MITEN joku aikuinen EI osaa uida??

No ehkä siksi, että suurin osa "tavallisista kansalaisista" ei osaa opettaa toisille mitään taitoa. Olen erinomainen uimari ja jo pikkuvauvasta saakka ollut sinut veden kanssa mutta polkupyörällä ajo on edelleen näin aikuisena epävarmaa hissuttelua ja kävelen mieluummin eri paikkoihin. Koskaan en ole saanut asiallista opastusta sen kunnolliseen oppimiseen, ainoastaan pelkkää huutoa, ivanaurua ja kummastelua. Voin hyvin kuvitella, että uimataidottomat ovat saaneet osakseen samanlaista kiusaamista. Kukaan ei koskaan opi yhtään mitään, jos saa osakseen vain kettuilua ja vihjailua omasta vammaisuudesta. Harva taito tulee kellekään meistä syntymälahjana.

Hienosti taas vastaillaan ketjuun vuodelta 2011 kuin aloittaja muka vastaukset lukisi.

"Eihän siinä tarvitse tehdä mitään muuta kun käsiään vähän liikuttaa."

Miten on mahdollista, että joku aikuinen EI osaa korrektia suomea? 

Vierailija kirjoitti:

asia uinnin oppimisessa on juuri Kelluminen. Koska jos ei ole joku kehonrakentaja, niin sitä ei jaksa samaa vauhtia mennä 200m. joskus täytyy hidastaa, ja antaa veden kannatella kehoaan, eikä luottaa vaan käsien liikkeisiin. Kelluminen on tärkeintä, ja sit kun kelluu, niin vähän sama mitä liikkeitä tekee päästäkseen eteenpäin. Suosittelisin tota et istu ja nojaudu makaamaan selälle vedessä, siitä huomaa hyvin, kuinka vesimassa kannattelee.

Mä en ole vielä oppinut miten kellutaan. Jos lopetan uinti liikkeet uppoan kuin kivi. Sanoisin että sammakkouinti on tekniikkana vähiten voimia kuluttava ja eteneminen suhteellisen nopeaa. Siinä on tärkeää liuku ja asento. Moni tuhlaa voimia pitämällä koko päätä veden pinnalla hengittääkseen suun kautta jolloin kehon asento tuottaa suuremman vastuksen.

Minkä takia ihminen uppoaa kun se on vielä elossa eikä osaa uida, mutta nousee pintaan kun on hukkunut ja hyvin kelluu? Eikö se ilma keuhkoissa kuitenkin pitäisi kelluttaa aika hyvin.

En osaa uida enkä edes viheltää. Sou?

Minä en osannut uida, koska vanhempani sanoivat minulle aina että et osaa uida ja et saa mennä syvään veteen. Kerran menin sitten ystäväperheen mukana uimaan ja silloin vanhempani eivät olleet mukanani.

Sanoin että en osaa uida ja ystävä perheen isä sanoi että varmasti osaat. Menin veteen ja lähdin uimaan. Minä osasin uida kun minuun vain uskottiin.

Naapurin nyt 79-vuotias rouva ei ole koskaan oppinut uimaan, mutta käy uimahallissa ja vesijumpassa terapia-altaassa, jossa veden syvyys on muistaakseni 80 cm. Kysyin kerran aikoinaan miksei ole opetellut uimaan, koska vielä vanhemmatkin ihmiset voivat mennä uimakouluun ja oppia uimaan. Koska siellä missä hän syntyi, ei ollut uimavesiä. Kumma peruste. Tein analyysin, että pelkäsi kuitenkin vettä, jokin psykologinen selitys tälle on.

Poikani samanikäinen luokkakaveri (vm 1994) oli niin ylpeä, että hän ei halunnut nöyrtyä opettajan opettamaan uimakouluun. Kun kuulin tästä, kuulin myös oman poikani jättäytyneen altaan reunalle. Olimme perheenä käyneet uimassa jo muutaman vuoden keskenämme hallissa. Kielsin poikaani käyttäytymästä näin. Uintiopetus kuului opetussuunnitelmaan, joskus muistaakseni 8-vuotiaana. Hän siis osasi jo uida.

Kaveri ei osaa tänä päivänäkään tätä kansalaisen perustaitoa. Hänen perheensä ei käynyt uimassa koskaan, ei järvessä, meressä eikä hallissa. Sanoin kerran ihan ystävällisesti kaverille, jonka suurin haave oli tulla lentokapteeniksi, että tietääkseni lentäjien pitää osata uida, että olisko sun mahdollista kuitenkin opetella tämä taito.

Surullista. Uimataito on perusoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Harmittaako uimataidottomuus? Viettekö lapsenne uimakouluun? Uskallatteko liikkua veden läheisyydessä? Oletteko koskaan harkinneet aikuisten uimakoulua?

Minä en osaa uida virallisten määritelmien mukaan.. Pysyn pinnalla ja olen jonkin verran käynyt uimahalleissakin, mutta kovin kauaa en jaksa..

