Minkälainen äiti antaa lapsensa jättää yksi lapsi kutsumatta synttäreille?

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 16:50"]

Meillä on ihan varmasti voinut jäädä joku yksittäinen kutsumatta. Joku aiemmin kirjoittikin jo, että kutsutaan muualtakin kuin omasta luokasta, ja tilat on kuitenkin rajalliset. En todellakaan pidä esimerkiksi kolmia juhlia siksi, että on kolme erilaista viiteryhmää, joista lapseni haluaa kavereita kutsua, enkä myöskään erityisesti tarkastele kutsulistoja. Lapsi tekee itse kutsukorttien ja jakaa haluamilleen kavereille. Varmasti kuulostaa karulta tämä, mutta jos siitä omasta luokasta niitä kaverisuhteita ei ala syntyä, kannattaa kyllä ehdottomasti auttaa lapsi  sellaisiin porukoihin, joista niitä kavereita voisi löytää. Rohkeasti siis erilaisiin harrastuksiin ja mihin tahansa vapaa-ajan toimiin, joissa samanikäisiä liikkuu. Älä jätä lasta vain sen luokan armoille, jos koet, että siellä toimitaan väärin. Äläkä myöskään syyllistä koulua synttärikutsujen jakamisista. Et millään pysty pakottamaan muita äitejä ja lapsia kutsumaan sinun lastasi synttäreille, mutta lapsen ystävyyssuhteiden luomisessa voit auttaa muuallakin kuin koulussa.

[/quote]

meidän koulussa kutsujen jakaminen koulussa on kielletty, jos koko luokkaa (tai kaikkia tyttöjä/poikia) ei ole kutsuttu. Kun on kyse jopa niinkin pienistä kuin 3-4v lapsista, niin mun mielestä oikein reilu käytäntö

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 17:40"][quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 17:24"]

Ei minustakaan KAIKKIA tarvitse kutsua, mutta enemmän kuin yksi pitäisi jättää kutsumatta jos ei kerran kaikkia. Niin, ja voisi vähän olla perillä siitä, onko luokassa tosiaan joku ujompi tyttö, jota kukaan ei koskaan kutsu, ja olla yhteyksissä toisten lasten vanhempiin että "hei, kutsukaanko se hiljainen Hilja tänä vuonna jokaisiin juhliin?". Itse ainakin olen näin toiminut omien lasteni kohdalla. Kyllä on sen hiljaisen lapsen äidiltä tullut kiitos viestiä juhlien jälkeen, että kuinka kiitollinen on kun minä tein aloitteen ja otin heidänkin tytön mukaan. Tästä pari vuotta, nykyään se tyttö on saanut hyvän kaverin ja kuulema sen ansiosta että hänetkin alettiin kutsua erilaisiin juhliin yms.

[/quote]

No miten siitä on perillä, saako joku kutsua vai ei? Kyseleekö lapsesi muilta, saitko kutsua vai ei vai miten tuon selvität?

Kaikkien luokkalaisten synttärit pitää siis järjestää niin, että tuo yksi vanhempiensa purkissa säilyttämä, sosiaalisesti toimintakyvytön saisi kivoja kokemuksia? Entä jos ne vanhemmat olisi itse tenheet jotain lapsen 7 ekan vuoden aikana eli vieneet lasta harrastuksiin, opettaneet olemaan muiden kanssa, sosiaalistaneet maailmaan sen sijaan, että odottavat kaikkien muiden perheiden tekevän sen heidän puolestaan.
[/quote]

Ja nyt olen jo säilyttänyt lastani purkissa. Kiitos tästäkin. Jos jotakuta kiinnostaa mua syyllistää, niin voin kertoa, että olen ottanut töistäkin lomaa, jotta voin keskittyä lapseen ja hänen tukemiseen. (perheneuvola, harrastukset jne) Lapseni oli päiväkodissa, missä opetteli myös sosiaalisia taitoja. Mutta, uskokaa, on oikeasti olemassa ujoja ihmisiä!!! Heitä voi tukea. Mutta ei pakottaa. Minulle on ammatti-ihmiset sanoneet, että tuen hyvin lastani ja hienoa, miten ymmärrän häntä enkä painosta. Ja kyllä, tulee paha mieli, kun jätettiin syrjään. Mielellään olisi mennyt, vienyt lahjan, istunut juhlapöydässä, vaikkei ehkä uskaltaisi puhua porukassa, kahdestaan kyllä uskaltaa. ap

