TAYS ÄITIKIELTEINEN SASIRAALA
Äitikielteinen sairaala
Nuori synnyttäjä kertoi äskettäin Aamulehdessä ikävistä kokemuksistaan Tampereen yliopistosairaalan vierihoito-osastolla ja arveli, että huono kohtelu saattoi johtua hänen iästään. Voimme omiin kokemuksiimme nojaten vakuuttaa, että iällä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Olemme synnyttäneet yhteensä kuusi lasta, joista neljä Taysissa.
Mielestämme Tays on periaatteeltaan ja toimintavoiltaan vauva- ja äitikielteinen sairaala, jossa alentava, odottavan äidin ihmisarvoa loukkaava ja välinpitämätön kohtelu on itsestäänselvyys.
Toinen meistä, Katja Keisala, meni synnytysvastaanotolle keväällä 2003. Suurimman osan synnytystyöstä Katja teki käytävällä, koska sairaalassa ei ollut ketään, joka olisi voinut saattaa hänet synnytyssaliin. Käytävällä oleili myös muita synnyttäviä naisia ja heidän miehiään, tuoleja ei ollut, mutta ikkunanpielestä Katja sai tukea supistusten tullessa.
Huohottaessaan siinä vieraiden ihmisten keskellä, sairaalaan roikkuvat vaatteet päällään ja peräruiskeen jälkeen annettu ylisuuri vaippa housuissaan Katja ei onneksi tiennyt, että pahin olisi vasta edessä. Mainittu toimenpide on Taysissa täysin välttämätön, vaikka Turussa ja Vammalassa Katja on onnistuneesti synnyttänyt ilman sitä.
Katja pääsi saliin vasta tuntia ennen synnyttämistä, joten epiduraalia ei Katjan niin halutessa olisi enää voitu antaa. Sairaalan tutustumiskierroksella luvatusta vesialtaasta ei kukaan tiennyt yhtään mitään, synnytysjakkaraa ei haluttu tuoda, eikä Katja toivomuksia synnytysasennosta kuunnella.
Lapsen synnyttyä kätilöt ja lastenhoitaja moittivat Katjaa siitä, että hänen kaltaiset itsepäiset äidit vaarantavat lapsen hengen ja hyvinvoinnin. Katja vietti yhden yön kahden hengen huoneessa kahden naisen ja kolmen vastasyntyneen kanssa, ja kotiutui seuraavana päivänä omasta toivomuksestaan.
n n n
Elina Penttinen meni kesällä 2005 Taysin synnytysvastaanottoon lääkärintarkastukseen raskauden yliaikaisuuden vuoksi. Vastaanotto oli ankea, sillä kätilö ei lääkärin lähetteestä huolimatta olisi halunnut ottaa Elinaa sisään, ilmeisestä syystä: vastaanottotila oli täynnä lääkäriä odottavia, kapeilla ja epämukavilla penkeillä istuvia ja kovissa supistuksissa kärsiviä naisia, joita ohjattiin synnytyssaleihin vasta viime hetkellä.
Lopulta paikalle saapuva lääkäri totesi Elinalle, että synnytyksen käynnistämiseksi ei ole tarvittavia perusteita - eikä Taysissa olisi tilaa käynnistellä synnytystä siinäkään tapauksessa, että perusteet sille olisivat olemassa. Elina palasi Taysiin vasta kun 42 raskausviikkoa oli täynnä, ja vaati heikkovointisena sektiota. Vaikka lääkärin mielestä synnytystä olisi ensin pitänyt muutama päivä käynnistellä ja sitten vasta leikata, hän lopulta suostui Elinan vaatimuksiin.
Kun sektiosta oli sovittu, lääkäri ehdotti, että Elina voitaisiin samalla steriloida, olihan hän saamassa jo kolmannen lapsensa. Elina ei tähän suostunut, vaikka ymmärtääkin, että Tays ei toivota uudestaan tervetulleeksi vaativaa asiakasta, joka ei alistu normaaliin epäinhimilliseen kohteluun ja tyydy olemaan pelkkä hoitotoimenpiteiden kohde.
Osastolla ollessaan Elina näki, kuinka juuri synnyttäneille äideille ei ollut edes vuodepaikkaa tarjolla, vaan heidän täytyi odottaa päivähuoneessa ja käytävillä vastasyntyneiden vauvojensa kanssa. Vauvojen rinnallaharjoittelua häirittiin jatkuvasti verensokerimittauksilla ja lisäruokinnalla, jotta mittausten tulokset saataisiin näyttämään parhaimmilta mahdollisilta.
n n n
Synnytyskokemus on raskas sekä äideille että vauvoille, mutta Taysissa heillä ei ole mahdollisuutta levätä ja palautua. Yhä useampi äiti haluaa lähteä pois mahdollisimman pian, siitäkin huolimatta, että kotona saattaa odottaa jo monta hoivaa vaativaa palleroa ja lepo olisi tarpeen. Kotona ei ainakaan tarvitse imettää tai alistua intiimeihin tutkimuksiin vieraiden silmäparien alla.
