Ulkomailla asuvat/asuneet! Mitä Suomessa yleistä ei asuinmaastasi saa/nut?
En nyt hae mitään tosi tarkkaa kuten Fazerin sinistä tai Mariskooleja, tai mitään sellaista kuin rehellisyys. Konkreettisia esimerkkejä siis :) Ehkä jotain mitä kaipasit, jotain minkä puute yllätti jne. Kerrothan myös asuinmaasi.
Kommentit (83)
lisäksi Englannista ei saa kunnollisia purkinavaajia. Siis näitä, mitä Suomesta saa euron kappale, joilla käsin väännetään purkki auki - täällä on vain näitä "hienoja" ruuvattavia teräsysteemeitä, jotka haluaa kaikki alta aikayksikön.
Eniten kaipaan suomalaista kirjallisuutta. Toki sitä saa tilata ja tuoda Suomesta, mutta tilaaminen on kallista ja raahaaminen vaikeaa, tulee helposti ylipainoa matkalaukkuun. Ruokaa saa melkein kaikkea nykyään, jos isossa kaupungissa asuu. Krooninen salmiakinpuute vaivaa, mutta saan säännöllisesti sitä postitse Suomesta, kiitos ystävien ja siskon.
Yksi tosi konkreettinen vika on rakentamisen taso. Täällä ei ole juuri vesieristeistä kuultu eikä homeisiin ja kosteuteen kiinnitetä taloissa mitään huomiota. Muutenkin uusissakin rakennuksissa on tosi paljon vikoja.
jossain näitä varmaan on, mutta en ole itse nähnyt.
-ei marinoitua lihaa
-ei täysin rasvattomia maitotuotteita
-kuivauskaappeja ei ole ollut missään asunnossa missä ollaan asuttu
Nuorempana asuin pari kuukautta Ranskassa, se on jäänyt mieleen ettei missään kaupassa missä kävin ollut myynnissä sellaisia lauantaimakkara-tyyppisiä leikkeleitä leivälle. En kyllä käynyt supermarketeissa, niissä olisi voinut olla. Niin ja ne kuivauskaapit täälläkin.
Varmaan tulisi enemmän mieleen jos jaksaisin miettiä tarkemmin :)
suomessa lapset voi mennä yksin/keskenään ulos, vanhemmat ja sukulaiset lähellä :)
mutta sitten täällä on paljon hyvää, mitä ei suomesta saa, ainakaan niin halvalla
belgia
joten yllätyksiä ei sikäli pahemmin tullut.
Ihan ekoina vuosina kaipasin salmiakkia, nykyään en tykkää siitä Suomessakaan. Jos jotain välillä kaipaan niin savusiikaa ja sitä "suomalaisen" makuista ruisleipää. Muuten täkäläinen hyvä ruoka kompensoi paljon ja saahan Suomilomilla sitten herkutella :)
Asuinmaani on Sveitsi, 20 vuotta maailmalla.
Eniten kaipaan suomalaista kirjallisuutta. Toki sitä saa tilata ja tuoda Suomesta, mutta tilaaminen on kallista ja raahaaminen vaikeaa, tulee helposti ylipainoa matkalaukkuun. Ruokaa saa melkein kaikkea nykyään, jos isossa kaupungissa asuu. Krooninen salmiakinpuute vaivaa, mutta saan säännöllisesti sitä postitse Suomesta, kiitos ystävien ja siskon.
Yksi tosi konkreettinen vika on rakentamisen taso. Täällä ei ole juuri vesieristeistä kuultu eikä homeisiin ja kosteuteen kiinnitetä taloissa mitään huomiota. Muutenkin uusissakin rakennuksissa on tosi paljon vikoja.
Suomenkielisen kirjallisuuden puute oli pahin, vaikka ei se mitenkään yllätyksenä tullut.
Talot olivat kyllä oikein kauniita, mutta kosteusongelmat yleisiä, eikä niitä pidetty ongelmana.
