Lapseni 9kk aloittaa ensi viikolla päiväkodissa

PIenet itkee kuorossa kun on äitiä ikävä, toiset lapset eivät pysty päiväunia nukkumaan ja kaikki ovat aivan sekaisin ja hoitajat eivät ehdi muuta tehdä kuin pieniä vahtia, isommat ovat oman onnensa nojassa suurimman osan ajasta. Että sellaista laatuhoitoa ne siellä nykyään saavat... Miettisitte oikeasti sitä lapsen parasta ennen kuin lykkäätte VAUVOJA päiväkotiin.

juuri ostettu uusi koti ja mieskin on vain tilapäistöissä



ap

Puolitoistavuotias on jo paljon valmiimpi aloittamaan hoidossa kuin 9kk ikäinen. Kyse on kuitenki vain puolesta vuodesta.

Nuorimmaiseni on nyt 1v 1kk. Uskoisin, että 1v 6kk - 2v ikäisenä hän olisi henkisesti kyllä riittävän valmis kohtaamaan päiväkodin haasteet, vaikka taidankin jatkaa kotona hoitamista silloinkin. Uskon, että nuorimmaiseni on tässä asiassa samanlainen, kuin esikoiseni. Esikoinen on nyt päälle kolme vuotias. Hän oli valmis olemaan joitakin tunteja ilman äitiä tutussa kerhopaikassa 1v 6kk ikäisestä. Muuten olen hoitanut molempia lapsia kotona. Imetin ekaa 1v 6kk ja tokalla imetys jatkuu edelleen. Pienempi on edelleen perhepetissä. Isompi päätti jo ihan itse vähän irrottautua äidistään ja nukkuu jo omassa sängyssään. Kumpikaan lapsista ei näin hoidettuna ole pelännyt esim pimeää. Eikä ole muitakaan pelkoja. Iloisia, reippaita ja terveitä lapsia ovat molemmat. En siis usko, että tällaisella taustalla minun lapseni olisivat olleet valmiita hoitoon 9 kk ikäisenä. Silloin suorastaan roikkuivat minun lahkeessa ja eroahdistus itku tuli jo siitä, että kävin vessassa. Kotihoidossa saavat hyvän perusturvallisuuden tunteen. Pienen hoitoon vienti vaatii kyllä hoitopaikalta paljon. Joskus on tietysti parempi, että lasta hoidetaan kodin ulkopuolella.

Pitääkö koko elämä suorittaa hetimulletännekaikkinyt? Ja tiedoksi : pankki kyllä myöntää lyhennysvapaata jos sitä älyää pyytää...

Laitostuminen on paras aloittaa heti kun mahdollista, niin saadaan ne kaikki samaan muottiin ja vauhtiin heti vauvasta asti. Itse asiassa, voisikohan niille perustaa jo ympärivuorokautisia päiväkoteja, joissa vanhemmat voisivat vierailla viikonloppuisin, jos siltä tuntuisi työn teon ihanuuden lomassa...

Olisitte ostaneet sen kodin, kun siihen on varaa..ei lapsen kustannuksella...

Meillä kuopus on nyt 6kk ja hurjalta tuntuisi laittaa hänet hoitoon jo parin kuukauden päästä. Onneksi tilanne ei sitä vaadi, vaan saadaan pitää pientä kotona 1,5v asti :)



Vähän totuttelua päiväkotielämästä saadaan kun isoveli aloittaa pian 1v10kk iässä osapäivähoidossa omista tarpeistaan johtuen. Kyllä sekin jo jännittää ja olen kyllä varautunut siihen että meillä sairastellaan ja paljon!! Toisaalta kuitenkin helpompi hoitaa nämä sairastelut nyt kun on itse muutenkin kotona, eikä tarvi olla töistä jatkuvasti pois.

Mitoittakaa elämänne menot niin, että voit olla pidempään kotona. Eihän tuo vauva omillaan pärjää päikyssä ja sitä aika pitkälti siellä edellytettään. Vai kuulostaako kivalta, että hän tosiaan makaa/istuu ulkoilun ajan tunnin kylmässä maassa, istuu, itkee sisällä lattialla yksin jotakin lelua imeskellen suurimman osan päivästä.



Mä aloitan kans nyt työt, lapset 4,5 ja 2 vuotta. Vanhempi pärjää hyvin, mutta nuorempi hiukan huolettaa (osaa kyllä itse syödä, osaa puhua ja kertoa tarpeet/hädän, osaa hiukan pukea jne). On kuitenkin aivan eri asia kuin 9 kk ikäinen vauva, joka vaatii tissiä ja syliä.

Eipä sitä voi tietää. Toiset sairastaa ihan kamalasti toiset ei. Mm. meillä ei. Nyt 6v tyttäreni meni ryhmikseen 10kk iässä ja muistelisin että kolmesti olen joutunut ilmoittamaan töihin että lapsen takia jään kotiin. Omia flunssia sen sijaan on ollut varmaan kymmenkertainen määrä.

