Kylläpä vaunujen kanssa julkisissa liikkuvia vihataan!

Yksi mätä omena pilaa koko korin...

Tulin yhtenä lauantai-iltana tyttäreni ja koirieni (iso koira ja sen puolikasvuinen pentu) junalla Helsinkiin ja jatkoin Kampista bussilla kotiin. Oli pakko kulkea julkisilla, kun omat autot olivat vasta matkalla Suomeen. No, odotimme siinä rauhassa bussia ja pääsimmekin sinne ensimmäisenä, maksoimme matkat ja asetuimme tyytyväisenä keskiovea vastapäätä olevaan välikköön, joka on ainoa paikka, mihin meidän kokoluokan koirien kanssa siedettävästi mahtuu.

Mutta eihän me siinä saaneetkaan olla: bussiin tunki äiti rattaissa istuvine lapsineen ja vaati välikköpaikan itselleen. Hänen mielestään ne koirat mahtui tavallisen penkin jalkatilaan... ja kun sanoin että eivät todellakaan mahdu, hän sanoi, että noeisemitään, ollaan sitten samassa, hänen tyttärensä (joka rattaissa istui) on tottunut koiriin. Samaan aikaan tämä "koiriin tottunut" lapsi väänsi itkua ja läpsi koiria. Äiti ei suostunut odottamaan seuraavaa bussia - siihen olis mennyt 10 minuuttia - vaan tehtiin sitten niin että minä siirryin ison koiran kanssa siihen ovensuuhun. Onneksi koirani on rauhallinen ja tottelee hyvin, saimme pysyteltyä pois toisten tieltä, pystyssä, kukaan ei tallannut koiran hännälle eikä jääty oven väliin. Pentu ei tietenkään ollut yhtä rauhallinen, se yritti tehdä tuttavuutta lapsen kanssa, ja tyttärelläni oli täysi työ yrittää pysytellä jaloillaan ja pitää pentu pois käytävältä ja lapsen luota. Rattaissa istunut lapsi oli peloissaan ja huitoi sitä, ja äiti mulkoili puolestaan pahasti. Oli ikimuistettava matka.

Tässä sinulle faktaa lemmikkien kanssa matkustamisesta suoraan YTV:n sivuilta

Lemmikkieläimet

Näkövammaisen opaskoira, invalidin apukoira ja väestönsuojelukoira otetaan aina liikennevälineeseen.

Koiria, kissoja ja muita lemmikkieläimiä voi kuljettaa, jos niistä ei ole haittaa muille matkustajille. Lemmikeistä ei peritä maksua. Metrossa ja lähijunissa lemmikkejä voi kuljettaa vain vaunussa, jossa ei ole kieltoa osoittavaa merkintää oven ulkopuolella.

Pitkänmatkanbussiin isot koirat eivät edes mahdu.

mutta: Jos valitsen linja-auto kyydin oletan että se kestää eikä itseäni häiritse nämä matkaajat. Ihan samoja pikku matkoja muutkin tekevät ja kuluttavat linja-auton aikaa. Toki olisin tyytyväinen, jos bussissa ei saisi matkustaa koskaan vain muutamaa pysäkin väliä, mutta sen tulisi koskea kaikkia matkustajia. Eivät muutkaan tästä matkasta erikseen maksa, heillä on kuukausikortit

Ihan pari pikku pointtia: kuukausikortillinen pikkumatkan matkustaja maksaa matkastaan. Vastaava vaunuilija ei maksa, hän on silkka kulu. Lisäksi vaunun rahtaaminen sisään vie aikaa enemmän kuin etuovesta sisään tuleva eli hän on myös haitta. Ja minä maksava matkustaja oletan, ettei bussimatka kestä kauempaa kuin aikatulussa sanotaan.

Taisipa valtaosa tämänkin ketjun vaunusiipeilijöistä myöntää ajavansa (bussilla) pääsääntöisesti vain pysäkinvälin tai kaksi.

YTV:n sivuilla ei ole mitään mainintaa asiasta.

Pitkänmatkanbussiin isot koirat eivät edes mahdu

http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/matkustajan_opas/Turvallisuus/

kello 16 aikaan vain muutaman pysäkinvälin (jos vaikka sataa kaatamalla). Ärsyttää saa ihan vapaasti. Muuten minua ainakin on tultu aina auttamaan jos apua olen tarvinnut. Ihan ilman erillispyyntöä. Bussin kanssa en apua tarvitse mutta vanhanmalliseen junaan mentäessä kyllä. Ei valtaossaa ihmisiä kuitenkaan tunnu ärsyttävän, monet tulevat helpommin juttelemaankin kun on vauva mukana. Näin Helsingissä.

silloin kun te pikkulapsina veitte liikaa tilaa. Kyllä kaikkien vaan pitäis olla aikuisia, hyväkuntoisia ja ripeästi liikkuvia sekä hajuttomia, mauttomia ja näkymättömiä.

ihan poikani pyynnöstä. Hänestä bussilla matkustaminen on todella hauskaa. Tosin, koska käyn töissä, niin maksan myös kuukausilipunkin.

alkoholistit, invalidit, vanhukset, sokeat, viimeisillään raskaana olevat jne. ihmisryhmät eivät saisi matkustaa julkisilla kulkuvälineillä, koska heidän kulkunsa on hitaampaa kuin optimaalisen nopean ihmisen.



