Noloja ja hauskoja vääriä luuloja, joita sinulla on ollut aikuisuuteen asti

Håkan B kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulet vieläkin, että kellojasi on genetiivissä. Ei ole. Vaan monikon partitiivissa posessiivisuffiksin kanssa.

Vielä tänä aamuna luulin, että tärpätti on aktiivin indikatiivin imperfekti yksikön toinen persoona sanasta tärpättää eli hän tärpätti. Päivällä töissä kuulin sen olevankin viinaa.

Kolmas persoona. Ei toinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin kun joku ihminen on oikein tökerö ettei hän kehtaa enää toiste.

Sitten oli näitä jotka puhuivat tunteiden kieltämisestä.

???

Että silti täytyy.

Mikä vaikeatajuista?

Oletko se Aino-mummin hiusneula -tyyppi? :D

Heh heh.

Pahoittelen, mutta omasta mielestä en sanonut mitään outoa.

Kun joku loukkaa ajattelin aina että hän on nolo ei loukkaa toistamiseen.  Kuitenkin näin kävi.  Olihan se lapsekas luulo, noin 20-vuotiaaksi uskoin noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ne virren sanat menee "lensi maahan enkeli. - joutui, sampi, tuulta".

Siinä sitä laulelin muitten mukana kirkossa sen enempiä ikinä ajattelematta mitä laulan. Mietin vaan että miksi just sampi, miksei joku muu kala.

Joskus tuntuu etten ollut se terävin lapsi...

Minä ihmettelin myös, mikä se sampituuli oikein on. Ja Varpunen jouluaamuna -laulussa mietin, että miksi se joulu on koditon ja varpunen onneton. Mutta en nyt varmaankaan ihan aikuisuuteen asti miettinyt.

Todella pitkään luulin, että sanomalehdet ovat puolueettomia ja kertovat faktat niinkuin ne ovat, ja Ylen uutiset etunenässä (Olihan siellä ollut uutistenlukijana Arvi Lind, Suomen luotettavin mies). Valkenihan se ikävä totuus jossain vaiheessa.

Mä tajusin vasta nyt ton!! Varpunen on koditon!!!! Kiitos tästä.

Mä en tajunnu vieläkään 🙈

Vierailija kirjoitti:

Mietin ikäni että miten englannin kieltä puhuvat lapset voi ikinä oppia omaa kieltään, kun siellä aakkoset kirjoitetaan ihan eri tavalla kuin lausutaan. :DDD

Tämä ei ole oikeasti mitenkään ihan tuulesta temmattu juttu: englantia äidinkielenään puhuvilla on tietyt haasteet lukemaan/kirjoittamaan oppimiselle. Esim suomessahan opetetaan että A kirjoitetaan aina kun kuuluu [a], englannissahan A voidaan lausua n. viidellä eri tavalla sanasta riippuen. Näin netissä kuvan taulusta, johon  opettaja oli pyytäny oppilaitaan kirjoittamaan "excuse me" ja siellä oli ihan hyviä yrityksiä tyyliin "ex koesme" mutta joukossa ihan käsittämättömiä, kuten "itcolme".

Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä englannissa on monia todella epäloogisia lausumisia, esim cough sanan gh lausutaan F:nä ja colonel-sanan eka L lausutaan R:nä. Minkään sanan kirjoitusasua ei voi ennalta tietää, ellei sitä tarkasta jostain. Samaten uuden kirjoitettuna nähdyn sanan lausumista ei voi tietää 100%:sti, voi toki arvata.

Siksi monella natiivipuhujalla on runsaasti kirjoitusvirheitä kielessään vielä aikuisenakin. Suomalaisissakin on näitä tässäkin ketjussa ilmi tulleita virheellisisä luuloja (esim. vanilja, eikä vanilija), vaikka meilleähän kirjoitusasu on hyvin helppo. Eli entäs sitten niillä engalntia puhuvilla.

Vierailija kirjoitti:

vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:

Että Toivo ja Topi Sukari ovat veljeksiä...

Luulin tähän hetkeen asti että Topi on vain lempinimi Toivo Sukarille :D

Niinhän se onkin...

Puhutaan usein siitä, että poliisikoira merkkaa rikosalueen/huumelastin yms. Luulin 28-vuotiaaksi asti, että poliisikoira  siis toisaan merkitsee alueen kusaisemalla. Olin aika hölmistynyt, että näin ei sitten loppupeleissä ollutkaan. 

Että suomalaiset olisivat edes jotenkin älyllisiä. Tämä ketju muutti käsityksen.

