Miksi jätätte tulematta työhaastatteluun?

Minä olen jättänyt, kun yritin mennä haastatteluun, mutta en löytänyt aluksi paikkaa. Olin unohtanut puhelimeni keittiön pöydälle, joten en kyennyt edes soittamaan neuvoja saati myöhästymisestä. Kun lopulta löysin sinne, olin jo reilu puoli tuntia myöhässä.

Oli vakipaikka, joten minulla mikään ei kaatunut siihen. Keskustelimme seuraavana päivänä haastattelijan kanssa puhelimessa. Oma häpeäni eksymisestä tuli peitettyä sillä, että rivien välistä annoin ymmärtää, ettei paikka olisi kiinnostanutkaan.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:24"]

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:13"][quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:45"] Miksi jätätte ilmoittamatta vaikka lupaatte ottaa yhteyttä kaikkiin loppumetreille selviytyneihin hakijoihin? Hyppyytätte ihmisiä haastatteluissa useammalla kierroksella, hamuatte suosittelijoita, pidätte hakijoita löysässä hirressä ja lopulta jätätte ilmoittamatta valinnan tuloksista. Totta kai tyhmempikin tajuaa mitä hiljaisuus tarkoittaa mutta voisitteko kunnoittaa hakuprosessiin paneutunutta työnhakijaa ja lähettää edes sen "kiitos mutta ei kiitos"-sähköpostiviestin, olisiko liikaa vaadittu? Kiitos ja anteeksi.   [/quote] Tuo on jo ihan vanhanaikainen tilanne. Nykyään Kuntarekrystä ainakin lähtee tekstiviestit parilla näpäytyksellä kaikille. Meillä laitetaan menemään vakiona. [/quote] Kas, mutta ihan tätä päivää on tuo radiohiljaisuus. Isoja, arvostettuja taloja, jotka eivät arvosta hakijaa.

[/quote]

Työnantajilla on liian hyvät apajat kun tulijoita pyrkii ovista ja ikkunoista. Ylimielisyys tai ainakin välinpitämättömyys  vaivaa..

Itse peruin tekstiviestillä. Piti mennä vuokrafirman kautta työhaastatteluun, mutta pomo kuulosti niin kusipäiseltä puhelimessa, että laitoin haastatteluaamuna viestin että perun haastattelun. Työ ei ollut oman alan töitä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:37"][quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:33"]

Minulle on esimiehenä käynyt parikin kertaa noin, että joku ei tule. Toinen ihminen ilmoitti jälkikäteen tekstiviestillä, että hän sai toisen työpaikan ja unohti perua haastatteluajan. Toiselle minä soittelin itse perään ja kysyin, eikö työ kiinnostakaan. Hän väitti sairastuneensa, mutta kuulin muilta ihmisiltä huhuja, että kyse oli krapulasta. Ei varmaan kehdannut tulla viinalle löyhkäten, koska haastattelu oli kahdeksalta aamulla. Meille on myös kerran jättänyt ihminen saapumatta ekaan työvuoroonsa mitään ilmoittamatta. Hänet oli valittu, mutta ei koskaan tullut, eikä vastannut viesteihin. Ikävä tapaus, koska työvuorotkin olo suunniteltu.

Käsittämätöntä! Ei ole tullut mieleenkään, että joku voisi toimia näin. Ilmeisesti nämä tapaukset eivät edes halua työllistyä eikä edetä elämässään mihinkään! Erityisen käsittämätöntä jos tätä tekevät vielä ihan koulutetut ihmiset. Sen jotenkin ymmärrän, että elämäm koulun käynyttä ei nappaa kaiken maailman työkkärin tempputyöllistämiset, mutta just tuo, että eikö koulutetut ihmiset tajua, miten maine voi levitä ja Suomessa piirit on niin pienet.

Kyseessä on meillä olleet ihan koulutetut ihmiset. En yleensä kerro, ketkä hakevat meille töihin. Jos kyselen hakijoiden taustoja, kysyn hakijalta, saako soittaa ed. työnantajille. Silti aina välillä tulee omilta työntekijöiltä vihjeitä siitä, kenellä hakijalla on vaikka alko-ongelmaa tai ollut ongelmia aiemmissa työpaikoissa. Ja olen samaa mieltä, että on törkeää jättää ilmoittamatta, jos ei saavu haastatteluun.

