Päiväkodin tädeillä on ihan järjetön VALTA ihmisten elämässä!

Olen viestien 45 ja 47 kirjoittaja. Haluan kysyä sinulta koetko, että lapsesi on kuitenkin jotenkin erilainen kuin keskiverto lapset?

Kyllä koen, että lapsemme on erilainen - mutta koen, että hän on sitä hyvin positiivisessa mielessä.

Tyttömme on voimakastahtoinen, mutta silti herkkä - johtajapersoona. Hän on myös rohkea, ja kova puolustamaan oikeudenmukaisuutta (vaikka on vasta todellakin juuri täyttänyt 4 vuotta.) Hän osoittaa innostumistaan voimakkaasti (aivan kuten minäkin), ja innostus näkyy leikeissä, askartelussa tms. mukavassa puuhassa. Leikit ovat pääsääntöisesti pitkäkestoisia ja niissä on paljon mielikuvitusta. Hän tarvitsee myöskin omaa tilaa ja rauhaa leikeilleen, eikä sitä juurikaan varmasti saa tämän hetkisessä isossa lapsiryhmässä päiväkodilla :-(.

Meidän kohdallamme syynääminen alkoi todellakin innostusreaktiosta - eli suomalaisittain se on kai sitten harvinaista, että voimakkaasti usein (ja vielä pikkuasioista) innostutaan; olen tämän itsekin huomannut - itsekin olen epätavallisen intensiivinen ja impulsiivinen innostuja (nyt vielä aikuisenakin), minusta huolestuttavaa siis olisi, jos lapseni olisi kovin erilainen.

Voimia sinulle poikasi tilanteen kanssa, nro 45 ja 47, olen pahoillani, että sinäkin olet joutunut vastaavanlaisen tilanteen eteen - tämä ei ole helppoa. Mutta joukossa on voimaa. Ja on lohdullista saada tietää, että meitä on muitakin, jotka kamppailevat tämän asian kanssa.

Ap

Sinulle toivotan myös onnea matkaan. Kyllä asia varmasti järjestyy.



Meillä selvisi sillä, että löytyi erityislahjakkuus ja nyt se osataan ottaa opetuksessa huomioon. Minusta on vain niin hullua, että lapsia on sama. Vain asennoituminen muuttunut. Mutta kieltämättä äidin kannalta on kivempi olla "neron" äiti kuin sen vähälahjaisen pölhön, johon muottiin lasta oltiin tunkemassa.

Kirjaavatko päiväkodin työntekijät lapsista asioita johonkin ylös? Ovatko ne muistiinpanoja esimerkiksi iltavuorolaiselle ( jos kyseessä vuoropäiväkoti?)Onko sellainen "raportointivihko" vanhempien luettavissa? Alkoi heräämään mielenkiinto kuinka lapsesta asioista kirjataan ylös, kenen luettavissa ne ovat. Miten vääränlainen lause voi todellakin leimata, vaikka tahtomatta?

Minäkin tahtoisin kuulla vastauksia.

Suosittelen itsekin kaikkia, joilla on lapsi hoidossa - (etenkin, jos lapsen asioita on konsultoitu Keltolta tai terveydenhoitajalta), pyytämään kaikki lapsestaan kirjoitettu materiaali nähtäville - voitte yllättyä.

Tosin uskon kyllä nekin kommentit, että päiväkodeissa on paljon eroa. Ja ihmisistähän kaikki on kiinni - se on tuuripeliä, että minkälaisella järjellä varustetun ihmisen kanssa kasvatuskumppanuuteen lapsesi kanssa pääset / joudut / ajaudut.

Uskomattominta silti varmasti on se, että tämä kaikki tehdään "lapsen parhaan" nimissä - miten se voi olla lapsen parhaaksi, että lapsen vanhempien tietämystä omasta lapsestaan jatkuvasti kyseenalaistetaan / ohitetaan / ei oteta huomioon? Miten se voi olla lapsen parhaaksi, että perheelle aiheutetaan valtavasti (usein aiheetonta!) surua ja stressiä? Miten se voi olla lapsen parhaaksi, että häneen peilataan hoidossa tunnetta siitä, että hän on "liian erilainen" tai, että hänestä ollaan "huolissaan"?