Luulin n. 30-vuotiaaksi että Timbuktu on jossain Nepalissa, mutta se onkin Afrikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin ikäni että miten englannin kieltä puhuvat lapset voi ikinä oppia omaa kieltään, kun siellä aakkoset kirjoitetaan ihan eri tavalla kuin lausutaan. :DDD

Tämä ei ole oikeasti mitenkään ihan tuulesta temmattu juttu: englantia äidinkielenään puhuvilla on tietyt haasteet lukemaan/kirjoittamaan oppimiselle. Esim suomessahan opetetaan että A kirjoitetaan aina kun kuuluu [a], englannissahan A voidaan lausua n. viidellä eri tavalla sanasta riippuen. Näin netissä kuvan taulusta, johon  opettaja oli pyytäny oppilaitaan kirjoittamaan "excuse me" ja siellä oli ihan hyviä yrityksiä tyyliin "ex koesme" mutta joukossa ihan käsittämättömiä, kuten "itcolme".

Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä englannissa on monia todella epäloogisia lausumisia, esim cough sanan gh lausutaan F:nä ja colonel-sanan eka L lausutaan R:nä. Minkään sanan kirjoitusasua ei voi ennalta tietää, ellei sitä tarkasta jostain. Samaten uuden kirjoitettuna nähdyn sanan lausumista ei voi tietää 100%:sti, voi toki arvata.

Siksi monella natiivipuhujalla on runsaasti kirjoitusvirheitä kielessään vielä aikuisenakin. Suomalaisissakin on näitä tässäkin ketjussa ilmi tulleita virheellisisä luuloja (esim. vanilja, eikä vanilija), vaikka meilleähän kirjoitusasu on hyvin helppo. Eli entäs sitten niillä engalntia puhuvilla.

Greenwich on käsittämätön ”grenits”. Mistä tuo lausumisen sekalaisuus johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin ikäni että miten englannin kieltä puhuvat lapset voi ikinä oppia omaa kieltään, kun siellä aakkoset kirjoitetaan ihan eri tavalla kuin lausutaan. :DDD

Tämä ei ole oikeasti mitenkään ihan tuulesta temmattu juttu: englantia äidinkielenään puhuvilla on tietyt haasteet lukemaan/kirjoittamaan oppimiselle. Esim suomessahan opetetaan että A kirjoitetaan aina kun kuuluu [a], englannissahan A voidaan lausua n. viidellä eri tavalla sanasta riippuen. Näin netissä kuvan taulusta, johon  opettaja oli pyytäny oppilaitaan kirjoittamaan "excuse me" ja siellä oli ihan hyviä yrityksiä tyyliin "ex koesme" mutta joukossa ihan käsittämättömiä, kuten "itcolme".

Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä englannissa on monia todella epäloogisia lausumisia, esim cough sanan gh lausutaan F:nä ja colonel-sanan eka L lausutaan R:nä. Minkään sanan kirjoitusasua ei voi ennalta tietää, ellei sitä tarkasta jostain. Samaten uuden kirjoitettuna nähdyn sanan lausumista ei voi tietää 100%:sti, voi toki arvata.

Siksi monella natiivipuhujalla on runsaasti kirjoitusvirheitä kielessään vielä aikuisenakin. Suomalaisissakin on näitä tässäkin ketjussa ilmi tulleita virheellisisä luuloja (esim. vanilja, eikä vanilija), vaikka meilleähän kirjoitusasu on hyvin helppo. Eli entäs sitten niillä engalntia puhuvilla.

Greenwich on käsittämätön ”grenits”. Mistä tuo lausumisen sekalaisuus johtuu?

Kielen ääntäminen on vuosisatojen kuluessa muuttunut paljon, mutta sanojen kirjoitusasuja ei ole muutettu. Tämä selittää ainakin suuren osan epäjohdonmukaisuudesta. Sama ilmiö näkyy ehkä vielä voimakkaammin ranskan kielessä. Suomen kirjakieli on varsin nuori, eikä ääntäminen ole niistä ajoista kovin paljon muuttunut. Suomen kirjakieltä laadittaessa varmaankin myös on kiinnitetty alusta asti tarkemmin huomiota äänteenmukaiseen kirjoittamiseen.