Kokemuksiemme perusteella Taysissa vallitsee naisvihamielinen ja vauvakielteinen ilmapiiri, jossa kielletään naisilta oikeus itsemääräämiseen, intimiteettiin ja kunnioitukseen. Vauvoilta evätään paras mahdollinen huolenpito yhdellä heidän elämänsä herkimmistä hetkistään.
Elina Penttinen
YTT, kolmen lapsen äiti
Katja Keisala
YTT, kolmen lapsen äiti
Isompi kuva
Kuva: RAINE LEHTORANTA
Kirjoihin. Tampereen yliopistosairaalassa syntyneet vauvat tunnistetaan rannekkeen avulla.
Kommentit (112)
Ei se ole pelkästään ammatin hankkimista. Siksi on totta, että korkeammin koulutetut ovat oikeasti järkevämpiä kuin me ei-hyvin-koulutetut.
kätilöillä vuoro vaihtui ja edellinen oli jo lähtenyt ja seuraava ei ollut tullut paikalle. Mies ei löytänyt ketään auttamaan. Toki asia korvattiin potilasvahinkona, mutta mitä se auttaa, kun lapsi on vaikeasti vammainen. Itsekästä lähteä ennenkuin seuraava on tullut. Kuulemma nyt asiaan kiinnitetään huomiota.
Minulla taasen on itselläni ihan mukavia kokemuksia TAYS:ista. Ainoastaan kommunikointi yhden venäläisen lääkärin kanssa ei sujunut, mutta työnsä hän hoiti oikein hyvin. Yksi kätilö oli yöllä minulle todella ilkeä. Haukkui, kun halusin alkaa pumpata osan maidosta, kun lapsi puri niin, että kipeydyin. Luulen, että nyt tays on pilattu liialla määrällä potilaita pienessä tilassa. Tiloja on supistettu 25 % siitä, kun minä synnytin vuonna 2001.
en tiedä mutta väkisinkin taas huomaa, että rouvat on suunnitellu tarkasti mitä tekevät ja miksi. Huom. omien lähtökohtiensa pohjalta, järkyttää huomata, ettei lapsen vointi välttämättä menekkään suunnitelman mukaan. Jos ne hoitajat ei mittaa niitä sokereita / anna lisämaitoa. Tuloksena täristelevä lapsi, matalat sokerit, kiukkunen pediatri, lapsen siirto lasten osastolle, äidin mielipaha sadistisesta sairaalajärjestelmästä joka erottaa vastasyntyneen äidistään joka on tämän ainoa oikea/osaava hoitaja. Onnea vaan rouville ja pitkää ikää.
Eikä sairaalassa olon kurjuus ole mikään itsetarkoitus, mutta jos äiti makaa toistapäivää omissa jälkivuodoissaan, hikipäässä eikä aikuiselle naiselle tule itselle mieleen lähteä suihkuun ennen kun joku hoitohenkilökunnasta sinne pakottaa niin onnea vaan näillekin rouville.
T: Kärttyinen klö, ei kuitenkaan pirkanmaalta.
Vierailija:
mutta jos äiti makaa toistapäivää omissa jälkivuodoissaan, hikipäässä eikä aikuiselle naiselle tule itselle mieleen lähteä suihkuun ennen kun joku hoitohenkilökunnasta sinne pakottaa niin onnea vaan näillekin rouville.
T: Kärttyinen klö, ei kuitenkaan pirkanmaalta.
yliopistosairaalan synnärillä työskennellessä ei paljoo imago asiat kiinnosta vaan kädet ristii kun töistä pääsee ja kaikki lapset on saatu syntymään suurinpiirtein hyväkuntoisena. Tiedän kyllä et pitäis mut aina ei oikein jaksa kaikenmaailman vihtahousuja / YTT veijareita vaatimustensa ja ideologioittensa kanssa. Fakta on, että koko ajan synnyttäjät vanhenevat, lihovat ja ovat perustaudeiltaan sairaampia, josta tuloksena on tietenkin, sairaampia vastasyntyneitä / ennenaikaisia lapsia.
saa inhimillistä kohtelua tai edes tarpeeksi kipulääkettä!
Oikein oiva tiivistelmä siitä, mitä äidit yrittivät yleisönosastokirjoituksessaan sanoa. Jos oma työ noin paljon ahdistaa ja asiakkaat ovat noin vääränlaisia koko ajan, kannattaisi varmaan vaihtaa alaa.