Ap 'joka on ihan pöyristynyt näistä kaikista huonoista kokemuksista, joita ihmisillä päiväkotien kanssa tässä maassa on'

HEHHEHHEE.tulipa taas makoisat naurut kun lukee näitä vainoharhaisten ihmisten juttuja!menkää hoitoon!niin ja älkää viekö lapsianne päiväkotiin jos niitä siellä tarkkaillaan/ei tarkkailla.tai mitä vikaa nyt ikinä keksittekin.hoitakaa kakaranne kotona jos päiväkoti ei kelpaa.

itse asiassa asia on ollut päinvastoin, kun itse olen jostain asiasta huolestuneena puhunut, on kuunneltu, todettu, että "hyvä tietää, seuraamme asiaa, mutta tuskinpa se mitään kummempaa on, todennäköisesti ikään kuuluuvaa", ja muutaman kuukauden päästä oon itsekin huomannut, ettämistään ihmeelisestä ei ollutkaan kyse. Kerran sain jopa ERTO:n paikalle, kun pyysin, lastamme seurailemaan (esikoisen kanssa kun on tätä ammattitaidottomuuta äidillä aika usein), ja kaikki oli hyvin... Viimeeksi kun kuopuksen kohdalla totesivat, että hänen kanssaan pitää aloittaa ryhmäläisten nimien opettelu, kun kutsuu aikuisia vaan "aikuisiksi", totesin tyynesti, että niin ovat kaksi isompaakin meillä tehneet sen ekan vuoden kun siirtyivät isojen ryhmään, loppuu kevään mittaan. Tämä riitti lto:lle ja tänään juuri itsekin totesi, että oikeassa olit... eli kyllä niihin "diagnooseihin" voi sanoa vastaankin, jos oot eri mieltä.

just joo ja mitkään muutko siihen salapoliisityöhön ei kykene kuin sosionomit :))

Ja toivon, että jos lapsessani huomataan jotain vaikeuksia, piirteitä kehityshäiriöistä, niin minulle niistä kerrotaan. Eikö se ole hyvä asia, että tuollaisiin juttuihin puututaan? Vai pitöisikö lastentarhojen henkilökunnan vaan ummistaa silmänsä ongelmilta?



En todellakaan tajunnut ap:n pointtia.

Ei ls-ilmoituksia todellakaan tehdä yhden naarmun perusteella. Kyllä kysessä on isommat ongelmat ja vankka epäilys siitä, että perhessä ei ole lapsilla asiat hyvin.

Päiväkodin hoitaja oli sanonut lastensuojeluun, että lapsiemme suhde on epänormaali, koska eivät koskaan leiki päiväkodissa keskenään. Vanhempi lapsi eskarissa ja nuorempi 2 vuotta tätä nuorempi. Vain pihalla näkevät toisiaan ja tottakai eskarilainen leikki eskari kavereidensa kanssa ja nuorempi omien kavereidensa kanssa. Kotona leikkivät koko ajan yhdessä ja jos meillä on toisia lapsia kylässä on molemmat lapset leikissä mukana.

Ilmoitus tehtiin, koska nuorempi tuli kerran päiväkotiin naamassa pari naarmua, jotka vanhempi lapsi oli aiheuttanut. Minusta on normaalia, että veljekset joskus riitelee. Sitä ei kuitenkaan meillä useasti tapahdu.

Ihmettelen sitä, että kärpäsestä tehdään aina härkänen. Tälläkin tädillä on vain yksi lapsi.

Aineistoa lapsista?! Varmaan epäilette, että lääkärillännekin on joku toinen epikriisi, jossa puhataa ihan eri asioista kuin mitä teille näytetyssä.



Haloo!



Enää en tähän keskusteluun kantaa ota. Jos tämä on läpileikkaus päiväkotilasten vanhemmista niin huh keiden kanssa sitä työtä tekeekään! Epäluuloisia koko sakki.

Aineistoa lapsista?! Varmaan epäilette, että lääkärillännekin on joku toinen epikriisi, jossa puhataa ihan eri asioista kuin mitä teille näytetyssä.

Haloo!

Enää en tähän keskusteluun kantaa ota. Jos tämä on läpileikkaus päiväkotilasten vanhemmista niin huh keiden kanssa sitä työtä tekeekään! Epäluuloisia koko sakki.