Et kai sä usko tuollaisia toisen käden tietoja? Mustamaalaajalla voi aina olla ihan oma agendansa.

Mä olen huomannut saman ilmiön. En ole siis esimiesasemassa vaan ainoastaan kutsun haastateltavat haastatteluun. Joka kerta laitan sähköpostiin, että vahvistathan ajan vastaamalla tähän sähköpostiin ja noin puolet ei sitä tee. En ymmärrä miten vaikeaa se voi olla vastata ja kertoo kyllä minusta jo ihmisestä aika paljon ennen haastattelua.

mä eksyin

Toinen lukunsa ovat nämä, jotka jo hakemukseen kirjoittavat tulevansa mielellään haastatteluun, mutta sitten haastattelussa antavat ymmärtää joko rivien välistä tai jopa ihan suoraan sanovat, että työ ei oikeasti kiinnostakaan. Lopetan silloin haastattelun yleensä saman tien, turhaan tuhlaamme molempien aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tänään se taas tapahtui: pomoni kihisi kiukkua, kun hänen kiireisestä päivästään kului osa odotellessa turhaan sovittuun työhaastatteluun tulijaa. 

Näitä tällaisia tapauksia on alkanut esiintyä viime vuosina yhä useammin. Minusta tavallisena työntekijänä tämä on ihan uskomatonta: Miksi joku ihan oikeat alan koulut käynyt ihminen näkee vaivan kirjoittaakseen pitkän hakemuksen cv:n kera, sopii haastatteluajan ja sitten vain jättää tulematta eikä koskaan ilmoittele mitään syytä? Miten ihmisillä on tällaiseen pokkaa?

Luulevatko nämä ihmiset, ettei tämä jatkossa kostaudu? Kyllä muuten kostautuu. Oma pomoni painaa tarkasti mieleensä jokaisen tällaisen tapauksen, hänellä on vielä ilmiömäinen nimimuisti. Tällä meidän alallamme se käytännössä tarkoittaa sitä, että tässä isossa kaupungissa näiltä ihmisiltä rajautuu jatkossa kolmannes oman alan työpaikoista suoraan pois.

Oletteko itse tehneet tällaista ja jos, niin miksi ihmeessä?

Ne hakijat ovat todennäköisesti jo töissä. Juuri alkanut uusi työ, ei siinä enää muista eikä kiinnosta kaikki roikkumaan jääeneet työhakemukset ja haastattelut. Tietysti pitäisi muistaa perua, mutta ehkä "unohtamisessa" on vähän näpäitystarkotuksessa vittuilua mukana.

Eilen pari selitti huonoista keleistä kun ei tulleet. 

Saanut jo paremman työn, te olitte vain varavaihtoehto. Ehkä pomosi maine on kiirinyt?

Vierailija kirjoitti:

Miksi jätätte ilmoittamatta vaikka lupaatte ottaa yhteyttä kaikkiin loppumetreille selviytyneihin hakijoihin? Hyppyytätte ihmisiä haastatteluissa useammalla kierroksella, hamuatte suosittelijoita, pidätte hakijoita löysässä hirressä ja lopulta jätätte ilmoittamatta valinnan tuloksista. Totta kai tyhmempikin tajuaa mitä hiljaisuus tarkoittaa mutta voisitteko kunnoittaa hakuprosessiin paneutunutta työnhakijaa ja lähettää edes sen "kiitos mutta ei kiitos"-sähköpostiviestin, olisiko liikaa vaadittu?

Kiitos ja anteeksi.  

Sama tuli mieleen. En ole koskaan jättänyt menemättä työhaastatteluun, mutta ehkä 70% työnantajista jättää ilmoittamatta hakutilanteen ja lopputuloksen vaikka lupaa ilmoittaa siitä.

Nyt alkaa pikkuhiljaa monella alalla olla työntekijän markkinat. Kannattaa vähän panosta työntekijän hakemiseen, sillä huonon kuvan antava työnantaja ei saa helposti työntekijöitä.