Irlannissa asuessani myös salmiakin puute tuntui.
Saksassa ei kuitenkaan sitä ongelmaa ollut, sillä siellä myydään salmiakkiakin.
Nykyään asun taas Suomessa, ja kaipaan monia asioita Irlannista (ja Saksastakin jotakin).
lisäksi Englannista ei saa kunnollisia purkinavaajia. Siis näitä, mitä Suomesta saa euron kappale, joilla käsin väännetään purkki auki - täällä on vain näitä "hienoja" ruuvattavia teräsysteemeitä, jotka haluaa kaikki alta aikayksikön.
Keski-Euroopassa ovat myös kortilla.
lisäksi Englannista ei saa kunnollisia purkinavaajia. Siis näitä, mitä Suomesta saa euron kappale, joilla käsin väännetään purkki auki - täällä on vain näitä "hienoja" ruuvattavia teräsysteemeitä, jotka haluaa kaikki alta aikayksikön.
Keski-Euroopassa ovat myös kortilla.
aika kultaa muistot, itsekin etsiskelin aikoinaan purkinavaajaa ja ne oli mahdottomia hökötyksiä. Äiti sitten lähetti postissa pari yksinkertaista..
Samoin ihmettelin perunankuorimaveitsen käyttöä, niissäkin on hieman eri tekniikka. Toin sitten lopulta sellaisenkin Suomesta.
Kiva ketju, aika samoja kokemuksia tuntuu olevan :)
t. se Sveitsissä asuva
lisäksi Englannista ei saa kunnollisia purkinavaajia. Siis näitä, mitä Suomesta saa euron kappale, joilla käsin väännetään purkki auki - täällä on vain näitä "hienoja" ruuvattavia teräsysteemeitä, jotka haluaa kaikki alta aikayksikön.
Keski-Euroopassa ovat myös kortilla.
Saksassa semmoinen ruuvattava ihmehärveli. Ongelmaksi vaan muodostui se, etten minä jaksanut painaa/iskeä sitä avaajaa riittävän lujaa tölkin kanteen. Ei auttanut hieno ja näppärä ruuvaussysteemi kun ei saanut avaajaa purkkiin kiinni :/
Sitä en muista löydettiinkö sieltä semmoinen tavallinen pikkuavaaja ilman mitään mekanismeja, vai saatiinko semmoinen Suomesta.
ei meinannut löytää kunnon tiskiharjaa. Nyt niitä on tajolla. Samoin halpoja tukekiva pakastusrasioita ei ollut tarjolla, ainoastaan tosi kalliita.
Normaalia elävää hiivaa en ole vieläkään löytänyt, eikä ole vaniljasokeria tai jauhettua kardemummaa.
Kanadaan olen vienyt useita Moulinexin pieniä käsimyllyjä, kun käly ihastui niihin Suomessa ja sen kaverit halusi kaikki sellaisen.
Samoin irlantialsiet tuttavani ovat ostaneet Suomesta pussilakanoita, heidän lakanoissaan kun ei ole aukkoja ylhäällä. Hankala vaihtaa.
Alussa ärsytti myös kun pussilakanat oli kummallisia, ei käsiaukkoja päädyssä. Tyynyliinat on eri kokoisia kuin Suomessa, se ottaa vieläkin päähän kun tekisi mieli vaikka uusia Marimekon lakanasettejä ja niiden tyynynpäälliset on liian pienet meidän tyynyihin. Tai sitten pitäisi ostaa tyynytkin Suomesta.
Samaten verhoviritelmät on ihan erilaiset, sellaisia nipsusysteemejä kuin Suomessa ei tunneta ollenkaan. Tai en tiedä onko siellä nykyään enää sellaisia, 15 vuotta sitten oli.
