Onkos kukaan muu av-mamma ollut nuoruudessaan bändäri? Siis ihan
oikea rokkihuora >:) Ja niin, voitte säästää säälinne, mulla oli oikeasti kivaa. Hitto kun ois vieläkn yhtä kaunis ja hoikka ja osais elää hetkessä, tuntuu että 10 vuodessa musta on tullut vaan TYLSÄ.
Vaikka oon tyytyväinen nykyiseen elämääni, hetkittäin kaiholla muistelen sitä elämäntapaa, keikkoja, jatkoja ja hotelliöitä rokkibändien kans :) Ja sen aikaisia ystäviäni. Niisk.
Kommentit (272)
Mun lähisukulainen ajautui bändäriksi silloin kasari-ysäri taitteessa.
Ensin naivisti seuras idoleitaan pitkin Suomea, mutta ei se halpaa ollut. Pikku hiljaa ymmärsi, että jos meinaa edullisemmin päästä (eli keikkadösässä matkustaa) niin pitää itsekin jotain vastinetta järjestää.
Ei se helppoa hänelle ollut. Aikansa oli bändäri, mutta se vaihe jätti jälkensä. Esim lapsia ei saanut koskaan, kun tuli ja yhtä ja toista sptautia.
Nyttemmin 50+ on naimisissa erään vanhemman rokkarin kanssa. Mielenterveysongelmainen, alkoholisti ja katkerahko.
Vähän jäänyt epäselväksi, että nauttiko tuo elämästään silloin ollenkaan.
Nähdään taas ensi viikolla, että pitääpä kysellä. Tarinoita ja valkokuvia piisaa ja mielellään puhuu asioista.
Upp. Voisin kertoa hieman muistelmiani. Mutta en ehkä sitten kuitenkaan.
Olen hyvin-hyvin onnellinen siitä, ettei mitään someja ja videonpätkiä siihen aikaan ollut olemassa!
Samoiten ovat varmasti rokkarit itse siitä erittäinkin onnellisia..
Miksi nuo 70-80 luvun rokkarit eivät istu linnassa? Ihan sairasta touhua ovat harrastaneet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuo 70-80 luvun rokkarit eivät istu linnassa? Ihan sairasta touhua ovat harrastaneet.
No herranenaika jos samanlaista meininkiä hsrrasteltais teinityttöjen kanssa nykyään, niin julkisuus jauhaisi täysin pzksi ko muusikot ja niiden roudarit! Todellakin!
Nykyään nuo keski-ikäistyneet sen ajan The Tyypit hoitelee lapsiaan ja lomailee kesämökillään ja tekee studiossaan jtn prokkiksia ja mainosmusaa eikä kyllä halua muistella bäkkäreiden ja keikkabussien juttuja yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuo 70-80 luvun rokkarit eivät istu linnassa? Ihan sairasta touhua ovat harrastaneet.
No herranenaika jos samanlaista meininkiä hsrrasteltais teinityttöjen kanssa nykyään, niin julkisuus jauhaisi täysin pzksi ko muusikot ja niiden roudarit! Todellakin!
Nykyään nuo keski-ikäistyneet sen ajan The Tyypit hoitelee lapsiaan ja lomailee kesämökillään ja tekee studiossaan jtn prokkiksia ja mainosmusaa eikä kyllä halua muistella bäkkäreiden ja keikkabussien juttuja yhtään.
Tismalleen tämä. Kaikki, jotka siihen aikaan kiersi kiertueillaa ja jotka fanitti näitä ja kävivät tai matkustivat keikkabusseissa ja olivat jatkoilla hotelleissa, pistävät kädet ristiin ja kiittävät Luojaa, ettei mtn somealustoja ja kännkkäkameroita silloin ollut. Huhuh sentäns.
Tulee tässä mieleen näyttelijä/laulaja joka nykyään absolutisti, yks vanha gubbe joka nykyään kiertää omien poikiensa kanssa ja tämä yksi joka opiskelee hengellistä alaa.