Mistä ne epäluulot nousevat? Ei niitä ihan tuulesta ole temmattu. Oletko kuullut itsekriittisestä ajattelusta?

Ap

mielen sairauksiin...

Ja toivon, että jos lapsessani huomataan jotain vaikeuksia, piirteitä kehityshäiriöistä, niin minulle niistä kerrotaan. Eikö se ole hyvä asia, että tuollaisiin juttuihin puututaan? Vai pitöisikö lastentarhojen henkilökunnan vaan ummistaa silmänsä ongelmilta?

En todellakaan tajunnut ap:n pointtia.

Jos ei ole ongelmaa? Onko hoitajien huoli aina perusteltua? Eikö kaikilla inhimillisillä aloilla tapahdu inhimillisyydestä johtuvia arviointivirheitä?

Tässä on vain olennaisena erona se, että virheiden kohteina ovat perheet ja lapset - vastuu on suuri, ja valmiudet tehdä minkäänlaisia pitkälle meneviä, objektiivisia ja yleispäteviä päätelmiä ovat heikoilla kantimilla (esimerkiksi juuri koulutuksen vuoksi, joka ei tarjoa riittäviä valmiuksia askarrella kenenkään vajavaisuuksien kanssa luotettavasti).

Onhan tässäkin ketjussa jo tullut monta tarinaa esille, missä päiväkodilla on alettu "näkemään" lapsessa jos jonkinlaista epänormaalia piirrettä - kun on tutkittu pidemmälle, ovat (todelliset!) asiantuntijat ihmetelleet sitä, miksi kyseistä lasta on lähdetty edes tutkimaan - kun ei ole tarvetta. Miksi ja mistä tämä tarve on siihen sitten luotu? Mitkä eri tekijät ovat johtaneet tilanteen kärjistymiseen?

Tulevaisuudessa resurssien supistuessa on aivan varmaa, että tälläinen kehä on saatava katkaistua jo heti alkuunsa - tehokkaammin. Tarkoittaako se sitä, että koulutuksen rakennetta on jonkin verran muutettava? Mene ja tiedä, mutta tälläisenä järjestelmä on hatara. Mikä toinen ala tässä yhteiskunnassa perustuu näin pitkälle työntekijöiden *muturahi-tuntumalle? Millä toisella alalla on mahdollista tehdä näin paljon pahaa, joutumatta tekemisistään edesvastuuseen? Ei minun tietääkseni millään toisella alalla ole tälläistä järjestelmää.

Ap

* Muturahi = musta tuntuu ja ravistan hihasta.

asiasta tietävä selventää?

mitä lapsesta on kirjoitettu missä instanssissa tahansa: päiväkoti, esikoulu, koulu, lääkäri, jne.

Minä kyllä uskon ihan täysin nro 7:n kertomaan, että päiväkoti on tehnyt naarmun perusteella LS-ilomoituksen.

"seiskahan" kertoi, että heidän perheessään nähtiin ongelmia, koska sisarukset eivät leikkineet yhdessä, vaan oman ikäistensä kanssa: eskarilainen leikki eskarikavereiden kanssa ja 2 v nuorempi oman ikäistensä kanssa. OLETAN että naarmu poskessa on ollut se ODOTETTU "viimeinen niitti" jolloin on ajateltu että NYT on tehtävä se ilmoitus.,

ILMOITUKSEN VOI TEHDÄ KUKA VAIN JA MISTÄ SYYSTÄ TAHANSA, syynä voi olla esim. että lapsi itkee, äiti huutaa, lapset kiukuttelee. Ollaan huolissaan, onko kotona asiat hyvin kun em. asioita tapahtuu. , Olettamus siis on että itkevä, kiukutteleva lapsi on laiminlyöty tai äiti joka hermostuu ja korottaa ääntään, myös lyö lastaan.

Syynä voi olla vaikkapa se, että äiti on hyvin yksinäinen ja kertoo siitä ääneen viranomaisille. Ollaan huolissaan, että äiti ei jaksa lasten kanssa, kun on niin yksinäinen.

Syynä voi olla semmonekin, että lasta kiusataan koulussa niin paljon, ettei hän enää mene kouluun. Sen sijaan että koulu tekisi jotain kiusaamisen suhteen, se tekeekin LS-ilmon, koska oppivelvollisuus edellyttää että lapsen on otava koulussa..

laki kyllä edellyttää myös esim. oikeutta oppimiseen ilman pelkoa jne.

