Lue keskustelun säännöt.
Äiti on vähän väsynyt.
11.01.2006 |
Mä en jaksa tätä yöelämää enää. Vauva 8kk valvottaa joka s*******n yö, nukkuu maksimissaan kaksi-kolme tuntia putkeen ja herää huutamaan. Välillä yrittää seurustella, en tietenkään lähde lirkutuksiin mukaan mutta yleensä vaan karjuu väsyneenä.
Ei pitäisi olla mitään syytä, ei ole nälkä, ei kakka, edes äidin vieressä nukkuminen ei auta vaan saattaa jopa pahentaa tilannetta koska puhun unissani(!).
Sanokaa mitä mä teen väärin! Nukkuuko se liikaa päikkäreitä? (2 X 1-2h per pvä) Öisin en anna enää maitoa koska ei syönyt päivisin juuri mitään kiinteitä. Olen yrittänyt pitää lempeää unikoulua mutta huutaa ku teurasporsas jos en ota syliin ja heijaa. Lapsi on nukkunut aina huonosti, joten luulen että tämä on vaan tottumuskysymys mutta miten tän tavan saisi murrettua? Unilääkkeitä? Sairaalaan huudatus unikouluun? Äidille kuulosuojaimet? Mä tuun kohta hulluksi ja teen jotain itselleni. Viime yönä piti mennä parvekkeelle jäähylle.
Kommentit (52)
Olet kyllä varmasti väsynyt....
Itsekin olen yh ja lapseni valvotti minua ensimmäisen vuotensa, joten aika tutulta kuulostaa...
Ihan ekana käy vaan hakemassa ne kuulosuojaimet. Vaikka kuulostaakin pöljältä, mutta ne päässä on helpompi pitää se unikoulu. Ja kyllä niistä suojaimista ääni läpi kuuluu, mutta vaimentavat kumminkin.
Sitten pidät sen unikoulun oikein tiukkana. Älä luovuta vaikka lapsi huutaisikin vaan vie se tiukasti loppuun... Tuossa edellisillä olikin jo hyviä neuvoja sen pitämiseen.
Itse pidin lapselleni vuoden vanhana sen unikoulun ja kyllähän se oli vaikeaa, mutta kyllä olin onnellinen jälkeen päin ;) Saimme molemmat, minä ja lapsi levätä yöt kunnolla ja vihdoinkin jaksoin nauttia lapsestani täysillä ;)
Yritä olla unikoulun aikana mahdollisimman rauhallinen ja pidä pääsi ;) Saat varmasti helpotusta muutamassa päivässä, kunhan vaan jaksat sen pitää! Eka ilta on pahin, mutta seuraavat ovat huomattavasti helpompia ;)
Yks apu kans on joku lastenhoitaja, esim. mannerheimilta. Onko paikkakunnallasi semmoista? Sinnehän voisi soittaa ja kysyä kans, että voisko sieltä tulla joku hoitaja aina illaksi teille, unikoulun ekoiksi illoiksi ja vaikka öiksikin... Tai onko paikkakunnallasi jotain vapaaehtoisjärjestöjä tms.? Tai vaikka seurakunnalta voisi kanssa kysyä, olisiko siellä jotain tukihenkilöitä tarjolla vaikka edes sen unikoulun ajaksi ;)
Ja sossu kanssa on yksi paikka, mihin voisi soitella ja kysellä tukihenkilöä tai perhettä.
Tiedän, että yksinhuoltajana on varmasti rahatkin tiukalla, mutta soittele noihin paikkoihin ja kysele.
Ja jos olet toimeentulotuella, sossu maksaa muistaakseni hoitajan kotiin 2 kertaa kuussa. Eli saisit vähän omaa aikaa... Ja myös harrastustoimintaa lapselle tietyn määrän vuodessa. Näkisit vähän muitakin äitejä ;)
Itselleni tuo hoitaja maksettiin, tosin en käyttänyt sitä kovinkaan usein ja lisäksi menin vauvan kanssa muskariin, jonka sossu maksoi myös.