Julkinen on julkista, se on kaikille. Yksityinen on yksityistä, ja se on niille, jotka rasittuvat julkisesta.

Joo, olen kyllä aivan saman asian huomannut että rattaiden kanssa kun olen liikenteessä niin olen kuin joku kakkosluokan kansalainen. Muutenkin kun olen nuori äiti niin vanhemmat ihmiset katsovat todella pahalla silmällä minua..



Multa ainakin vähennettiin kuukausilipun hinta siitä summasta kun hain äitiysrahaa, koska käytin julkisia kun menin töihin..en tiedä tulee se summa sitten takaisin jossain muodossa mutta jos ei tule niin todellakin olen bussimatkani maksanut ja silloin kukaan ei voi valittaa että käytän julkisia!



Täällä päin kun ei voi joka paikkaan kävellä vaikka kuinka haluaisin. Asun Helsingissä mutta sen verran pitkällä että matkaa kestää joka suuntaan melkein tunnin. En myöskään halua vilustuttaa itseäni enkä lastani vaan sen takia kun en bussiin saisi rattailla tulla!

Junaa siis. Yleensä odottelen matalalattiajunia, ovat todella käteviä ja niissä on paremmin tilaakin vaunuille. Onneksi asun sellaisessa paikassa että täällä pysähtyy useampikin juna, eikä pelkästään esimerkiksi K- tai I-juna.



Enpä kyllä ole koskaan kohdannut asiatonta käytöstä. Joskus olen joutunut huhuilemaan apua vaunusta sisältä kun ketään ei ollut laiturilla, jos olen joutunut menemään korkealla junalla, mutta jos ei pyydä apua ei voi myöskään valittaa jos ei sitä saa.

tai mä kyllä monesti kävelen montakin kilometriä. todella tyhmää odottaa bussia kun siinä matkassa tosiaan kerkee sen pysäkin välin kävellä.

näin mä kyllä teen ilman rattaita.

mulla on vielä tuplarattaat käytössä joten juna on ehdottomasti pois suljettu multa, bussia käytän jos on mentävä esim keskustaan, meiltä n. 10km. sitä kun ei aina viitti kävelllä.¨

mua kans suoranaisesti vituttaa nää pysäkin välin ajelijat, niin rattaalliset ku rattaattomatkin.

onneks tuo bussimatkustaminen on maksullista myös rattaitten kanssa.

matkustaa lähiliikenteessä ilmaiseksi. On ihmeellistä, ettei äitiyslomalla ja varsinkin kodinhoidontuella saa samanlaisia etuja kuin opiskelijat ja eläkeläiset vaikka tulot taitavat olla samaa luokkaa.

Erittäin hyvä, että äidit lähtevät sieltä neljän seinän sisältä sosiaalisiin ympyröihin ja varmasti moni saa lähdettyä helpommin, kun ei tarvitse euroja laittaa matkalippuun. Ja väittääkö joku, että vaunujen kanssa kulkeminen on niin mukavaa, että mielellään matkustaa sen takia päivittäin jonnekin?

Taisipa valtaosa tämänkin ketjun vaunusiipeilijöistä myöntää ajavansa (bussilla) pääsääntöisesti vain pysäkinvälin tai kaksi.

Kävelisitkö itse pari junan pysäkinväliä? Esim. Malmilta Helsinkiin?

Vastaavanlaista saa kuulla yhtenään, mutta mulla on omat kokemukset jostain syystä ihan erilaisia ja nimenomaan Helsingissä.



Itse liikun siellä ollessamme (toinen asunto on Helsingissä) paljon busseilla neljän lapsemme kanssa ja olen aina saanut hyvää kohtelua osakseni. Aina on joku tullut auttamaan rattaita sisään ja ulos bussista ihan pyytämättä.

Lisäksi usein joku ihan tuntematon alkaa juttelemaan kanssani tai lasteni kanssa, mikä on myös minusta mukavaa (yleensä juuri vanhemmat naishenkilöt tykkäävät aloittaa keskutelun). Tuohon kaikkien kanssa juttelemiseen kun on tottunut täällä pienemmällä paikkakunnalla, jossa on vakituinen osoitteemme.



En oikeasti muista yhtään tilannetta, jossa olisin saanut vihoja päälleni vaikka "pummilla" rattaiden kanssa matkustankin.



Toivottavasti näitä yhtä mukavia kanssamatkustajia sattuu myös sinun kohdallesi seuraavilla reissuilla!!

Löytyykö pokkaa? Tai oikeastaan ethän kehtaa lapsellisia ajatuksiasi sanoa suoraan vaunujen kanssa liikkuvalle äidille, kunhan täällä louskutat nimettömänä leukojasi.