Kuivauskaappeja ei tietenkään ole mutta se ei niin haittaa kun tykätään muutenkin laittaa astiat koneesta astiakaappeihin.
t. ranskis
oli järkytys huomata, ettei niitä löytynyt kaupasta. Myös huulirasva oli jotenkin erikoinen tuote, sitä sai vain apteekista ja sekin oli hirveän tiukkaa kamaa joka jäi valkoisiksi laikuiksi huuliin.
Nenäliinatkin olivat ohuita kasvopaperintapaisia, jotka repesivät heti ensi niistosta.
Leivinpaperista ei ollut kukaan koskaan kuullutkaan, eikä pullasudeista. Pussilakanatkin olivat ihan outo juttu: meidän kotiapulainen kirosi niitä kunnes näytin miten ne laitetaan peiton päälle ja miksi ne ovat hyviä, sitten ymmärsi.
Ja tietty ruisleipä ja salmiakki, niitähän "kaikki" expatit kaipaa :)
bussiliikennettä! Kaupunki Lontoo. Bussi tuli aina myöhässä. Ja kyllä, bussikuski voi pysähtyä kesken matkaa esim käymään kaupassa tai kioskilla ja jengi odottaa kiltisti bussissa. Siinä sitten sydän pamppaillen tarkkailee kelloa montako minuuttia myöhästyy töistä! MUTTA työnantaja ei ollutkaan moksiskaan. Se kun on niin jokapäiväistä siellä. Myös metrot voivat lakata kulkemasta esim pommiuhan takia, joka on myös jonkinlaista arkipäivää siellä.
Juuresharja piti ostaa Suomesta, samoin juustohöylä. Nykyään niitä kyllä hyvistä keittiökaupoista saa. Savustuspussit tuodaan aina mukana Suomesta.
Tavallista pullaa et saa muuta kuin leipomalla itse. Samoin lihapiirakoita, niitä ihania rasvassa paistettuja. Poronliha tottakai puuttuu, samoin järvikala ja Kainuun juustoleipä. Marjat on etupäässä kasvatettuja ja vetisiä, uudet perunat ei maistu miltään.
No, onneksi noiden sijaan on paljon muuta kivaa ja hyvää. Ja jääpähän jotain herkkuja pelkästään Suomessa nautittavaksi.
Ranskis
kaikista meidän ostamista.
-ruotsissa asuva
ei meinannut löytää kunnon tiskiharjaa. Nyt niitä on tajolla. Samoin halpoja tukekiva pakastusrasioita ei ollut tarjolla, ainoastaan tosi kalliita.
Normaalia elävää hiivaa en ole vieläkään löytänyt, eikä ole vaniljasokeria tai jauhettua kardemummaa.
Kanadaan olen vienyt useita Moulinexin pieniä käsimyllyjä, kun käly ihastui niihin Suomessa ja sen kaverit halusi kaikki sellaisen.
Samoin irlantialsiet tuttavani ovat ostaneet Suomesta pussilakanoita, heidän lakanoissaan kun ei ole aukkoja ylhäällä. Hankala vaihtaa.
Vuokraamme ulkomailla taloa ja teemme itse ruokaa. Ja mieheni kalastaa:-). Niitä en ole löytänyt edes hyvin varustetuista keittiötarvikekaupoista Euroopassa.
että ratkon itse ne aukot sinne ylös :)
että pesin (ja säilytin kaapissa) nurinpäin. Käänsin ne oikeinpäin samalla kun laitoin peiton päälle.
Tein niin, että työnsin käteni nurinpäin olevan pussilakanan sisään, otin kiinni pussilakanan kulmista (ja lakanan kulmat samaan otteeseen) ja ravisten pussilakanan siihen peiton päälle (jolloin pussilakana kääntyi oikeinpäin).
eikä ruisleipää/muuta kunnon leipää, eikä lihavalikoimatkaan olleet kovin kummoiset ja maksoivat maltaita. Tämä siis pohjois-Norjassa 10v sitten.