Ja vielä semmoinen, että onko sinulla ystäviä?
Itse olin todella yksin lapsen ollessa vauva, mutta aloin vaan sinnikkäästi hakea ystäviä mm. netin kautta ja sekin oli suuri helpotus elämään, kun oli ihmisiä ympärillä ;)
Paljon voimia sinulle ja koita jaksaa se unikoulu!
Se helpottais heti ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei se on se ekat 1.5vuotta yleensä jolloin lapsi saattaa nukkua huonosti! 90% äideistä on lähes samassa tilanteessa kun sinä. Se on vaan jaksettava. Ota eri asenne niin kyl se siitä. Hei ja vannon että 6kk päästä helpottaa. Se on vitun lyhyt aika sun ja lapsen elämässä!
Meidän vauva oli samantapainen valvottaja mutta sai maitoa yöllä heräillessään ja nukahti aina pariksi tunniksi tissi suussa. Kiinteät eivät maistuneet päivällä.
Äidin unen puutteeseen maidon antaminen ei auta, mutta ainakin lapsi hiljenee, jos huutaminen johtuu nälästä.
Yömaidon antamisen lisäksi äidin pitäisi hakea apua.
Mä olen koliikki kaksosten yh. Heijaan niitä 23h vuorokaudessa. Hyvin rauhattomia. Nukun ehkä 3h yössä. Aika menee siihen että syötän, vaihdan vaipan, syötän toista, lohduttelen toista, vaihdan vaipan, syötän, nukutan... Tätä tää on! Ja tulee olemaan vielä jonkun aikaa.
Minkälainen kuva sulla ap oli vauvan hoidosta? toi sun kertomukses on ihan normaalia ja aika lievää verraten siihen mitä muilla on!
Ajan saatat saada hyvinkin nopeaa, esim. Mehiläisestä jos sanot että on kiire. Maksaa kyllä, mutta siinä suljetaan pois muut mahdolliset syyt huonoille öille, esim. sairaudet, allergiat ym. Tietty testeihinkin pääseminen vie hetken aikaa, jos lääkärin mielestä niihin on tarvetta. Luultavasti tiedät kyllä itsekin jo lapsen päiväkäyttäytymisen perusteella, onko huonot yöunet vain totuttu tapa.
Toinen juttu on sellainen, että soitat mielenterveystoimistoon, HETI! Heillä on päivystysaikoja, ja he lähtevät tulemaan sinun luoksesi vaikka heti, jos sinusta tuntuu ettet itse jaksa etkä pääse mtt:hen käymään. Mutta sun täytyy painottaa kovasti sitä, ettet enää jaksa. Monilla paikkakunnilla on myös kriisikeskuksia, jotka toimivat mtt:n tavoin, auttavat välittömästi erilaisissa raskaissa tilanteissa.
Mulla on vähän samanlainen historia kuin sulla, ja mä pääsin psykologin juttusille heti ja välittömästi. Sanoivat että voivat tulla kotiinkin käymään. Unikoulua eivät pystyneet tarjota, mutta sanoivat että voivat ottaa kriisikeskukseen äidin ja lapsen nukkumaan, ja joku heidän psykologeistaan hyssyttelee ja kanniskelee vauvaa yöllä, että äiti saa edes yhden yön nukkua. Itse en tätä tilannetta osannut ajatella, siis antaa lastani vieraalle yöksi. Tuskin olisin itse pystynyt silti nukkua ;)
Olin ihan totaalisen täydellisen poikki. Julkiselta puolelta (neuvola, terveyskeskus) on ihan turha hakea apua tällaisessa tilanteessa. Heillä ei kertakaikkiaan ole kaiketi resursseja auttaa.