Ps. itse liikun vauvan ja vaunujen kanssa autolla. Mene sinä köyhä bussilla.

käyttänyt julkisia liikennevälineitä ainakin viikottain, joinain aikoina jopa päivittäin. Puolet ajasta minulla on myös ollut voimassa oleva kuukausikortti, kun olen tehnyt matkoja myös ilman lapsia tai kuljettanut lasta kantoliinassa.



Kertaakaan ei ole kukaan alkanut suoraan valittaa rattaiden kanssa liikkumisesta, ei mitään sättimisiä tai huutamisia. Tosi oudolta kuulostaa tuollainen. Apua olen saanut aina, kun olen sitä tarvinnut, useasti myös pyytämättä. Muistan yhden ainoan kerran, kun pyysin apua ja kanssamatkustaja kohteliaasti kieltäytyi, koska oli raskaana tai selkävikainen tai molempia (mitä en nähnyt päällepäin). Silloinkin tuli joku muu heti auttamaan.



Itse autan aina, kun näen jonkun apua tarvitsevan, etenkin rattaiden kanssa liikkuvan. Muutaman kerran olen tehnyt niinkin, että olen jäänyt yhtä pysäkinväliä aiemmin pois, kun bussiin on ollut tulossa kolmannet rattaat. *kiillottaa sädekehäänsä* Olen tietysti maininnut asiasta, että me voidaan jäädä tässä jo pois, niin te pääsette kyytiin, kun tätä reittiä ei aja kuin tämä yksi bussi. Lähinnä sen takia, että joku muukin joskus tekisi saman.



Olisi kiva tietää missä päin kaupunkia saa suoranaista haukkumista osakseen jos rattaiden kanssa liikkuu? Menisin piruuttani heti huomenna sinne suhaamaan nuorimmaisen kanssa. Pari pysäkinväliä aina yhdellä bussilla ;)

on meillä etuoikeus viedä ensin parhaat paikat ja jos paikkoja jää, saatat ehkä mahtua kyytiin siipiveikko

Mulla kyllä on ihan oma matkakortti ja vielä ladattuna. Kyllä ihan itse olen matkani maksanut,pallinaama.

ei ap

Yksi mätä omena pilaa koko korin...

Tulin yhtenä lauantai-iltana tyttäreni ja koirieni (iso koira ja sen puolikasvuinen pentu) junalla Helsinkiin ja jatkoin Kampista bussilla kotiin. Oli pakko kulkea julkisilla, kun omat autot olivat vasta matkalla Suomeen. No, odotimme siinä rauhassa bussia ja pääsimmekin sinne ensimmäisenä, maksoimme matkat ja asetuimme tyytyväisenä keskiovea vastapäätä olevaan välikköön, joka on ainoa paikka, mihin meidän kokoluokan koirien kanssa siedettävästi mahtuu.

Mutta eihän me siinä saaneetkaan olla: bussiin tunki äiti rattaissa istuvine lapsineen ja vaati välikköpaikan itselleen. Hänen mielestään ne koirat mahtui tavallisen penkin jalkatilaan... ja kun sanoin että eivät todellakaan mahdu, hän sanoi, että noeisemitään, ollaan sitten samassa, hänen tyttärensä (joka rattaissa istui) on tottunut koiriin. Samaan aikaan tämä "koiriin tottunut" lapsi väänsi itkua ja läpsi koiria. Äiti ei suostunut odottamaan seuraavaa bussia - siihen olis mennyt 10 minuuttia - vaan tehtiin sitten niin että minä siirryin ison koiran kanssa siihen ovensuuhun. Onneksi koirani on rauhallinen ja tottelee hyvin, saimme pysyteltyä pois toisten tieltä, pystyssä, kukaan ei tallannut koiran hännälle eikä jääty oven väliin. Pentu ei tietenkään ollut yhtä rauhallinen, se yritti tehdä tuttavuutta lapsen kanssa, ja tyttärelläni oli täysi työ yrittää pysytellä jaloillaan ja pitää pentu pois käytävältä ja lapsen luota. Rattaissa istunut lapsi oli peloissaan ja huitoi sitä, ja äiti mulkoili puolestaan pahasti. Oli ikimuistettava matka.

no koirat ne vasta bussissa vituttaakin,hyi. Yleensä vielä omistajat antaa niiden lähmiä. Ja se keskipaikka on tosiaan vaunuille,ei rakeille.

on veronmaksajille ja -maksamattomille tarjota.

on meillä etuoikeus viedä ensin parhaat paikat ja jos paikkoja jää, saatat ehkä mahtua kyytiin siipiveikko

Olisi kiva tietää missä päin kaupunkia saa suoranaista haukkumista osakseen jos rattaiden kanssa liikkuu? Menisin piruuttani heti huomenna sinne suhaamaan nuorimmaisen kanssa. Pari pysäkinväliä aina yhdellä bussilla ;)

Ja siis junalla.

ap