Niin vuori vastaa kun sinne huudetaan... tai jotain näin.
Minulla kaksi positiivista synnytyskertaa Tays:ssa ,-02 ja -04.
Ensimmäisellä kertaa oli ihana mieskätilö ja tokalla kerralla tiukkis nainen...mutta eipä tuo synnytystä haitannut! Ja osastolla kun oli omatoiminen niin hyvin meni !
synnytys v. 2001. perhuone ja ystävälliset kätilöt, ei traumoja, ei kiirettä.
synnytys v. 2004. nuoret kaikentietävät, kiireiset, unohtelevat kätilöt vallanneet sairaalan. sairaalassa oli ahdasta ja kiireistä. sektio potilaana olin hoitajien varassa.
mä taidan lähettää nää palautteet tayssiin, jos jotain rupeis tapahtumaan.
hoitaja työskentelee asiakaspalvelu ammatissa ja jos ei pysty olemaan potilaille ystävällinen ja asiallinen, niin on syytä vaihtaa ammattia. siinä ammatissa ei ole oikeutta vittuilla.
lakanoita ei minulle vaihdettu kertaakaan, ystäväni poikaystävä, joka satuu olemaan sairaanhoitaja, alkoi heti ensimmäisenä vaihtamaan mun petivaatteet, itse en pystynyt... myöskään vauvalle ei vaihdettu lakanoita.
Vierailija:
mä taidan lähettää nää palautteet tayssiin, jos jotain rupeis tapahtumaan.
hoitaja työskentelee asiakaspalvelu ammatissa ja jos ei pysty olemaan potilaille ystävällinen ja asiallinen, niin on syytä vaihtaa ammattia. siinä ammatissa ei ole oikeutta vittuilla.
Jos viitsit moisen vaivan nähdä olisi tosi kiva!!=)
Ihan uteliaisuudesta kyselen, että vieläkö kuvattua meininkiä löytyy TAYS:ista?
Onneksi en enää asu Tampereella..
Kuukauden päästä olisi aikomus synnyttää Kättärillä.
Ihan uteliaisuudesta kyselen, että vieläkö kuvattua meininkiä löytyy TAYS:ista?
Eikä mun kohdalleni onneksi osunut ollenkaan aloittajien viestin kokemaa asennetta. Liekö hyvä tuuri (tai aloittajilla huono) vai ovatko petranneet?
Ruuhkaa kyllä oli ja tilat ovat yhä yhtä pienet, joten yhä saattaa joutua olemaan pitkään käytävällä ja minunkin siellä ollessani oli yksi äiti käytävällä ja itsekin meinasin joutua, mutta onneksi ehti vapautumaan sänky huoneesta.
Minulla kuitenkin siis ihan positiivinen kokemus. Suurin osa samaan aikaan synnyttäneistä joiden kanssa juttelin on ihan kohtuullisen tyytyväisiä tilojen ahtautta lukuunottamatta, mutta muutama huonompikin kokemus on osunut joukkoon.
tulikin mieleen että adressit.com:ssa on kaksikin adressia pienten lapsiystävällisten synnäreitten puolesta, Oulaskankaan ja Pietarsaaren. Käykäähän allekirjottamassa!
Ja sen mukaan ilmeisesti päättävät ovatko kirjoittajat "oikeassa" vai "väärässä"? Miten oma kokemus voi ollä väärä?
Pitäisi keskustella ilmiöstä, siitä että synnytysosastot ovat nykyisin kaupungissa kuin kaupungissa ilmeisest kroonisesti aliresurssoituja niin henkilökunnnan kuin tilojensa puolesta. Mitä tälle asialle voi tehdä?
Samoin kuin asenne synnyttäviä kohtaan on järkyttävä sekä itsekin äitien että koulutetun henkilökunnan osalta. Miten ei ymmärretä sitä että ilmapiiri vaikuttaa synnytykseen merkittävästi, hyvässä ja pahassa?
Miten kukaan voi joutua synnytyksen alettua makaamaan käytävällä, ja miksi synnyttänyttä äitiä ei tueta ja auteta, kuunnella herkällä korvalla?
Käsittämätöntä.
Synnytin kuopukseni keväällä 2004 ja minulla oli vuodepaikka, mutta sairaala oli täynnä ja osa äideistä joutui olemaan käytävillä.
Hoitajat nuoria ja ylimielisä. Kaiken tietäviä lapsettomia nuoria naisia.
Esikoisen synnytin v. 2001 ja silloin kaikki oli toisin.
Keväällä Tayssi on kuulemma tosi täynnä ja se kiire näkyy.
edes imagon säilyttämisen takia.