Aikoinaan olin eräässätyöpaikassa mukana toiseen haastatteluun asti ja sen jälkeen järjestettiin vielä ainakin kolmas haastattelu. Tästä meni viikkoja kunnes sain kuulla että minut on valittu. Kaikki pidemmällee päässeet olivat siis ehtineet jo kieltäytyä ennen kuin tätä työtä tarjottiin minulle. Tuossa vaiheessa myös minulla oli kaksi muuta työtarjousta. Soitin tulevalle esimiehelle kysyäkseni muutamaa juttua työhön ja työehtoihin liityen, mutta esimies oli niin tylyn oloinen että kieltydyin työtarjouksesta ja otin toisen niistä kahdesta muusta tarjouksesta. Pitkä monivaihenen hakuprosessi yhdistettynä tylyyn esimieheen ei tainnut toimia.

Ehkä kyseiselle työnhakijalle on yhden kerran liikaa sanottu työhaastattelun päätteeksi, että me ilmoitellaan sitten... ja mitään ei ole koskaan kuulunut. On saattanut päätellä, ettei sillä sitten kai ole niin väliä.

Joo, tietenkään noin ei pitäisi tehdä, kummankaan osapuolen.

Vierailija kirjoitti:

Toinen lukunsa ovat nämä, jotka jo hakemukseen kirjoittavat tulevansa mielellään haastatteluun, mutta sitten haastattelussa antavat ymmärtää joko rivien välistä tai jopa ihan suoraan sanovat, että työ ei oikeasti kiinnostakaan. Lopetan silloin haastattelun yleensä saman tien, turhaan tuhlaamme molempien aikaa.

Miten luet rivien välistä, ettei työ kiinnosta?

Rupesin miettimään, annanko tietämättäni tuollaisen rivien välistä -vaikutelman haastattelussa ollessani, kun ei vain tärppää. Oikeasti olen kyllä aina kiinnostunut, ja myös saavun paikalle.

Kerran oli ilmeisesti haastattelija unohtanut että piti haastatella, saapui paikalle tosi nyreänä, suunnilleen paiskoi hakemuksen ja muut paperit pöydälle. Olin odotellut firman aulassa varmaan ainakin kymmenen minuuttia ja kun ketään ei kuulunut, kysyin respalta asiasta. Hämmentävä tilanne. En sitten tuota työtä arvatenkaan saanut.

Jos noin on käynyt useammin, kannattaa myös miettiä miksi ette ole kiinnostava tuönantaja

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:24"]

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:13"][quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:45"] Miksi jätätte ilmoittamatta vaikka lupaatte ottaa yhteyttä kaikkiin loppumetreille selviytyneihin hakijoihin? Hyppyytätte ihmisiä haastatteluissa useammalla kierroksella, hamuatte suosittelijoita, pidätte hakijoita löysässä hirressä ja lopulta jätätte ilmoittamatta valinnan tuloksista. Totta kai tyhmempikin tajuaa mitä hiljaisuus tarkoittaa mutta voisitteko kunnoittaa hakuprosessiin paneutunutta työnhakijaa ja lähettää edes sen "kiitos mutta ei kiitos"-sähköpostiviestin, olisiko liikaa vaadittu? Kiitos ja anteeksi.  

Tuo on jo ihan vanhanaikainen tilanne. Nykyään Kuntarekrystä ainakin lähtee tekstiviestit parilla näpäytyksellä kaikille. Meillä laitetaan menemään vakiona. Kas, mutta ihan tätä päivää on tuo radiohiljaisuus. Isoja, arvostettuja taloja, jotka eivät arvosta hakijaa.

Työnantajilla on liian hyvät apajat kun tulijoita pyrkii ovista ja ikkunoista. Ylimielisyys tai ainakin välinpitämättömyys  vaivaa..

Moni työnantaja ei varmaan halua ilmoittaa valintaansa, koska haluaa roitottaa muita hakijoita siltä varalta että jos vaikka valittu työntekijä osottautuu virheeksi ja työsuhde puretaan koeajalla. Silloin voi lähettää iloisen "sinut on valittu" ilmoituksen toiselle hakijalle ja toivoa että hän voi edelleen ottaa paikan vastaan. Sitten odotellaan taas seuraavan koeajan ajan ja sen jälkeen tuskin enää kehtaa lähettää viestiä että "valitettavasti valintamme osui toiseen henkilöön työpaikassa jota hait noin vuosi sitten".

Kerran työnantaja jätti tulematta haastatteluun. Olikin mennyt salille tai uimaan tai jonnekin ...  