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 16:03"]

Kutsukortti on monesti kadonnut tai unohtunut repun pohjalle ja siksi jäänyt kavereita tulematta/käsitys että ei ole kutsuttu yhtä.Poikaani ohjeistan että joko kaikki luokan pojat tai muutama paras kaveri.

[/quote]

Tämä "kutsu on kadonnut/unohtunut" on mammojen keino suojella itseään ja lastaan siltä karulta faktalta, että omaa kultapossua ei ole kutsuttu kaikkiin mahdollisiin juhliin. Kaikkia ei ole pakko kutsua. Voi jättää vaikka vain yhden kutsumatta. Juhlien järjestäjä päättää, ei vieras mamma.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 17:20"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 16:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 16:45"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 15:55"]

Minun lapsi oli ainut, joka ei saanut kutsua. En ymmärrä teitä äidit, miksi ei voisi sitä yhtä, vähän ujompaa ja hitaampaa, lasta myös kutsua? Mietittekö yhtään, miltä tuosta lapsesta tuntuu, kun jätetään ulkopuolelle? Ja kun kaikki luokkakaverit tiedetään nimeltä ja äiti varmasti tietää kaikki luokan lapset. Voitteko vastata?

[/quote]

Sellainen, joka tietää, että ilman kutsua jäänyt lapsi olisi aiheuttanut juhlissa kaikille muille mielipahaa käyttäytymällä kuin pieni piru. Tämä ei luonnollisestikaan koske ap:n lasta, jos hänen kutsumattomuuteensa on syynä ujous eikä puuttuvat käytöstavat, mutta tästä syystä olen jättänyt yhden luokan pojista kutsumatta poikani syntymäpäiville.

[/quote]

Miksi yhden?? Olisit sitten antanut pitää synttärit, joissa on vain muutama paras ystävä. Ei yhtä saa syrjiä.

Tällä tavoin nyt vain satuit opettamaan lapsellesi, että on ok jättää yksi lapsi porukan ulkopuolelle. Samalla vahvistat tämän yhden lapsen huonoa itsetuntoa, joka edelleen pahentaa hänen käytöstään ja tilannetta. Oletko koskaan ajatellut miltä tästä lapsesta tuntuu, tai hänen vanhemmistaan. Ehkäpä juuri tämä yksi lapsi olisi tarvinnut sen kutsun. Ja hieman positiivista erityishuomiota olisi voinut pitää tilanteen aisoissa juhlissakin. Tai olisit pyytänyt hänen äitinsäkin mukaan auttamaan juhlissa, niin sinun ei olisi tarvinnut rauhoittaa häntä.

Mielestäni toimit tuossa tilanteessa ikävästi. Toivottavasti ensi vuonna osaat tehdä parempia päätöksiä.

[/quote]

Meillä juhlitaan lapseni synttäreitä, ei järjestetä terapiaistuntoja apua tarvitseville lapsille!

[/quote]

Oletko kenties itse terapian tarpeessa, empatiakykysi on täysi nolla.