 Sama ilmiö näkyy ehkä vielä voimakkaammin ranskan kielessä. Suomen kirjakieli on varsin nuori, eikä ääntäminen ole niistä ajoista kovin paljon muuttunut. Suomen kirjakieltä laadittaessa varmaankin myös on kiinnitetty alusta asti tarkemmin huomiota äänteenmukaiseen kirjoittamiseen.[/quote]

Mielestäni ranskaa ja englantia ei voi tässä verrata ollenkaan. On totta, että ranskaa lausutaan täysin eri tavalla kuin kirjoitetaan, mutta kirjoitetun ranskan ääntäminen on hyvin vakiintunutta. Tietyt kirjaimet, kirjainyhdistelmät ja aksentit äännetään aina samalla tavalla. Englannin kirjoitusasun ja ääntämisen välillä ei ole mitään logiikkaa, mutta jos osaa ranskan ääntämissäännöt, pystyy ääntämään minkä tahansa kirjoitetun sanan oikein, vaikkei sanaa ymmärtäisikään.

Vierailija kirjoitti:

 Sama ilmiö näkyy ehkä vielä voimakkaammin ranskan kielessä. Suomen kirjakieli on varsin nuori, eikä ääntäminen ole niistä ajoista kovin paljon muuttunut. Suomen kirjakieltä laadittaessa varmaankin myös on kiinnitetty alusta asti tarkemmin huomiota äänteenmukaiseen kirjoittamiseen.

Mielestäni ranskaa ja englantia ei voi tässä verrata ollenkaan. On totta, että ranskaa lausutaan täysin eri tavalla kuin kirjoitetaan, mutta kirjoitetun ranskan ääntäminen on hyvin vakiintunutta. Tietyt kirjaimet, kirjainyhdistelmät ja aksentit äännetään aina samalla tavalla. Englannin kirjoitusasun ja ääntämisen välillä ei ole mitään logiikkaa, mutta jos osaa ranskan ääntämissäännöt, pystyy ääntämään minkä tahansa kirjoitetun sanan oikein, vaikkei sanaa ymmärtäisikään.

Tämä on kyllä ihan totta. Ranskassa riittää, jos tietää ne muutamat säännöt, eli minkä kirjaimen kanssa mikäkin lausutaan ja millä tavalla. Sääntöjen poikkeuksia merkitään sitten erikoismerkeillä esim. E:n lausumisessa é, è, tai ë. Jos joitain nimiä, tai tiettyjä monimutkaisia verbitaivutuksia ei oteta mukaan, tulee mieleen ihan pari kolme ranskan sanaa, jotka lausutaan ns. sääntöjen vastaisesti. Englannissa niitä on oikeasti ihan perustekstissä jopa puolet/kolmasosa, jos niitä "sääntöjä" jaksaisi alkaa edes muodostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että aikuisen elämä on stressaavaa ja ikävien velvollisuuksin täyttämää.

En tajunnut, että tuo koskee vain ihmisiä, jotka päättävät hankkia lapsia.

taas velat vinkumassa. Hohhoijaa,

Vierailija kirjoitti:

Että suomalaiset olisivat edes jotenkin älyllisiä. Tämä ketju muutti käsityksen.

Sama taalla. Nayttaa silta etta suurin osa yleistietoudesta on ammennettu Aku Ankasta. Silti ollaan kamalan karkkaita arvostelemaan esim. amerikkalaisia tyhmiksi. Olen nauranut naille "tietajille" niin etta vatsaan koskee.

t.usalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin ikäni että miten englannin kieltä puhuvat lapset voi ikinä oppia omaa kieltään, kun siellä aakkoset kirjoitetaan ihan eri tavalla kuin lausutaan. :DDD

Tämä ei ole oikeasti mitenkään ihan tuulesta temmattu juttu: englantia äidinkielenään puhuvilla on tietyt haasteet lukemaan/kirjoittamaan oppimiselle. Esim suomessahan opetetaan että A kirjoitetaan aina kun kuuluu [a], englannissahan A voidaan lausua n. viidellä eri tavalla sanasta riippuen. Näin netissä kuvan taulusta, johon  opettaja oli pyytäny oppilaitaan kirjoittamaan "excuse me" ja siellä oli ihan hyviä yrityksiä tyyliin "ex koesme" mutta joukossa ihan käsittämättömiä, kuten "itcolme".

Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä englannissa on monia todella epäloogisia lausumisia, esim cough sanan gh lausutaan F:nä ja colonel-sanan eka L lausutaan R:nä. Minkään sanan kirjoitusasua ei voi ennalta tietää, ellei sitä tarkasta jostain. Samaten uuden kirjoitettuna nähdyn sanan lausumista ei voi tietää 100%:sti, voi toki arvata.