Vierailija kirjoitti:

Luulevatko nämä ihmiset, ettei tämä jatkossa kostaudu? Kyllä muuten kostautuu. Oma pomoni painaa tarkasti mieleensä jokaisen tällaisen tapauksen, hänellä on vielä ilmiömäinen nimimuisti. Tällä meidän alallamme se käytännössä tarkoittaa sitä, että tässä isossa kaupungissa näiltä ihmisiltä rajautuu jatkossa kolmannes oman alan työpaikoista suoraan pois.

Mitä oikeastaan tarkoitat? Juokseeko pomosi kantelemassa näistä työnhakijoista muihin firmoihin, joissa hänellä on kavereita myös pomoina?

Vierailija kirjoitti:

Jos se sai jo töitä eikä osannut arvata että sana lähtisi kirimään. Työttömät ei jätä haastatteluita väliin jos ne ei oo saanu muita töitä. Niille tulis siitä karenssi.

Mistä työkkäri tietää ettei hakija tullut? Tuskin haastattelija soittelee työkkäreihin että se ja se ei tullut. Eihän se edes tiedä ketkä hakenu työkkärin kautta. Ja työnhakija voi ilmoittaa ettei tullu valituksi.

Vierailija kirjoitti:

Tänään se taas tapahtui: pomoni kihisi kiukkua, kun hänen kiireisestä päivästään kului osa odotellessa turhaan sovittuun työhaastatteluun tulijaa.

Näitä tällaisia tapauksia on alkanut esiintyä viime vuosina yhä useammin. Minusta tavallisena työntekijänä tämä on ihan uskomatonta: Miksi joku ihan oikeat alan koulut käynyt ihminen näkee vaivan kirjoittaakseen pitkän hakemuksen cv:n kera, sopii haastatteluajan ja sitten vain jättää tulematta eikä koskaan ilmoittele mitään syytä? Miten ihmisillä on tällaiseen pokkaa?

Luulevatko nämä ihmiset, ettei tämä jatkossa kostaudu? Kyllä muuten kostautuu. Oma pomoni painaa tarkasti mieleensä jokaisen tällaisen tapauksen, hänellä on vielä ilmiömäinen nimimuisti. Tällä meidän alallamme se käytännössä tarkoittaa sitä, että tässä isossa kaupungissa näiltä ihmisiltä rajautuu jatkossa kolmannes oman alan työpaikoista suoraan pois.

Oletteko itse tehneet tällaista ja jos, niin miksi ihmeessä?

Aika erikoista.

Siis,  ymmärrän kyllä, mikäli koko em. työntekijän tausta perustuu painostamiseen tmv. eli hän on käynyt väkisin koulunsa painostuksen tai uhkailun johdosta, tehnyt hakemuksensa väkisin painostuksen tai uhkailun johdosta, sopinut haastatteluajan painostuksen tai uhkailun johdosta, tehnyt cv:nsä painostuksen tai uhkailun johdosta, niin kyllä, en lainkaan ihmettele jos työntekijää ei näy missään.

Mutta sikäli kuin kyse on vapaaehtoisesta omasta valinnasta, sitten tietysti täytyy vähän ihmetellä. On kuitenkin niin että en voi tietää yksityiskohtia, eikä ne edes minulle kuulukaan koska ne on yksityisasioita usein.

Tietenkin on päivänselvää, että kaikilla osapuolilla tässä maassa on takuuvarmasti eri käsitys siitä, miten vapaaehtoisuus toteutuu em. prosessissa, kannattaa olla silmät auki se ei ole kenenkään etu että aletaan tekemään väkipakolla kauppaa. Markkinoiden tarkoitus on nimenomaan se että kauppoja tehdään ainoastaan kannattavuuden kautta eikä minkään pakon kautta.

Muutenkin, ei se ole minun eikä kenenkään asia arvostella, jos joku kokee jonkin sopimisen huonoksi, ja ei siis halua tehdä sopimusta. Näin tämä kuuluukin mennä, myös Suomessa, perustuslain sopimusvapaudella pyritään nimenomaan turvaamaan sitä että mitään "sopimukseenpakottamista" ei voi tapahtua.

(Koko sana "sopimukseenpakottaminenhan" on siis jo paradoksi sellaisenaan, sopiminen kun on lähtökohtaisesti aina vapaaehtoista)

En koskaan ilmoittamatta.