Äiti on vähän väsynyt.

nyt järkätäänkään (ensi-ja turvakodilla lempeä unikoulu)! sä saat nukkua kolme yötä putkeen, haet lapsen aamulla ja viet illalla takaisin! ja hyviä on tulokset.. kahdet päiväunet pari tuntia ei vielä ole tuon ikäiselle edes vielä liikaa!



se unikoulu on maksuton.. vie sinne, jos olet täysin väsynyt ja ellei sinulla ole apua lähellä..!

ja soitat neuvolaan tai johonki mistä apua saat.ensimmäisex sinun pitäs päästä nukkumaan että jaksat panostaa lapseen.voimia ja netissä on varmasti apuja kans saatavilla.

Tiedän tiedän. Hyppäiskö ite parvekkeelta vai heittäiskö lapsen.

Soita esim baby bluesin unikouluun (on käsittääkseni ent. ensikoti)

Kysyppä sieltä miten menetellä. jos et löydä numeroa, niin käyn kaivelemassa sen sulle. Sun on pakko saada unta itse ja tilanne rauhoittumaan.

Jaksa vielä hetki =)

Soitin ensi-ja turvakotiin eikä ne pysty auttamaan meitä. Käski soittaa ensi tiistaina(!) päivystykseen. Unikouluun on kuulema kuukauden jono! Neuvolassa on ruuhkaa eikä se terveydenhoitaja soita takasin vaikka lupasi. Vitun terveyskeskus. Eilen romahdin täysin ja itkin koko illan. Vauva vaan katsoi suurilla silmillään eikä ymmärtänyt miksi äiti vaan makaa. Mitä vittua mä teen, soitanko sosiaalipäivystykseen ja pyydän että hakevat ton lapsen pois? Kukaan ei auta ja mä olen niin yksin.

ottaa esim. lasta hoitoon muutmaksi yöksi, että saisit kunnolla levätä? Mun ainakin tekis niin kovasti mieli auttaa. Lähetä lapsi meille:)

jos ei, silloinhan voit nukkua, kun lapsesi nukkuu päiväunia. Tiedän tunteen. Itseläni on viisi lasta, ja ei mitään tukiverkostoa.

meillä on ollut lapsia on 15 vuotta ja vielä ei ole sellaista ystävää tai sukualaista ilmaantunut, joka ottaisi yhtään lasta edes yhdeksi yöksi. Tsemppiä ap, kyllä se joskus helpottaa, vaikka ei nyt siltä tunnukaan!

Ja ap:lle tiedoksi, täälläpäin ottaavat KYSiinkin unikouluun ja jos tilanne käy todella pahaksi niin ottaavat ihan vaan yöksi jotta kotona saa vanhempi/vanhemmat nukuttua. Soita sen sairaalan synnytysosatolle josta 8kk sitten läksit kotiin.

Ei näemmä kaikilla, mutta kyllä sellaisiakin ihamisiä löytyy jotka haluaa auttaa. Ainakin meillä oli apu sukulaisista ja tuttavista kun kaksoset valvotti.

kitarisat, jotka vaikeuttivat hengitystä nukkuessa. Eipä ihme että pieni valvoi! Kun ruokavalio saatiin kohdalleen ja kitarisat leikattua, yöt rauhoittuivat ja lapsi alkoi nukkua. Voisiko teillä olla jostain vastaavasta kyse?

voisiko miehesi pitää unikoulun. jos lapsella ei todella ole nälkä tai mikään muu hätä niin hänet täytyy vaan totuttaa nukkumaan yöllä. en toki tiedä edes onko sinulla miestä ja millainen kämppä teillä on mutta voitko itse mennä toiseen huoneeseen yöksi. tai mene itse parin yön ajaksi jollekin tuttavalle nukkumaan ja joku toinen pitää vauvalle unikoulun. jos ei ketään auttajaa löydy niin sitten pidät itse unikoulun.



ajatus on rasittava, tiedän mutta nyt päätät että koska joudut kuitenkin valvomaan vauvan kanssa niin samantien valvot muutaman yön kokonaan jos siitä on tulos että sen jälkeen saatte nukkua molemmat paremmin.

Olen yrittänyt pitää unikoulua mutta en jaksa enää. Mun voimavarat on nyt loppu. Pelkään että teen lapselle jotain ja siksi yritän hakea apua mutta sitä ei näemmä saa. Nukun kyllä päivisin kun lapsikin mutta väsymys on niin loputon ettei sekään auta enää. Tätä on jatkunut siitä kun ekat hampaat puhkesivat 4-kuisena, oli levoton öisin ja se on vissiin jäänyt tavaksi. Lapsen isovanhemmat on työelämässä vielä tiiviisti kiinni ja kaikilla ystävillä on omia pieniä lapsia/ vaativa työ.ap

hanki vaikka ne kuulosuojaimet. Mä luulen että kauheinta ei lainkaan ole äidille se valvominen vaan se huudon kuuntelu. Päätä että yksi unikoulu vielä, aivan kunnolla!

viikolla uudestaan. Siinähän pitäisi auttaa heti eikä sitten miettiä mikä meni pieleen jos/kun äiti tekee jotain itselleen tai lapselleen.