Tämä johtuu siitä eteä olen ollut ensimmäistä kertaa uimassa seitsemän vuotiaana, eli ei ole lapsesta asti saanut opetella.. herkkyys oppia uimaan on jo paljon aikaisemmin..

Uimataidottomuus harmittaa kyllä.

Lapseni vien varmasti uimakouluun, nyt jo harjoitellaan lapsi on 8kk.

Uskallan kyllä liikkua veden ääressä ja itsekin sinne kahlaan lasta uittamaan.

Olisin halukas menemään aikuisten uimakouluun, mutta kotipaikkakunnallani ei sellaista järjestetä vaikka kyseessä on keskisuuri kaupunki.

Miksi sun vanhemmat eivät vieneet sua koskaan uimaan?

Tuttuni on kasvanut seudulla, jossa ei ollut lähellä vesistöjä eikä edes hiekkakuoppia. Uimhalli oli "läheisessä" taajamassa eli n. 35 km:n päässä. Tuolloin ei koululiikuntaan kuulunut uinti, joten ei ihme. Hän vieroksuu vieläkin uimista, mutta rakastaa veneilyä. ;) Ja ei, ei ehdotuksista huolimatta ole mennyt aikuisten uimakouluun.

Uimataito riippuu ihan hirveästi vanhemmista. Ne joita viedään uimahalliin oppivat uimaan.

Muut äidit ovat laiskoja ja itse kantavat seuraukset.

Vierailija kirjoitti:

asia uinnin oppimisessa on juuri Kelluminen. Koska jos ei ole joku kehonrakentaja, niin sitä ei jaksa samaa vauhtia mennä 200m. joskus täytyy hidastaa, ja antaa veden kannatella kehoaan, eikä luottaa vaan käsien liikkeisiin. Kelluminen on tärkeintä, ja sit kun kelluu, niin vähän sama mitä liikkeitä tekee päästäkseen eteenpäin. Suosittelisin tota et istu ja nojaudu makaamaan selälle vedessä, siitä huomaa hyvin, kuinka vesimassa kannattelee.

Mä en ole vielä oppinut miten kellutaan. Jos lopetan uinti liikkeet uppoan kuin kivi. Sanoisin että sammakkouinti on tekniikkana vähiten voimia kuluttava ja eteneminen suhteellisen nopeaa. Siinä on tärkeää liuku ja asento. Moni tuhlaa voimia pitämällä koko päätä veden pinnalla hengittääkseen suun kautta jolloin kehon asento tuottaa suuremman vastuksen.

Vierailija kirjoitti:

Tuttuni on kasvanut seudulla, jossa ei ollut lähellä vesistöjä eikä edes hiekkakuoppia. Uimhalli oli "läheisessä" taajamassa eli n. 35 km:n päässä. Tuolloin ei koululiikuntaan kuulunut uinti, joten ei ihme. Hän vieroksuu vieläkin uimista, mutta rakastaa veneilyä. ;) Ja ei, ei ehdotuksista huolimatta ole mennyt aikuisten uimakouluun.

Uimahallissa Suomessa uimaan opitaan. Täytyy olla aika juntit vanhemmat ja järjen köyhyyttä jos lapsen kanssa ei ole käyty uimahallissa. Tuo 35km ei ole mikään ylitsepääsemätön este.

Lapsuuden kesät vietin järven rannalla, mutta siellä myös sattui traumaattinen tapahtuma, jonka vuoksi pelkään vettä.

Koulussa oli uimaopetusta, mutta pelon vuoksi en oppinut. Vanhemmat veivät minua uimahalliin, mutta en halunnut uida. Tykkäsin kyllä pulikoida, kunhan tiesin että vesi on matalaa.

Rannalla käyn ja kastaudunkin, mutta uiminen ei kiinnosta. Lapseni laitan uimakouluun. Hän ei vettä pelkää eikä varmasti arvaa että minä pelkään. Sen verran innokas olen liikkumaan vesillä. Pelastusliivejä käytän. Olen huomannut monen uimataitoisen ylenkatsovan pelastusliivien käyttöä. Kummallista.

Ongelmani on se, että minua on peloteltu veden vaaroista, vanhempien lapsuudessa on ollut traumaattisia hukkumisia, joten eivät ole uskaltaneet viedä minua varhain veteen. Minun niskaani alkaa sattumaan aina kun yritän rentoutua vedessä ja ahdistaa mennä syvemmälle ja syvemmälle.

Vittuilusta ei ole mitään apua, koska tunnen asiasta jo tarpeeksi häpeää. En uskalla mennä uimakouluun, koska pelkään, että uimahallissa tulee vastaan tuttu ja he saavat tietää uimataidottomuudestani. En edes uskalla kertoa kellekään tästä puutteesta ja jos mennään rannalle uusien tuttavuuksien kanssa, valehtelen, että minulla on joko menkat tai sitten vesi on liian kylmää.