Nykyisen lain mukaan lastensuojelun henkilöstön on tarkistettava jokainen ilmoitus, otettava yhteyttä perheeseen ja käytävä ilmoitus läpi.

Tämä kuormittaa lastensuojelua, ja vakavat ns. oikeat tapaukset saattavat jäädä jalkoihin.

Ilmoitus ei ole sama asia, kuin että perhe tarvitsisi ls:n tukitoimia tai että lapset huostaanotettaisi.

Olin tänään lapseni kanssa perhekerhossa, jossa vajaa 1 v lapsi sai kiukkukohtausta useamman kerran kun homma ei mennyt kuten hän halusi ja se asia saattoi olla ihan ns. mitätön. . Makasi lattialla ja huusi. Kun häneltä putosi leipä ruokailun aikana, hän karjasi / ärjäsi.

Huonon perheen lapsiko?

Ei ollenkaan, ihan tavallisen perheen vahvatahtoinen pikkuinen. Ihan normaali äiti.

Äiti oli hieman hätää kärsimässä, huomasin että pelkäsi miten muut suhtautuu. Tuttia työnsi tosi usein ja nopeasti kun ärjyntä meinasi alkaa.

Meille kävi niin, että oma uhmaikäiseni sai kiukku-raivarit julkisella paikalla, koska homma ei mennyt kuten hän halusi.

Meistä tehtiin lastensuojeluilmoitus. Ilmoituiksen tekijä oli huolissaan, koska lapsi parkui niin pitkään ja niin lujaa, ja ilmoituksen jättäjä oli sitä mieltä, että minä' äitinä olin ollu kyvytön lohduttamaan lasta.

Jokainen äiti, jolla on uhmakas lapsi, tietää, ettei siinä paljoa lohduttelut auta, kun lapsi haluaa karjua ja kiukutella. Sylikään ei kelpaa, kun oikein on suuttumus pienellä päällä. Minä olen sitä mieltä, että karjukoot kiukkunsa pois, kun suostuu tulemaan ja olemaan sylissä, sitten on se syli, olen vieressä enkä jätä yksin.

Tämä toiminto olikin väärin ulkopuolisen mielestä. Hän teki meistä lastens. ilmoituksen.

Lastensuojelun kanssa yhdessä käytiin ilmoitus läpi ja se todettiin täysin turhaksi.

Minua se on kuitenkin järkyttänyt. Minusta on järkyttävää, että kanssaihmiset ja viranomaiset voivat suoltaa "lapsen ja perheen edun nimissä" ilmoituksia ihan mistä vaan. Kyse ei ole siis siitä mitä vanhemmat tekee tai ei tee, vaan siitä, että lapset käyttäytyy "väärin" ?? !! vaikkahe käyttäytyvät vain persoolleen tyypillisesti tai ikäkaudelleen tyypillisesti.

Minuta on järkuyttäävää, ettei ne ulkopuoliset edes vaivaudu kysymään, mistä on kyse. Järkyttävää on, että maalaisjärki ja suhteellisuuden taju on kadonnut kokonaan. Ilmiset ovat vain ilkeitä.

Ei ls-ilmoituksia todellakaan tehdä yhden naarmun perusteella. Kyllä kysessä on isommat ongelmat ja vankka epäilys siitä, että perhessä ei ole lapsilla asiat hyvin.

Päiväkodin hoitaja oli sanonut lastensuojeluun, että lapsiemme suhde on epänormaali, koska eivät koskaan leiki päiväkodissa keskenään. Vanhempi lapsi eskarissa ja nuorempi 2 vuotta tätä nuorempi. Vain pihalla näkevät toisiaan ja tottakai eskarilainen leikki eskari kavereidensa kanssa ja nuorempi omien kavereidensa kanssa. Kotona leikkivät koko ajan yhdessä ja jos meillä on toisia lapsia kylässä on molemmat lapset leikissä mukana.

Ilmoitus tehtiin, koska nuorempi tuli kerran päiväkotiin naamassa pari naarmua, jotka vanhempi lapsi oli aiheuttanut. Minusta on normaalia, että veljekset joskus riitelee. Sitä ei kuitenkaan meillä useasti tapahdu.