Mutta soita sinne mielenterveystoimistoon! Niillä on velvollisuus ottaa sinut heti vastaan! Tai vaikka lähdet itse sinne mtt:hen ilman soittoa, heillä kyllä on päivystävä lääkäri / psykologi siellä. Jo yksi puhumiskerta auttaa, saat puhua ja tiedät, että nyt asia lähtee eteen päin ja selviytymään. Saat varmasti lähetteen unikouluun sairaalaan nopeammin, tai muuta tarvittavaa apua. Sun pitää vain painottaa sitä, että et enää jaksa päivääkään ilman apua.
Tee asialle jotain, jookos! Mä ainakin odotin liian kauan että hain apua, olin ihan poikki ja hermoraunio. Kuntoutuminen kestikin sitten todella pitkään. Mullekin mtt:sta sanottiin, että ihmisten (varsinkin vauvojen äidit) hakee apua aina liian myöhäisessä vaiheessa, kun ovat jo itse siinä kunnossa, että kuntoutuminen kestää kauan ja on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän täsmälleen miltä susta tuntuu, meidän poika oli just samanlainen ja olin ihan sekopää väsymyksestä jossain vaiheessa. Se on aivan hirveä tunne!!
Päiväunia hän ei varmasti nuku liikaa, ja tuon ikäisiin kyllä pätee vielä se, että mitä enemmän ja paremmin päivällä nukkuu, sitä paremmin nukkuu yölläkin. Pidä ehdottomasti päiväunista kiinni, niin saat edes päivällä hengähdystauon. Ei tässä muuta voi sanoa kuin sen, mitä kaikki muutkin ovat sanoneet; sun pitää saada apua tuohon tilanteeseen, et jaksa muuten. Tuosta tulee kierre, joka ei ole kenellekään hyväksi. Ensiavuksi hanki ihan oikeastikin kuulosuojaimet!! Ne auttavat ihan todella olotilaa silloin, kun tiedät, että lapsella ei ole hätää, kuulosuojainradiolla voit kuunnella vaikka lempiradioasemaasi ja pitää lasta sylissä tai istua sängyn vierellä ilman, että huuto halkaisee pään.
Lohdutukseksi sanon, että meillä helpotti tuo unitilanne aika paljon 9-10 kk iässä, ja olen kuullut ja lukenut tämän saman monelta tältäkin palstalta. Tuossa iässä liikkumaan opettelu tekee yöt risaisiksi kun pienessä päässä jyllää niin moni asia.
minun äitini sanoi noin minulle, kun olin vastaavassa tilanteessa. " Naiset ovat aina jaksaneet" , sanoi äiti. " Ja ennen oli vielä useampia lapsia ja monet niistä sairaina ja lääkkeitäkään ei saanut..."
Yritin urheasti ajatella, miten paljon paremmin minun asiani olivat kuin esiäitien, mutta lääketieteellinen tosiasia on, että unen puute on terveysriski. Minulla se luultavasti oli yhtenä syynä psykoosin puhkeamiseen, kun lapsi oli 2,5-vee eikä ollut vieläkään oppinut nukkumaan täysiä öitä.
Ihminen on tarkoitettu myös nukkumaan. Häiriintynyt uni heikentää fyysistä puolustuskykyä. Unen häirintä on myös perinteinen kidutusmenetelmä. Sitä on käytetty mm. keskitysleirillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tämä kotiäitien hieno ihanuus avun saantiin taas nähdään ku mulla itselläni kokemus kun paloin ison perheen äitinä loppuun...en oikeasti kauppaan voinut mennä kun huimasi jne jne ja en saanut tehtyä kotona enää mitään saatikka että olisin nauttinut siitä!!!!Soitin neuvolaan että apua,mä tarvin sitä todella.Arvatkaa mitä mulle sanottiin........sun ei auta ku jaksaa kun meillä ei ole lapsi perheille tarkoitettua apua,valvon siis minäki yöt jne.mulla on iso perhe ja neljä vuotias joka menossa ylivilkkaus tutkimuksiin.Hän pahin valvottaja..Apua ei tullut kun kodinhoitajat käy paikoissa missä on vanhuksia,meillekin sanotiin että jos vanhuksia on niiin tulisivat heti.Eli olis ollu ihan sama vaikka olisin kuollu pystyyn uupumuksen ja stressin takia.Mies käy työssä ja vaativa työ hänellä onkin.