Siksi monella natiivipuhujalla on runsaasti kirjoitusvirheitä kielessään vielä aikuisenakin. Suomalaisissakin on näitä tässäkin ketjussa ilmi tulleita virheellisisä luuloja (esim. vanilja, eikä vanilija), vaikka meilleähän kirjoitusasu on hyvin helppo. Eli entäs sitten niillä engalntia puhuvilla.

Greenwich on käsittämätön ”grenits”. Mistä tuo lausumisen sekalaisuus johtuu?

Keskity ihmettelemaan suomen omituisuuksia, mikroauto  uuni jne.

Luulin, että Volvo ja Volkswagen on sama automerkki, mutta Volvo on vaan lyhenne.

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan aikuiseksi asti, mutta olin jo lähes täysi-ikäinen kun minulle valkeni, että virvoitusjuoma 7up eli olekaan Zup. t: teininä 80-luvulla

Minä luulin kanssa, ihmettelin että mistä sevenapista muut puhui. Tosin minä olin teini vasta ysärillä ja totuus valkeni jo nuorempana.

Luulin yli 20-vuotiaaksi, että "hintelä" tarkoittaa jotenkin paksua ja vetelää ihmistä. Selvisi että ei, päinvastoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Sama ilmiö näkyy ehkä vielä voimakkaammin ranskan kielessä. Suomen kirjakieli on varsin nuori, eikä ääntäminen ole niistä ajoista kovin paljon muuttunut. Suomen kirjakieltä laadittaessa varmaankin myös on kiinnitetty alusta asti tarkemmin huomiota äänteenmukaiseen kirjoittamiseen.

Mielestäni ranskaa ja englantia ei voi tässä verrata ollenkaan. On totta, että ranskaa lausutaan täysin eri tavalla kuin kirjoitetaan, mutta kirjoitetun ranskan ääntäminen on hyvin vakiintunutta. Tietyt kirjaimet, kirjainyhdistelmät ja aksentit äännetään aina samalla tavalla. Englannin kirjoitusasun ja ääntämisen välillä ei ole mitään logiikkaa, mutta jos osaa ranskan ääntämissäännöt, pystyy ääntämään minkä tahansa kirjoitetun sanan oikein, vaikkei sanaa ymmärtäisikään.

Tämä on kyllä ihan totta. Ranskassa riittää, jos tietää ne muutamat säännöt, eli minkä kirjaimen kanssa mikäkin lausutaan ja millä tavalla. Sääntöjen poikkeuksia merkitään sitten erikoismerkeillä esim. E:n lausumisessa é, è, tai ë. Jos joitain nimiä, tai tiettyjä monimutkaisia verbitaivutuksia ei oteta mukaan, tulee mieleen ihan pari kolme ranskan sanaa, jotka lausutaan ns. sääntöjen vastaisesti. Englannissa niitä on oikeasti ihan perustekstissä jopa puolet/kolmasosa, jos niitä "sääntöjä" jaksaisi alkaa edes muodostamaan.

Kreoli on huikea kieli. Suomalaiselle joka vähän lukenut ranskaa niin täydellinen oppia. Siinä ranskankieliset sanat lausutaan juuri niin kuin kirjoitetaan. Huippua. Ohis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ne virren sanat menee "lensi maahan enkeli. - joutui, sampi, tuulta".

Siinä sitä laulelin muitten mukana kirkossa sen enempiä ikinä ajattelematta mitä laulan. Mietin vaan että miksi just sampi, miksei joku muu kala.

Joskus tuntuu etten ollut se terävin lapsi...

Minä ihmettelin myös, mikä se sampituuli oikein on. Ja Varpunen jouluaamuna -laulussa mietin, että miksi se joulu on koditon ja varpunen onneton. Mutta en nyt varmaankaan ihan aikuisuuteen asti miettinyt.

Todella pitkään luulin, että sanomalehdet ovat puolueettomia ja kertovat faktat niinkuin ne ovat, ja Ylen uutiset etunenässä (Olihan siellä ollut uutistenlukijana Arvi Lind, Suomen luotettavin mies). Valkenihan se ikävä totuus jossain vaiheessa.

Mä tajusin vasta nyt ton!! Varpunen on koditon!!!! Kiitos tästä.

Mä en tajunnu vieläkään 🙈

Entä tajuatko, mikä on se "pieni", joka saa sen veljen. Siis säe: pieni sai sun veljesi.

Ihmettelin noin kolmekymppiseksi asti, mikä ihme se on se "pieni" ja miksi siitä ei kerrota enempää ja miksi se sai veljen...