Ihmettelen sitä, että kärpäsestä tehdään aina härkänen. Tälläkin tädillä on vain yksi lapsi.

Tulevaisuudessa resurssien supistuessa on aivan varmaa, että tälläinen kehä on saatava katkaistua jo heti alkuunsa - tehokkaammin. Tarkoittaako se sitä, että koulutuksen rakennetta on jonkin verran muutettava? Mene ja tiedä, mutta tälläisenä järjestelmä on hatara. Mikä toinen ala tässä yhteiskunnassa perustuu näin pitkälle työntekijöiden *muturahi-tuntumalle? Millä toisella alalla on mahdollista tehdä näin paljon pahaa, joutumatta tekemisistään edesvastuuseen? Ei minun tietääkseni millään toisella alalla ole tälläistä järjestelmää.

Ap

* Muturahi = musta tuntuu ja ravistan hihasta.

Toinen ala, jossa tehdään vääriä diagnooseja ja vääriä olettamuksia on lastenneuvolan terveydenhoitajat.

Heitä kurssitetaan kovasti huomaamaan synnytyksen jälkeistä masennusta , ja niinpä he näkevät sitten masentuneita äitejä sielläkin missä mitään masennusta ei ole, on vain ihan tavallista uuteen elämäntilanteeseen liittyvää reagointia. Tai on vain luottavaisen typerä ihminen, joka avoimesti kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan.

HE ovat ihmisiä, jotka ovat oikeassa. He tietävät.

Jos toimit toisin, jos elämänarvosi ovat toisenlaiset, jos perheesi on ns. erilainen, jos lapsi on ns. vääränlainen, leimataan, nähdään ongelmia joita ei ole, puututaan ja diagnosoidaan, vaikka terveydenhoitajan tehtävä ei ole tehdä diagnoosia vaan vasta se terapeutti (puhe- toiminta-) tekee arvioinnin mikä lapsen ongelma tai vaje on, ja lääkäri viime kädessä tekee diangoosin.

Tällainen "diagnosoiminen" on leimaavaa.

Myös asiakkaan selän takana toimiminen, asiakkaan asioista informoiminen toisille yhteistyöhahoille kertomatta asiakkaalle tästä, on tyypillistä nla:n terkkareille. He kun ovat tavallisten ihmisten yläpuolella.

Kunsitten yhteistyötä ekee neuvola päiväkotiin, mikä onkaan päiväkodin tätien suhtautuminen? Neuvolassahan ollaan oikeassa? Jos siis molemmilla tahoilla on tämä asennevamma?

Lapsen etu se ei ole, että perhe leimataan, lapsi leimataan, - SYYTTÄ !! _ se aiheuttaa ahdistusta mikä heijastuu lapseenkin.

Jos ns. vikaa havaitaan, siihen pitäisi kyetä puuttua hienotunteisesti. Loukkaamatta. Se on ammattitaitoa.

Jos ja kun virhearviointeja ja hutkimisia tehdään, ammattitaitoa on myös se, että myöntää olleensa väärässä ja - pyytää anteeksi !!

HOHHOIJAA! Meistäkin on tehty ls-ilmoitus sairauteni takia todella kevein perustein. Siihen ei todellakaan tarvittu mitään vankkaa epäilyä, vaan ihan vain parin hurahtaneen neuvolantädin omat päätelmät asiasta. No, kävi sitten sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä paikalla ja naureskellen lähtivät paikalta. Laitoin meiliä näiden neuvolan akkojen esimiehelle, joka selitteli, että "hyvä, että kaikki on kunnossa, hyvää kevättä" liibalaaba... Lisäksi tein kantelut näistä akoista lääninhallitukseen. Juu, hyvää kevättä vain sinnekin.

HOHHOIJAA! Meistäkin on tehty ls-ilmoitus sairauteni takia todella kevein perustein. Siihen ei todellakaan tarvittu mitään vankkaa epäilyä, vaan ihan vain parin hurahtaneen neuvolantädin omat päätelmät asiasta. No, kävi sitten sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä paikalla ja naureskellen lähtivät paikalta. Laitoin meiliä näiden neuvolan akkojen esimiehelle, joka selitteli, että "hyvä, että kaikki on kunnossa, hyvää kevättä" liibalaaba... Lisäksi tein kantelut näistä akoista lääninhallitukseen. Juu, hyvää kevättä vain sinnekin.