Tyttäreni on oikea pk-ammattilainen nykyään ja olen kyllä kiitollinen kaikkien niiden kolmen eri paikan hoitajille siitä että hyvän tytön ovat kasvattaneet. Poikani, 16v, oli kotihoidossa, mummon ja isän hoidossa siis. Ja hmm... paremminkin olisi voinut kasvattaa.

Ja ennenkuin kiljutte että mitä et itse ole kasvattanut, niin minä tunnustan suoraan että olen ihan surkea kasvattaja! Suorastaan löperö, sanoisinko. Minusta ei juuri mihinkään ole kasvatuksen saralla.

Tyttäreni fiksuus ja hyvä käytös menevät ihan puhtaasti pk-tätien ja mieheni (eri kuin lasteni bioisä) piikkiin.

Mitään ongelmia ei ole ollut. Lapset ovat nyt 2v, melkein 4v, 5v9kk ja 7v ja isommat lapset ovat olleet peräti neljästi kipeinä elämänsä aikana, kuopus on ollut " vasta" kerran kipeänä.

Meidän lapset ovat vieroittuneet tissistä 5-6 kuukauden ikäisenä, ihan itse.

Mun mielestä palkkaan sidottua vanhempaivapaata voisi jatkaa lapsen 1-vuotissyntymäpäivään asti. Ja sitten taas vähentää hoitovapaata esimerkiksi 2,5 vuotiaaksi niin saisi tasattua niitä kuluja valtiolta.

Onko ulkomailla sitten paljon huonommin voivia lapsia mitä suomessa? harvassa maassa on mahdollista olla 3v kotona lapsen kanssa, monesti kuulee että toisaalla lapset viedään hoitoon yleisesti siinä 3-6kk iässä. Miten häiriytyneitä aikuisia näissä maissa kasvaa??

Tarkemmin kun ajattelee lasten kavereita, niin paria poikkeusta lukuunottamatta hekin ovat olleet ihan terveitä, paria räkätautia ja/tai vesirokkoa lukuunottamatta. Vaikka ovat aloittaneet hoidossa 6-9 kuukauden iässä. Ja ihan normaaleita lapsia heistäkin on kasvanut.

Meillä ratkaistiin rahapula sillä, että Visaa käytettiin kun rahat tiukilla. Nyt olen ollut töissä syksystä asti ja maksellaan takas Visalainaa. Olen töissä päiväkodissa 1-3-vuotiaiden ryhmässä kolmen hoitajan kanssa ja syksy oli erittäin rankka. Oli tosi paha olla kun ei pystynyt riittävästi vastaamaan lasten tarpeisiin kun meitä oli liian vähän. Nyt tilanne kohtuullinen kun saatiin avustaja ryhmään.

T:lastenhoitaja

Koska kotihoidontuella ei maksella lainoja vaikka mies suht hyvin tienaakin! Poika, nyt 3v, meni kunnalliseen päiväkotiin 1,5 vuotiaana ja kertaakaan vuoteen ei sairastanut! Ja tykkäsi kovasti!



Mutta siihen talon ostamiseen sanon vain, että esim. me kun ostimme tämän meidän uuden asunnon, niin uusi tulokas ei ollut vielä edes ilmoittelemassa tulostaaan!

pitää/saa käydä eri syistä. On tyypillistä, että äiti saattaa olla muutaman kuukaden hoitovapaalla, mutta en tiedä, onko sillä oikeasti mitään vaikutusta lapsen kehitykseen, pieniähän ne ovat joka tapauksessa. Tilastollisesti mitä koulutetumpia ja menestyvämpi äiti on, sitä aiemmin he palaavat töihin. Itsekin ratkaisin asian siten, että tein parin vuoden ajan nelipäivästä vkoa. Pysyin urakehityksessä mukana, mutta lapsilla ei ollut tolkuttoman pituista pk-viikkoa. Tosin on myönnettävä, että töitä kannoin myös kotiin. Tsemia ap:lle.

Istuu hangessa tai rattaissa ulkona, jää isompien jalkoihin...mikäs siinä. Omapa on valintas jäädä kaikesta lapsesi oppimista asioista paitsi. Kiva varmaan kun pktäti kertoo ensiaskeleet.

Vierailija:

Istuu hangessa tai rattaissa ulkona, jää isompien jalkoihin...mikäs siinä. Omapa on valintas jäädä kaikesta lapsesi oppimista asioista paitsi. Kiva varmaan kun pktäti kertoo ensiaskeleet.

lapsen takia.

Oma vikahan se taitaa olla ettei naisten työllisyys ja palkkaus parane. Ja vielä toiset naiset parjaavat eniten.

Ei muuta kuin kotiin vain kaikki niin eipä tarvitse huolehtia, että naisille riittää enää muita töitä kuin siivousta ja kaupan kassan pätkätöitä. Ei kaikilla työnantajilla ole varaa antaa työntekijälle 6 vuoden vapaata. Hän valitsee paikalle mieluummin miehen.