Miksi jätätte tulematta työhaastatteluun?

Jännä ilmiö. Toisaalta kerran sain suututettua yhden "pikkupomon", kun soitin kertoakseni, että sain muualta töitä enkä valitettavasti tule haastatteluun, joka olisi kolmen viikon päästä hänen kanssaan. Kuulemma tein väärän valinnan enkä ikinä työllisty hänen alalleen.

Minusta lähinnä munasi itseään.

Minulle on esimiehenä käynyt parikin kertaa noin, että joku ei tule. Toinen ihminen ilmoitti jälkikäteen tekstiviestillä, että hän sai toisen työpaikan ja unohti perua haastatteluajan. Toiselle minä soittelin itse perään ja kysyin, eikö työ kiinnostakaan. Hän väitti sairastuneensa, mutta kuulin muilta ihmisiltä huhuja, että kyse oli krapulasta. Ei varmaan kehdannut tulla viinalle löyhkäten, koska haastattelu oli kahdeksalta aamulla. Meille on myös kerran jättänyt ihminen saapumatta ekaan työvuoroonsa mitään ilmoittamatta. Hänet oli valittu, mutta ei koskaan tullut, eikä vastannut viesteihin. Ikävä tapaus, koska työvuorotkin olo suunniteltu.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:33"]

Minulle on esimiehenä käynyt parikin kertaa noin, että joku ei tule. Toinen ihminen ilmoitti jälkikäteen tekstiviestillä, että hän sai toisen työpaikan ja unohti perua haastatteluajan. Toiselle minä soittelin itse perään ja kysyin, eikö työ kiinnostakaan. Hän väitti sairastuneensa, mutta kuulin muilta ihmisiltä huhuja, että kyse oli krapulasta. Ei varmaan kehdannut tulla viinalle löyhkäten, koska haastattelu oli kahdeksalta aamulla. Meille on myös kerran jättänyt ihminen saapumatta ekaan työvuoroonsa mitään ilmoittamatta. Hänet oli valittu, mutta ei koskaan tullut, eikä vastannut viesteihin. Ikävä tapaus, koska työvuorotkin olo suunniteltu.

[/quote]

Käsittämätöntä! Ei ole tullut mieleenkään, että joku voisi toimia näin. Ilmeisesti nämä tapaukset eivät edes halua työllistyä eikä edetä elämässään mihinkään! Erityisen käsittämätöntä jos tätä tekevät vielä ihan koulutetut ihmiset. Sen jotenkin ymmärrän, että elämäm koulun käynyttä ei nappaa kaiken maailman työkkärin tempputyöllistämiset, mutta just tuo, että eikö koulutetut ihmiset tajua, miten maine voi levitä ja Suomessa piirit on niin pienet.

Nuorena tyttönä meidän piti kaverin kans mennä hautausmaan työhaastatteluun. Kaveria alkoi niin kuvottaa ajatus ruumiista ja se kyseli, että jos sieltä paljastuu jotain vanhoja luita, kun hoidetaan kukkia ja vastaavaa. Minua se nauratti, mutta toinen raukka ei lopulta uskaltautunut haastatteluun, joka oli ihan vapaamuotoinen, eikä siellä hautausmaallakaan luita näkynyt.

Ihme väkeä.

Miksi jätätte ilmoittamatta vaikka lupaatte ottaa yhteyttä kaikkiin loppumetreille selviytyneihin hakijoihin? Hyppyytätte ihmisiä haastatteluissa useammalla kierroksella, hamuatte suosittelijoita, pidätte hakijoita löysässä hirressä ja lopulta jätätte ilmoittamatta valinnan tuloksista. Totta kai tyhmempikin tajuaa mitä hiljaisuus tarkoittaa mutta voisitteko kunnoittaa hakuprosessiin paneutunutta työnhakijaa ja lähettää edes sen "kiitos mutta ei kiitos"-sähköpostiviestin, olisiko liikaa vaadittu?

Kiitos ja anteeksi.  

Eipä sieltä työnantajienkaan suunnasta koskaan mitään kuulu joten ihan vitun sama...

Työkkäri "pakottanut" hakemaan kyseistä työpaikkaa...?

Mulle on kerran käynyt noin. Sovittiin haastattelu kahvilaan, haastattelija antoi (ilmeisesti vahingossa?) väärän osoitteen, enkä löytänyt paikalle. Hastattelijan numeroakaan ei ollut, joten en voinut soittaa lisäohjeita. Se siitä sitten.