Sukulaisia saimme kotiin neljäksi päiväksi,mies haki sairaslomaa ja lähdimme erämaahan nukkumaan useammaksi päiväksi.Siitä alkoi hidas ja tuskallinen toipumunen,nyt tilanne muuten ok mutta kaiken stressin ja hermoilun takia mulla mielettömän kipeä maha haava...en voi syödä juuri mitään ja lääkkeet on jotka vievät vielä suoliston tukkoon ja sen seurauksena sain tukoksen ja olin maanantain tiputuksessa jne jne jne....MIELETÖNTÄ!!!!Jos sukua ei ois ollut olis minut jo saatu laskea mullan alle,sen verran olin väsynyt.Ja siinä tilanteessa kun ei enäää jaksa,MITEN KUKAAN VOI KUVITELLA JAKSAVANSA KUUNNELLA ETTÄ KUN ME EMME VOI AUTTAA!!!!!!Joku ratkaisu sinulle on saatava,mieti mikä olisi helpoin,onhan kuitnkin vielä olemassa mll ja muut...oletko kysynyt vielä sieltä???Periksi et saaa antaa tai toivon että asiaan tulisi nyt ratkaisu mahd pian....VVVOOOOIIIIMMMIIIIAAAA!!!!Kunpa voisin sinua tulla auttamaan,kerro missä päin olet...
jolle äiti opiskelija-asuntolassa kyseli hoitajaa ovelta ovelle. Takana ei ollut itse uniongelmat vaan äidin elämäntapa noin pyöreästi. Toivottavasti et kuitenkaan joudu kiertämään ihan ovelta ovelle.
Mutta kyllä minusta neuvola on se paikka, josta sinä pyydät apua ja sieltä heidän täytyy se sinulle etsiä - he auttavat.
Tiedän itse masennusta sairastavana, että mikään ei ole sen vaikeampaa kuin hakea ja selvittää. Sitä toivoo, että viereen ilmestyisi ihminen, joka selvittää monta asiaa sinun puolesta - ei pään sisältöä, mutta tö- ja laki jne asiaa. Sähköpostilla saa itse jotain selvitettyä, mutta usein vastaus on, että soita - ja miten sitä soittaa, kun itku vie ensimmäisen lauseen alussa äänen. Sellaista apulaista en ole itselleni löytänyt, mutta samanlaista apulaista nyt toivon sinulle ja se apulainen minusta sinulle täytyy löytä neuvolan kautta.
Ja ensihätään toivoisin, että olisi joku tuttu / ystävä, jonka puoleen voisit kääntyä. Uskon ainakin, että kyllä joku aina haluaa auttaa - vaikkei toki kaikki pysty. Ja ne yöt, jotka saat nukkua - apulainen löytyy - niin saatko nukuttua ilman lääkkeitä - lääkärin kanssa kannattaisi ehkä puhua myös tästä ja hän arvioisi, tarvitsetko unilääkettä tai nukahtamislääkkeen. Eli jollain pitäisi nyt myös varmistaa, että jos ainakin pari yötä saisit rauhassa nukkua, niin että se uni sitten myös tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan turha varmaan ap:lle selittää, että " ei tuo vielä mitään" . Jokainen ihminen kestää tasan sen verran, kun sietokykyä on.
Toisilla on enemmän poweria ja kärsivällisyyttä. Minusta on luonnollista väsyä, ja normaaliakin. ja se on hyvä, että koettaa löytää apua.
Missä päin asut ap?
Voin ottaa lapsesi hoitoon, jos asutaan samalla paikkakunnalla. Tämä on ihan vilpitön avuntarjous, ja teen sen mielelläni. Olen itse valvonut koliikkilapsen kanssa ja tiedän, mitä tunteita päässä liikkuu.