En itse uskalla tehdä kantelua, koska pienellä paikkakunnalla se vaikeuttaisi minun ja lasteni elämää esim. päiväkotipaikan saannin suhteen.

En itse uskalla tehdä kantelua, koska pienellä paikkakunnalla se vaikeuttaisi minun ja lasteni elämää esim. päiväkotipaikan saannin suhteen.

Ei se kantelu vaikeuta mitenkään päiväkotipaikan saantia. Ei ne neuvolan akat siitä päätä. Sitä paitsi meillä lapsi menee yksityiseen päiväkotiin... alkaa mennä usko julkisiin palveluihin. Joko niitä ei saa, tai sitten touhukkaana säädetään jotain ihan asiatonta.

En itse uskalla tehdä kantelua, koska pienellä paikkakunnalla se vaikeuttaisi minun ja lasteni elämää esim. päiväkotipaikan saannin suhteen.

Ei se kantelu vaikeuta mitenkään päiväkotipaikan saantia. Ei ne neuvolan akat siitä päätä. Sitä paitsi meillä lapsi menee yksityiseen päiväkotiin... alkaa mennä usko julkisiin palveluihin. Joko niitä ei saa, tai sitten touhukkaana säädetään jotain ihan asiatonta.

Meillä vaikuttaa. Tuo terveydenhoitaja, joka kohtelee asiakkaitaan epäasiallisesti, itkettää äitejä, tekee diagnooseja jne, ( EI vain minua kohtaan, vaan lähes kaikkia äitejä kohtelee näin, on yleisesti tiedossa) - hänen sisko toimii täällä varhaiskasvatuspäälliikkönä eli istuu kaupungin päivähoitopaikkojen päällä eikä vaitolovelvollisuus näille sisaruksille ole kuin lause paperissa.

Yksityiset pk:t ovat täällä aivan täynnä, jonossa jopa 50 lasta ?? !!! eivät huoli jonoon enempää !! ?? eikä hoidon taso ole kovinkaan kummoista.

TAvallaan kehyskuntia tämäkin.

En mollaisi tai aliarvoisi sosionomin ammattitaitoa päiväkodissa. Katsanto on yleensä paljon laajempi, kuin lto:lla, näkee perheen ongelmat yms selvemmin ja osaa lukea rivien välistä. (koulutettu siihen) Työparina lto:n yhdessä omat ammattitaitonsa yhdistäen kanssa paras !

Sosionomia ei myöskään pidä verrata lähihoitajaan joka on erikoistunut lapsiin ja nuoriin; aivan eri koulutus! :)

Sosionomikoulutukseen ei sisälly minkäänlaisia pedagogisia eikä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä opintoja. Sen sijaan opiskellaan kyllä perhetyötä ja lastensuojelua. Lastensuojelu ja perhetyö eivät kuitenkaan kuulu päivähoidon työntekijöiden työnkuvaan. Päiväkodin ensisijaisena tehtävänä on ihan lakiin kirjattuna tarjota laadukasta varhaiskasvatusta huolenpidon ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemisen ja opetuksen muodossa. Lastensuojeluasiat ja perheen tilanteen arvioimisen hoitaa ihan sosiaalipuolen ammattilaiset.

Mainitsemasi "rivien välistä lukeminen" on juuri sitä oman mielen mukaista tulkitsemista, jonka varassa toimiessa liikutaan aika vaarallisilla vesillä, mikäli sen mukaan lähdetään toimenpiteisiin. Silloin voi tapahtua ylitulkintoja tms. Sosionomi ei ole kuitenkaan käyttäytymistieteilijä tai psykologi, psykologian opinnot eivät edes itseasiassa sisälly sosionomin tutkintoon. Mielestäni tämä liiallinen "huolikoulutettu", ja kuitenkaan ei tarpeeksi koulutettu, ammattilaisjoukko voi saada aikaan paljon enemmän turhaa murhetta, kuin jos päiväkodissa työskentelisi edelleenkin oikeita lastentarhanopettajia.

Näin oli pakko sanoa, omaa koulutustaustaakinin kritisoiden (ja juuri siksi, koska tiedän mitä se on). Olen kuitenkin tämän kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että työparina lto ja lto-sosionomi ovat mitä parhain yhdistelmä.