Pakkaa parin päivän tavarat kassiin, ota lapsi kainoloon ja lähde joko ensikotiin tai sairaalaan ja sano että me tulimme nyt tänne kun minä en enää jaksa. Pakkohan sitä apua on jostain löytyä ja HETI.



Voimia sinulle ja kaikille muille samassa tilanteessa oleville.

sanon, että jostain sinun on saatava apua. Korvatulpat käyttöön ensihätään ja jos neuvola ei vastaa, niin mene vauvan kanssa sinne ja sano painokkaasti, että nyt tosiaan tarvitaan apua. Myös tuttavalle tai naapurille puhuminen voi saada säälipisteitä ja apua aikaan. Jos varat suinkin rittävät, niin palkattu apukin muutamaksi yöksi helpottaa. Myös meno ensikotiin on mahdollista, ei niillä ole kanttia käännyttää todella apua tarvitsevaa äitiä ovelta. Sano että nyt on tosi kyseessä.



Pahimman väsymyksen aikaan ei ole helppoa hankkia apua, kaikki mikä vaatii vähänkään ponnistuksia kammottaa. Mutta lisää tragedioita ei tämä maa tarvitse.



Kun itse aikoinani kerroin ihmisille, että en ihmettele äitejä, jotka päätyvät surullisiin ratkaisuihin, niin vain ne äidit jotka oikeesti tietävät mitä on kun ei saa nukkua olivat kanssani samaa mieltä. Ei varmaankaan olisi tarvittu enää montaakaan rikkinäistä kahvipannua tai pojaanpalanutta tuttikeittoa tai varpaille pudonneita veitsiä, kun olisi lähtö tullut. Tärkeintä on nyt huolehtia omasta mielenterveydestä ja terveydestä, muuten et voi pitää huolta lapsesta.

Koita jaksaa! Kyllä Suomessa apua saa, kun vaan hitosti sitä vaatii joka puolelta.

Yksityiselle lastenlääkärille, vaikka se maksaakin. Saa ensin tutkia lapsen ettei ole jossain vika. Jos on vaan tottumuskysymys niin voisi kenties määrätä vaikkapa ataraxia joka väsyttää lasta.



Oletko koittanut ottaa pikkuisen viereesi nukkumaan. Meidän yökukkuja on hiljaa äidin kainalossa. Omassa sängyssään huutaa.

Täällä Savonlinnassa unikoulun järjestää keskussairaala.Lääkäri tutkii ensin lapsen ettei lapsella ole mitään muuta syytä miksi ei nuku ja on öisin levoton ja itkuinen.

Meillä oli nuorimman lapsen kanssa tuollainen tilanne ja hänet otettiin unikouluun 10 kuisena, älä sinä odota niin pitkään ; )



Ensin itsekkin mietin kuinka unikoulutus tapahtuu ja ajattelin että sitä huudattamistahan se on mutta kun serkkuni on osastolla töissä, kysyin häneltä ihan rehellistä vastausta asiaan.



Lasta ei huudateta henkihieveriin vaan, kun lapsi herää, odotellaan rauhoittuuko itsestään, jos ei niin huoneeseen mennään, laitetaan lapsi sänkyyn vaan pitkälleen ja lähdetään pois,annetaan tuttia suuhun jos sellainen on käytössä.Lapsen ei siis anneta yksin huoneessaan karjua vaan määrätietoisesti puhumatta lapselle, laitetaan aina vaan uudestaan ja uudestaan pitkälleen ja peittoa päälle ja pikkuhiljaa lapsi alkaa huomata että yöllä nukutaan ja yöt rauhoittuvat.



Lapsi on sairaalassa huoneessaan ilman huonetoveria ja täällä ainakin on periaatteena että vanhemmat ei unikoulun aikana sairaalassa lapsen kanssa yötä ole vaan nukkuu kotona väsymystään.



Meillä poika oli unikoulussa 6 yötä ja yöt on siitä asti nukuttu loistavasti ja hän täyttää jo 5 vuotta pian.



Kun unikoulu oli ohi, me miehen kanssa " muutettiin" olohuoneeseen asumaan että poika sai oman huoneen jossa tavallaan unikoulua vähän jatkettiin tutussa kotiympäristössä.



Joten parahin ap ota vaan rohkeasti yhteyttä neuvolaan ja ky´sy missä paikkakunnallasi unikoulua järjestetään älä väsytä itseäsi enempää asian takia.

Tsemppiä kovasti : )

Mieleeni tuli kuitenkin, olisiko lapsella sittenkin nälkä? Olisiko parempi sittenkin antaa yöllä maitoa tai velliä - vaikka siitä paljon parjatusta tuttipullosta?

Vierailija:

Öisin en anna enää maitoa koska ei syönyt päivisin juuri mitään kiinteitä.

Jos yhtään lohduttaa, niin meillä on ollut jokainen (3) tuossa iässä yöheräilijä ja nukkunut max 2 h pätkissä. Olen kylmästi huudattanut siinä vaiheessa. Eli kun vauva itkee, olen käynyt peittelemässä hänet ja jättänyt huutamaan, jos ei ole rauhoittunut. Pari yötä kun on huutanut (olen käynyt välissä katsomassa ja peittelemässä) muutaman pätkän, on jokainen alkanut nukkua täydet yöy heräämättä.