Eikä pelkästään ne itse tähdet, vaan niiden apumiehet-roudarit, joku muka-paras-miksaaja, bussikuski… kaikilla oli tarjontaa. Ja saantia.
Tottatosiaan olisi kyllä paljonkin krskusteltavaa ja kerrottavaa tuolta 80-90 luvuilta.
Ja me fanit ei suinkaan oltu mitään kokeneita suurkaupunkien kaunottaria ja aikuisia vahvoja naisia, vaan maalaistyttöjä , pikkukaupungeista joilla mtn kokemusta mistään.
Bändit, roudarit, miksaajat ja jotku keikksbussien kuskit kuitenki 20+ ihan kaikki, liki 30 ja yli.
Että siitä vaan ukkelit nyt kertomaan että miten meni.
Vierailija kirjoitti:
Mietin aina välillä, että kusettaako ne tyttöjä ihan kuus nolla. Väittääkö ne kaikille rakastavansa vai onko kyse nyt vaan tietyistä mulkuista? Teille, jotka olitte bändäreitä, niin tiesittekö, että seuraavana päivänä tämä tyyppi panee jotain muuta, vai väittikö hän sinulle, että olet se ainoa?
Itsellä nimittäin kokemus siitä, että mulle on vuosia jo sanottu että olen se ainoa, mutta välillä on vaikea sitä uskoa kun kuuntelee miten muilla on joka paikkakunnalla omat panonsa.
My only one,, Cisse
Pidin jo lapsena tuollaisiaämmiä jälkeenjääneinähuorina, mitä ne yleensä ovat sitten olleetkin.
Vierailija kirjoitti:
Tottatosiaan olisi kyllä paljonkin krskusteltavaa ja kerrottavaa tuolta 80-90 luvuilta.
Ja me fanit ei suinkaan oltu mitään kokeneita suurkaupunkien kaunottaria ja aikuisia vahvoja naisia, vaan maalaistyttöjä , pikkukaupungeista joilla mtn kokemusta mistään.Bändit, roudarit, miksaajat ja jotku keikksbussien kuskit kuitenki 20+ ihan kaikki, liki 30 ja yli.
Että siitä vaan ukkelit nyt kertomaan että miten meni.
Ihan täysin omasta vapaasta tahdosta jokainen tyttö meni noiden mukaan.
Eli hyvinhän se meni monella ukkelilla,saantia riitti.
Heh. Olisi monta juttua bändäreistä, mutta paree olla hiljaa.
Ehkä yhden esimerkin voisin avata. Tyttö oli haltioissaan kun sai ottaa roudarilta poskeen ;)
Ulkomailla, lähinnä usa:ssa ja briteissä oli jo 70-luvulla aivan huippu-huippu bändäreitä, jotka teki mitä halusivat ja pyörittivät miehiä miten halusivat. Siinä ei ollut kellään managereilla tai soittajilla sanan sijaa, kuka otti kenetkin. Aivan mahtavaa siis!
Malleja ja missejä, tasokkaita ja ns hyvätasoista perheistä eli he olivat mukana omasta tahdostaan.
Ekat feministit kyllä!
On kyllä ajat ja asenneilmasto muuttunut, ei ole enää rokkenrollia. Joku levy/yhtiön somestrategi ja markkinointiosasto päättää mitä musaa edes tehdään.
Ja katkeria. XD On se kumma juttu, miten erilaiset ja monipuoliset kokemukset voivat rikastuttaa elämää. Vai kutsutko samalla nimityksellä uskovaisia naisia, jotka käyvät Suviseuroissa. Onhan sekin nyt ihan syntistä puuhaa tosiasiassa, ainakin uskovaisen näkökulmasta, kun sinne mennään puolisoa etsimään.
Mistä kaikesta muusta olet katkera? Muiden ihmisten matkustelusta? Korkeakouluttautumisesta?
Terkuin ei-bändäri, mutta nuorempana paljon mm. keikoilla käynyt