No en nyt mistään ilmiöstä puhuisi. Ihmisille voi sattua kaikenlaista, elämäntilanne voi yhtäkkiä muuttua, eikä silloin henkilö välttämättä ajattele ensimmäisenä tuntematonta ihmistä ja tämän työaikaa vaan omaa itseään. Itselle on kerran käynyt niinpäin, että haastattelija jätti kanssani sovitun työhaastattelun välistä.

Vai oikein kihisi se pomosi, voi pikkuista kun jäi tikkari saamatta.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:37"][quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:33"]

Minulle on esimiehenä käynyt parikin kertaa noin, että joku ei tule. Toinen ihminen ilmoitti jälkikäteen tekstiviestillä, että hän sai toisen työpaikan ja unohti perua haastatteluajan. Toiselle minä soittelin itse perään ja kysyin, eikö työ kiinnostakaan. Hän väitti sairastuneensa, mutta kuulin muilta ihmisiltä huhuja, että kyse oli krapulasta. Ei varmaan kehdannut tulla viinalle löyhkäten, koska haastattelu oli kahdeksalta aamulla. Meille on myös kerran jättänyt ihminen saapumatta ekaan työvuoroonsa mitään ilmoittamatta. Hänet oli valittu, mutta ei koskaan tullut, eikä vastannut viesteihin. Ikävä tapaus, koska työvuorotkin olo suunniteltu.

[/quote]

Käsittämätöntä! Ei ole tullut mieleenkään, että joku voisi toimia näin. Ilmeisesti nämä tapaukset eivät edes halua työllistyä eikä edetä elämässään mihinkään! Erityisen käsittämätöntä jos tätä tekevät vielä ihan koulutetut ihmiset. Sen jotenkin ymmärrän, että elämäm koulun käynyttä ei nappaa kaiken maailman työkkärin tempputyöllistämiset, mutta just tuo, että eikö koulutetut ihmiset tajua, miten maine voi levitä ja Suomessa piirit on niin pienet.
[/quote]

Kyseessä on meillä olleet ihan koulutetut ihmiset. En yleensä kerro, ketkä hakevat meille töihin. Jos kyselen hakijoiden taustoja, kysyn hakijalta, saako soittaa ed. työnantajille. Silti aina välillä tulee omilta työntekijöiltä vihjeitä siitä, kenellä hakijalla on vaikka alko-ongelmaa tai ollut ongelmia aiemmissa työpaikoissa. Ja olen samaa mieltä, että on törkeää jättää ilmoittamatta, jos ei saavu haastatteluun.

Tuli mieleen vielä yksi tapaus viime keväältä. Herra x laittoi meille työhakemuksen, mutta ei tullut valituksi. Sitten hän itse soitti ja kysyi, voiko tulla haastatteluun jatkoa ajatellen, kun hänelle kelpaavat pätkätyötkin. Suostuin mielelläni ja sovimme haastatteluajan. Häntäkään ei näkynyt paikalla koskaan. En sitten viitsinyt soitella perään, mutta en myöskään aio palkata häntä, ikinä. Jos unohtaa haastattelun, niin voi unohtaa tulla vaikka sovittuun työvuoroonsa.

Minulle on ainakin kerran laitettu haastatteluaika tekstiviestinä, kuten sovimme puhelimessa. Se tekstiviesti sattui jäämään jonnekin operaattorini laitteelle ja tuli päivää myöhässä perille.

Joskus olen perunut ihan sen pohjalta, mitä on jäänyt puhelusta ja viesteistä kuvaa yrityksestä, koska matka on ollut pitkä. Olin yt-neuvotteluiden alussa laittanut 10 yksilöllistä hakemusta. Jo seuraavalla viikolla kävin yhdessä haastattelussa ja sain paikan. Oli vielä irtisanomisaikaa jäljellä ja kaiken kaikkiaan 8 haastatteluun tuli kutsu. En todellakaan enää kehdannut pyytää vapaata entiseltä työnantajaltani etenkään, kun halusin saada projektin sille mallille, että seuraaja pystyi helposti jatkamaan ja olin puhelun pohjalta melko varma etten siihen paikkaan mene. Siinä tilanteessa, koska haastattelijasta oli ollut vaikea päästä puhelimessa eroon mietin hetken, soitanko edes, mutta vaihtoehtona taisi olla silti ilmoittaa viestillä.