Ollessani yläasteella eräs luokkakaverini kutsui synttäreilleen kaikki luokan tytöt paitsi minut - jakoi vielä kutsut koulussa, jotta keneltäkään ei jäisi tämä huomaamatta. Ihan ärsyttääkseen hän kutsui myös kaksi kaveriani, jotka eivät olleet hänen kanssaan sen paremmissa väleissä kuin minäkään. Eipä silti, että olisin oikeastaan edes halunnut mennä :D

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 17:41"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 16:50"]Meillä on ihan varmasti voinut jäädä joku yksittäinen kutsumatta. Joku aiemmin kirjoittikin jo, että kutsutaan muualtakin kuin omasta luokasta, ja tilat on kuitenkin rajalliset. En todellakaan pidä esimerkiksi kolmia juhlia siksi, että on kolme erilaista viiteryhmää, joista lapseni haluaa kavereita kutsua, enkä myöskään erityisesti tarkastele kutsulistoja. Lapsi tekee itse kutsukorttien ja jakaa haluamilleen kavereille. Varmasti kuulostaa karulta tämä, mutta jos siitä omasta luokasta niitä kaverisuhteita ei ala syntyä, kannattaa kyllä ehdottomasti auttaa lapsi  sellaisiin porukoihin, joista niitä kavereita voisi löytää. Rohkeasti siis erilaisiin harrastuksiin ja mihin tahansa vapaa-ajan toimiin, joissa samanikäisiä liikkuu. Älä jätä lasta vain sen luokan armoille, jos koet, että siellä toimitaan väärin. Äläkä myöskään syyllistä koulua synttärikutsujen jakamisista. Et millään pysty pakottamaan muita äitejä ja lapsia kutsumaan sinun lastasi synttäreille, mutta lapsen ystävyyssuhteiden luomisessa voit auttaa muuallakin kuin koulussa. [/quote] Kiusaaminen on siis ok?

[/quote]

en tosiaankaan ymmärrä vanhempia jotka antavat lastensa laatia kutsulistat yksin ja juttelematta asiasta. Lapsi on ajatusmaailmaltaan raakile ja siksi häntä kasvatetaan! Ja kyllä - synttäritkin ovat kasvatusta. Olen nyt teini-ikäisten tyttöjen äiti ja kaikki versiot synttäritouhuista nähnyt ja kokenut ja täytyy sanoa että suoranainen halveksuntani on lisääntynyt näitä "ne on lapsen juhlat"- tyyppejä kohtaan. Pieneen ja vähän isompaankin sieluun sattuu ja lujaa kun syrjitään. Olisi edes kunnon syitä joiden perusteella syrjitään (esim väkivaltaisuus, kiusaaminen) mutta mennään lapsen impulsiivisten mielitekojen mukaan - ei ymmärrä.

meinaatteko te aikuiset että joka juhliinne on kutsuttu vain ja ainoastaan toivotut ja halutut vieraat? Että listasta on aina yliviivattu se joka aina juo vähän liikaa, se liian hyvännäköinen veljenvaimo tai mummu joka haisee mutta jonka perintöä kärkytään tai oma äiti joka kailottaa noloja sukujuoruja?! Jos pystyt rehellisesti sanomaan että "kyllä, minun juhliini kutsutaan vain ne jotka sinne todella haluan" niin silloin lapsesi saa tehdä samoin mutta jos hieman sydänalaasi koputtaa niin mietihän asiaa.

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 18:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 17:41"]

[quote author="Vierailija" time="29.05.2015 klo 16:50"]Meillä on ihan varmasti voinut jäädä joku yksittäinen kutsumatta. Joku aiemmin kirjoittikin jo, että kutsutaan muualtakin kuin omasta luokasta, ja tilat on kuitenkin rajalliset. En todellakaan pidä esimerkiksi kolmia juhlia siksi, että on kolme erilaista viiteryhmää, joista lapseni haluaa kavereita kutsua, enkä myöskään erityisesti tarkastele kutsulistoja. Lapsi tekee itse kutsukorttien ja jakaa haluamilleen kavereille. Varmasti kuulostaa karulta tämä, mutta jos siitä omasta luokasta niitä kaverisuhteita ei ala syntyä, kannattaa kyllä ehdottomasti auttaa lapsi  sellaisiin porukoihin, joista niitä kavereita voisi löytää. Rohkeasti siis erilaisiin harrastuksiin ja mihin tahansa vapaa-ajan toimiin, joissa samanikäisiä liikkuu. Älä jätä lasta vain sen luokan armoille, jos koet, että siellä toimitaan väärin. Äläkä myöskään syyllistä koulua synttärikutsujen jakamisista. Et millään pysty pakottamaan muita äitejä ja lapsia kutsumaan sinun lastasi synttäreille, mutta lapsen ystävyyssuhteiden luomisessa voit auttaa muuallakin kuin koulussa. [/quote] Kiusaaminen on siis ok?