äidinmaidon korvikkeesta/omasta maidosta ja lasten valmispuurojauheesta tehty paksu " velli" , jonka annoin illalla tuttipullosta, jonka tutin reikää olin suurentanut hieman että velli tuli kunnolla ulos. Hän söi näin paljon enemmän kuin olisi syönyt samaista puuroa ihan puurona, ja alkoi nukkumaan 4-5 tunnin pätkiä tämän kikan keksittyäni. Nälkää meillä ainakin osittain tuo huuto oli, mutta kiinteitä ei vaan mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ataraxi on lääke jota käytetään esim.kutisevaan ihoon ja se väsyttää ne ensimmäiset päivät kun ei ole siihen tottunu.Tuskinpa sitä lääkäri määrää jos siihen ei ole tarvetta,hei ota järki käteen!
Ap:n tilanne on ihan normaali, ajatukset ihan normaaleja väsyneen ihmisen ajatuksia. Kyllä se siitä helpottaa!
Mä en nyt käsitä miksi tälläinen haloo. Ihan tavalliselta 8kk vauvalta kuullostaa. Mun kaikki lapset ovat valvottaneet 12kk asti. Kaveri piirissä myös näitä huonosti nukkuvia, levottomia ja ei niin tyytyväisiä vauvoja. Se menee ohi. Ei siinä mikään muu auta kun jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka on väsynyt ja sitten vain hermostuu lisää, kun mennään siihen höösaamaan.
Vauvatkin näkevät pahoja unia, tai mitä lie ja heräävät sen takia itkemään. Yleenäs kuitenkin lopettavat hetken kuluttua, kun antaa olla rauhassa vaan.
jo valmiiksi rikkinäistä ihmistä lisää???
Ja ihan vihjeenä vaan ihmiset kun ovat erilaisia ja myös kokevat valvomisen ja väsymyksen eri tavalla.... Me ei voida tietää, minkälainen elämäntilanne ap:lla on, emmekä sen takia voida myöskään tuomita häntä!!!
Eli eiköhän parasta olisi ennemmin tukea ja kannustaa, kuin masentaa lisää tuomitsemalla...
Jos hänellä tosiaankin on nälkä.
Voimia sinulle!
Vannon että nukahtaa kun jaksat tarpeeksi kauan keinutella. Toinen joka rauhottaa on kun liikutat(liutat) sitteria ees taas. Keinu sitteri on levottoman lapsen pelastus!
jonkun mielestä elämä lasten kanssa on kertomaasi...
mutta kuten joku osasi sanoa, elämä on tarkoitettu myös nukkumiseen, riittävään lepoon.
Me ihmiset olemme erilaisia ja koska itse koet nukkumisen ongelmaksi se myös sitä on. Omassa elämässäkin on ollut jaksoja huolista johtuen, etten ole nukkunut pariin yöhön ja sen jälkeen en todellakaan pysynyt edes pystyssä: työpöydän vieressä huippasi ja pää heilui. Työterveyslääkäri tosin rauhoitti, että johtuu vain unenpuutteesta, ei siis vakavammasta, en vaan ollut tajunnut,että valvominen vie tasapainon.
Se unenpuute ja katkonaisuus vaikuttaa siis hyviin moneen asiaan: tasapainoon, muistamiseen, keskittymiskykyyn, iloisuuteen jne jne Se on tärkeää!
herää, anna sille eka heräämisellä pullollinen velliä ;)
Ny kyllä apua hakemaan, jos neuvolassa ja sairaalassa sanotaan että on täyttä, niin soita uudestaa. Ja soitat niin kauan kunnes jostain luvataan tukea. Olet niin väsynyt nytten, että sun on saatava sitä apua HETI eikä viikon päästä. (mutta sen varmsti tiedät itsekin)
En voi muuta kun toivoa sinulle voimia...