoitajia. Vauvan kylvetys opetettiin. Osasto 3B:ltä tuli lastenhoitaja, joka opetti myös vauvahierontaa. Kun TAYSin lastenhoitajia jää eläkkeelle, virat muutetaan kätilön viroiksi. Lastenhoitajia on TAYSissa vähän. 3A:lla vauva oli koko ajan vierihoidossa ja omatoimisesti hoidin.
- Nykyisillä synnyttäneiden osastoilla 2A ja 2B en ole ollut vauvan kanssa. Vierailijana olemme käyneet äitejä ja vauvoja katsomassa. Osastot 2A ja 2B on remontoitu, 2000-luvun puolenvälin jälkeen. Äideillä on yhden ja kahden hengen huoneita. Huoneissa on oma suihku ja wc.
- Osasto 4A:lla oli 5 huonetta alkupäässä synnyttäneille äideille ja vauvoille. Pääosin kolmen hengen huoneita. Muut potilashuoneet synnyttämättämille äideille. Osaston tilat olivat ns. Neuvostoliiton aikaisessa kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuon v 2006 olleen 1. kirjoituksen perusteella saa käsityksen että äidit istuvat eteisessä odottaen supistellen ja kärsien ja vasta 1 tt ennen synnytystä saavat paikan? really?
Itse siellä synnyttäneenä ja monen ystävän kokemukset kuulleena voin vaan miettiä, että lienee kaikki tuo aiemmin kerrottu on yleistä, varsinkin näissä yliopistosairaaloissa.
Itsellä aamuvuorossa aivan ihana 30v kätilönä toiminut rouva, mutta iltavuoroon tuli juuri valmistunut, jota kuvailisin myös ylimieliseksi kuten edellä jotkut, nuori nainen. Työskentelen itse hoitajana, joten mitään ruusuista kuvaa ei sairaalassa olemisesta ole, mutta loppuvaiheessa huusin tuolle nuorelle kätilölle ihan suoraa huutoa, kun hän vaan nakkeli niskojaan ja oli ilmeisesti sitä mieltä, että häiritsen hänen "vapaa-aikaansa". Hän mm. lopetti kertomatta kipulääkityksen antamiseen ja kahteen kertaan valehteli sen laittamisesta takaisin, ihan niin kun en siinä tilassa ymmärtäisi mistään mitään! Naurettava tapaus, kaiken kaikkiaan.
Synnytysosastolla ei meininki muutaman hoitajan kanssa parantunut ollenkaan. Synnytys päättyi sektioon ja olin seuraavan päivän kiellossa nousta sängystä. Todella mieltä ylentävää oli, kun eräs hoitaja tuli tarkistamaan haavaa ja jälkivuotoa ja totesi samalla, että oho sinulle on unohdettu laittaa alushousut. Seuraavana päivänä nukkuessani vauvan sänky oli siirretty huoneen toisella laidalla olevan seinän viereen ja kun en kipulääkitykseltäni ensin edes herännyt vauvan itkuun, niin sen jälkeen en edes yltänyt letkujen puitteissa hakemaan vauvaa
Onneksi päästiin miehen kanssa perhehuoneeseen, jossa saatiin viikon verran rauhassa OMATOIMISESTI hoidella ennenaikaisena syntynyttä, sinivalopatjalla nukkuvaa lastamme.
Onneksi myös tuolla oli muutama aivan helmi hoitaja, joiden vuoron ajaksi panttasinkin sitten kaikki kysymykseni ja huoleni ja jostain syystä heillä, toisin kun eräillä läpimädillä yksilöillä, olikin aikaa paneutua asioihin ja rauhoitella sekä neuvoa.
Yhtäkaikki, maksaisin vaikka omaisuuden, jos pääsisin seuraavalla kerralla synnyttämään vaikka Tammisaareen (jota toivottavasti ei lakkautettais!!!) tai siskoni hyvien kokemusten perusteella Kättärille.
synnytysvastaanoton puolella tehtiin remontti ja tosiaan suoralla käytävällä on penkkejä missä odotellaan että synnytys on tarpeeksi edennyt että pääsee saliin. Samalla käytävällä on myös naistentautien päivystys. Muutama petipaikka siellä on mutta sinne ei automaattisesti synnyttäjää ohjata vaan siinä muiden synnyttäjien ja heidän puolisoidensa kanssa ollaan. Tosi kiva kovissa supistuksissa olla muiden pällisteltävänä.
lisämaitoa ei saa antaa. Pitää seurata ettei verensokerit laske liian alas.
lisämaitoa on ehkä haluttu antaa nälkäiseltä vaikuttavalle vauvalle ja äidillä ei ole vielä maito noussut.
Hortoilin supistusten kourissa vastaanotossa ja anelin päästä synnytysaliin. Joo, pääset heti, kunhan vuoro vaihtuu (klo 22 illalla) No en kauan onneksi joutunut odottamaan. Lapsi tuli maailmaan melko nopsaa ja kätilö kiva. Suihkuun sysättiin heti synnytystuolista. Kun melkein pyörryin matkalle sain tovin vielä maata synnytyspöydällä. Osastolla piti ruuat heti aamulla hakea itse käytävältä ruokakärrystä (alapää tohjona). Lasta ei saanut viedä hoitajien huoneeseen yhdeksikään yöksi: "voit toki tuoda, muttei meillä ole täällä aikaa niitä hoidella.." Imetystuki: kun lapsi ei saanut otetta rinnasta, sanoi täti reippaasti: kyllä se imee vaikka kiviseinää jos nälkä on. Yhteissuihkuissa verta ja likaa lattialla. Viihdyin kuitenkin liki viisi päivää siellä. Ihan ok...
TAYS:ssa vaan mitään lakanoita vaihdeltu. Ei edes kerrottu mistä niitä saa, tai ruokailukäytännöistä tms. Olin niin poikki, etten jaksanut niitä tietoja jostain seinältä etsiä. Onneksi huonekaveri kertoi.
Itse sain hakea lakanat ja ruoat, vaikka hyvä kun tarjotin pysyi kädessä. Välillä meinasi ruoka jäädä saamatta, kun vauva halusi rinnalle juuri aina ruokailuaikaan.
Ihan kohtuullisen tyytyväinen olen kuitenkin, mutta jos jollekin on lakanat vaihdeltu, niin ei kannata olettaa, että kaikille niin tehdään. Henkilökunta teki mielestäni kuitenkin parhaansa, heitä vaan tuntui olevan liian vähän ja osastolla liian ahdasta, kun kaikille ei edes huonetta ollut.
Alue: Aihe vapaa
Ja täytyy sanoa että Kätilöopistolla, Naitenklinikalla ja Jorvissa hommat hoidettiin paljon paremmin. Nämä kaksi viimeistä olivat huomattavasti epämiellyttävämpiä. kaikesta huomasi että synnytyksen ei anneta sujua luonnollisesti. Jakkaralle tosiaan ei päässyt ja kun vauvan pää oli ulkona, kätilöt alkoivat riuhtoa vauvaa ulos kovakouraisesti. Hemmetti että sattui! Ja kun tiedän että se vauva tulisi sieltä ihan luonnollisestikin, kätilön ei tarttisi kuin ottaa vastaan vaan.
Joo, oon liian kiltti. Mutta kun siellä on tuttuja kätilöitä (ei ollut ihan avustamassa, mutta poikkesivat siellä vähän väliä ja olivat tehneet selväksi että esim. jakkara on "huono juttu")...