[/quote]

en tosiaankaan ymmärrä vanhempia jotka antavat lastensa laatia kutsulistat yksin ja juttelematta asiasta. Lapsi on ajatusmaailmaltaan raakile ja siksi häntä kasvatetaan! Ja kyllä - synttäritkin ovat kasvatusta. Olen nyt teini-ikäisten tyttöjen äiti ja kaikki versiot synttäritouhuista nähnyt ja kokenut ja täytyy sanoa että suoranainen halveksuntani on lisääntynyt näitä "ne on lapsen juhlat"- tyyppejä kohtaan. Pieneen ja vähän isompaankin sieluun sattuu ja lujaa kun syrjitään. Olisi edes kunnon syitä joiden perusteella syrjitään (esim väkivaltaisuus, kiusaaminen) mutta mennään lapsen impulsiivisten mielitekojen mukaan - ei ymmärrä.

meinaatteko te aikuiset että joka juhliinne on kutsuttu vain ja ainoastaan toivotut ja halutut vieraat? Että listasta on aina yliviivattu se joka aina juo vähän liikaa, se liian hyvännäköinen veljenvaimo tai mummu joka haisee mutta jonka perintöä kärkytään tai oma äiti joka kailottaa noloja sukujuoruja?! Jos pystyt rehellisesti sanomaan että "kyllä, minun juhliini kutsutaan vain ne jotka sinne todella haluan" niin silloin lapsesi saa tehdä samoin mutta jos hieman sydänalaasi koputtaa niin mietihän asiaa.

[/quote]

Kyllä. Ihan rehellisesti. Kutsun juhliini vain niitä, jotka paikalle haluan. En ole ikinä ymmärtänyt sitä, miten lapsensynttäreiden tulisi olla jotenkin erityinen tapahtuma sille porukalle, joka ei kykene olemaan muiden mukana tavallisessa arjessa, oli se sitten päiväkoti tai koulu. Itsekkäästi järjestän kivan juhlan omalle lapselleni enkä todellakaan mieti, onko luokassa joku, jonka äiti pitää listaa siitä, kuka saa kenenkin synttäreille kutsun ja sitten järjestää asiasta ison kohkauksen.

Jos lapsella ei ole kavereita, niin miksi se äiti ei tee asialle mitään vaan vaatii luokan kaikkia muita vanhempia asian puolestaan hoitamaan?

[/quote]

Sinun kaltaisesi ihmisten takia olen aikuisten piireissä jäänyt ilman kutsua, sen sijaan mieheni on pyydetty paikalle ilman avecia tai hänen avecikseen on merkitty joku toinen. vain siksi, että tämä kutsuja haluaa niin. Yllättävää, että kaikki huomaavat poissaoloni ja vielä vähemmän yllättävää on, että jokainen pitää kutsujaa junttina eikä niinkään että mussa olisi vikaa. 

Mikä siinä käyttäytymisessä on niin kamalan vaikeaa? Vaikka et jotakuta sietäisikään, voit ihan hyvin tulla hänen kanssaan toimeen. Voit pyytää hänet paikalle, mutta jättää melkein huomiotta alkutervehdyksien jälkeen ja keskittyä niihin joiden kanssa haluat olla. Näin pelastuu moni asia, et tee itsestäsi idioottia, opeta lapsillesi hienoa esimerkkiä ja maailma on sopuisampi. 

Ei tarvitse esittää kaveria.

 Eikä tarvitse kyläkutsuja tai mitään kutsuja myöskään enää odottaa, silloinkaan kun kaikki muut kaverit kutsutaan kivaan tekemiseen mukaan. 

Siperia on hyvä opettaja!!!