Lapseni 9kk aloittaa ensi viikolla päiväkodissa
vähän jännittää kuinka kaikki sujuu, mutta ihana kuitenkin päästä taas takaisin työelämään.
Kommentit (107)
ajatella 9-kuista nykyisissä päiväkodeissa. Voiko jollakulla olla talous niin piipussa, ettei esim. pysty olemaan siihen asti kotona, että lapsi on edes vuoden tai vähän päälle? Siinäkin on jo hirveä ero lapsen pärjäämisen kannalta.
Kyllä se kuule olisi monella paljon helpompaa siellä töissä, mutta kun tietää miten tärkeää lapsen kehitykselle on äidin (isän) hoiva, niin kyllä sitä aikuinen ihminen sen verran uhrautuu oman lapsensa hyväksi. Joka ei niin pysty tekemään, on keskenkasvuinen itsekäs kakara.
Vauva, joka elää pahinta eroahdistusvaihettaan hylätään koko päiväksi päiväkotiin, laitokseen, joka ei tosiaankaan pysty vastaamaan VAUVAN tarpeisiin niin kuin pitäisi. Kyllähän niitä vauvojakin sinne pystyy säilömään, mutta mitään hyvää niiden kehityksen kannalta ei siitä seuraa. Mutta senhän nyt tietää jokainen, joten ne äidit jotka lapsensa ehdoin tahdoin hylkäävät, tietävät mitä tekevät. He vain eivät pysty asettamaan lapsiaan oman mukavuutensa edelle. Se on surullista.
olevia. Tulee silloin laatua hoitoon ja oikeus hoitoon niille jotka sitä järkisyystä tarvitsevatkin.
Meidän kuopus oli 10 kk kun aloitti pk:ssa ja hyvin on mennyt. Kertaakaan ei ole jäänyt itkemään perään, eikä ole paljon sairastellutkaan. Hoitajatkin ovat kehuneet, miten hienosti on mennyt.
Hyvin se menee. Kunhan hoitopäivän pituus ei veny tolkuttoman pitkäksi ja hoitopaikka on hyvä, niin ei varmaankaan syytä huoleen! Eikä kaikki lapset sairastele paljon, kuten yleensä päiväkotilapsista kuvitellaan.
Oli isänsä kanssa kotona kuitenkin. Mitäs tästä sanotte?
lapsi kotona vanhemman hoidossa. Mekin jaettiin molemmilla kerroilla vanhempainvapaa, mutta kodin ulkopuolelle menevät hoitoon, kun ovat 3 ja 5.
mutta sinulla oli varmasti syysi. Lapsen isä sai ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda todella läheinen suhde lapseen, toivottavasti hän nautti siitä.
riittäisivät sen verran että elettäisiin. Kyllä se on kumma miten jotkut voi olla noin yksinkertaisia ja mustavalkoisia vielä aikuisena (??) kuin sinä.
Vierailija:
Kyllä se kuule olisi monella paljon helpompaa siellä töissä, mutta kun tietää miten tärkeää lapsen kehitykselle on äidin (isän) hoiva, niin kyllä sitä aikuinen ihminen sen verran uhrautuu oman lapsensa hyväksi. Joka ei niin pysty tekemään, on keskenkasvuinen itsekäs kakara.
Vierailija:
He vain eivät pysty asettamaan lapsiaan oman mukavuutensa edelle. Se on surullista.
Nyt voisivat asiat olla jo toisin, kun lapset ovat 4 ja 6. Nyt voisi olla lysti olla kotiäiti...
Mutta pitää olla myös realisti. Ensimmäisen puolen vuoden aikana olet enemmän kotona hoitamassa sairasta lasta kuin töissä.
Älä välitä ilkeilijöistä.
Tsemppiä.
Pyöräytetään mukula muutaman vuoden välein ja saadaan olla kotona. Sitten puhutaan muka lapsen parhaasta.
Vierailija:
Meillä lapsi ei ole sairastunut kertaakaan sen jälkeen kun meni päiväkotiin, että niinkin voi käydä ;)
noin pieniä on yleenäs tosi vähän päiväkodissa. Se tarkoittaa nimittäin samalla sitä, että pienimmät saa suhteessa enempi paapomista, kun isommat leikkii mahdollisesti jo keskenäänkin välillä. Ja tosiaan, kyllä lapsen onnellisuus rakentuu muustakin kuin päivähoitokuvioista. Kun vain yrität järjestää mahdollisimman lyhyet päivät ja kuulostella, onko päiväkoti ok (esim. ettei hoitajat ja lapset vaihdu jatkuvasti). Aina ei voi valita, eikä tuntematon kunnallinen perhepäivähoitajakaan ole kovin kiva vaihtoehto puhumattomalle pienokaiselle. Sikäli joskus päiväkoti voi olla jopa parempi valinta pienellekin. Ja ainahan valinnan voi vaihtaa esim. kotiin tulevaan hoitajaan, jos ahdistaa.
Tsemppiä. Molemmille.
Vierailija:
Pyöräytetään mukula muutaman vuoden välein ja saadaan olla kotona. Sitten puhutaan muka lapsen parhaasta.
sairaana pois päiväkodista, muutenkin mennyt hienosti.
jotka pukkaa kakaraa kakaran jälkeen.
Mutta se peruste huvittaa, että perhe voi paremmin kun äiti vie vauvan hoitoon. Moni asia onkin ehkä siloin paremmin, mutta ei välttämättä lapsen kannalta. Mutta sekin pitäisi hyväksyä, että vanhempana ei pääse millään kaikkiin ihanteisiin eikä tarvitsekaan. Voi siis ihan rehellisetsi myöntää, että jossain valinnassa ei ole toiminut kaikkien maailman ihanteiden ja suositusten mukaan ja olla silti hyvä äiti. Ei vauvan hoitoonviemistä tarvitse naamioida lapsen parhaalla, sillä äiti saa olla todella piipussa, että pk olisi parempi vaihtoehtoa alle vuoden ikäiselle:D
Itse esim. imetin mitättömän vähän aikaa, mutta hoidin lapset pieninä kotona. En ole onnistunut täydellisesti, mutta ihan riittävän hyvin eikä ole mitään vaikeuksia myöntää sitä.
Eläköön epätäydellisyys!