Yhteen noista 8 paikasta meinasin unohtaa käydä. Ilmoitus haastattelusta oli tullut sähköpostissa ja olin kahden vaiheilla, koska paikka kiinnosti, mutta olin jo myös kiinnostavassa uudessa paikassa. Kun päivä tuli, olin pyytänyt iltapäivän vapaaksi, mutta uusiin asioihin perehtyessäni havahduin vasta, kun iltapäiväkahvit oli alkamassa. Ehdin siihen kahden haastatteluun, mutta kerroin heti syyn, miksi en ollut valmistautunut ja keskustelimmekin sitten yleisemmin yritystemme välisistä mahdollisista yhteyksistä.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:45"]

Miksi jätätte ilmoittamatta vaikka lupaatte ottaa yhteyttä kaikkiin loppumetreille selviytyneihin hakijoihin? Hyppyytätte ihmisiä haastatteluissa useammalla kierroksella, hamuatte suosittelijoita, pidätte hakijoita löysässä hirressä ja lopulta jätätte ilmoittamatta valinnan tuloksista. Totta kai tyhmempikin tajuaa mitä hiljaisuus tarkoittaa mutta voisitteko kunnoittaa hakuprosessiin paneutunutta työnhakijaa ja lähettää edes sen "kiitos mutta ei kiitos"-sähköpostiviestin, olisiko liikaa vaadittu?

Kiitos ja anteeksi.  

[/quote]

Tuo on jo ihan vanhanaikainen tilanne. Nykyään Kuntarekrystä ainakin lähtee tekstiviestit parilla näpäytyksellä kaikille. Meillä laitetaan menemään vakiona.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:49"]

Vai oikein kihisi se pomosi, voi pikkuista kun jäi tikkari saamatta.

[/quote]

Jos itseäsi ei ärsytä se, että työaikaa menee hukkaan jonkun kadonneen haastateltavan odotteluun, joka ei viitsi itsestään ilmoitella, niin ei sinulla taida töitä ollakaan. 

Esimies ei ole jumala. Totta kai esimiestä harmittaa, mutta ei liian jyrkkä kannata olla. Jonkun läheinen voi olla juuri kuollut, toinen voi olla eksynyt ja kolmas muistanut kellonajan tai päivämäärän väärin. Inhimillisiäkin virheitä sattuu jokaikiselle.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:16"]

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:49"]

Vai oikein kihisi se pomosi, voi pikkuista kun jäi tikkari saamatta.

[/quote]

Jos itseäsi ei ärsytä se, että työaikaa menee hukkaan jonkun kadonneen haastateltavan odotteluun, joka ei viitsi itsestään ilmoitella, niin ei sinulla taida töitä ollakaan. 

[/quote]

Ihan kuin odottaessa ei voisi tehdä samalla muita töitä...

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:13"][quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 22:45"]

Miksi jätätte ilmoittamatta vaikka lupaatte ottaa yhteyttä kaikkiin loppumetreille selviytyneihin hakijoihin? Hyppyytätte ihmisiä haastatteluissa useammalla kierroksella, hamuatte suosittelijoita, pidätte hakijoita löysässä hirressä ja lopulta jätätte ilmoittamatta valinnan tuloksista. Totta kai tyhmempikin tajuaa mitä hiljaisuus tarkoittaa mutta voisitteko kunnoittaa hakuprosessiin paneutunutta työnhakijaa ja lähettää edes sen "kiitos mutta ei kiitos"-sähköpostiviestin, olisiko liikaa vaadittu?

Kiitos ja anteeksi.  

[/quote]

Tuo on jo ihan vanhanaikainen tilanne. Nykyään Kuntarekrystä ainakin lähtee tekstiviestit parilla näpäytyksellä kaikille. Meillä laitetaan menemään vakiona.
[/quote]

Kas, mutta ihan tätä päivää on tuo radiohiljaisuus. Isoja, arvostettuja taloja, jotka eivät arvosta hakijaa.

[quote author="Vierailija" time="07.05.2015 klo 23:20"]

Esimies ei ole jumala. Totta kai esimiestä harmittaa, mutta ei liian jyrkkä kannata olla. Jonkun läheinen voi olla juuri kuollut, toinen voi olla eksynyt ja kolmas muistanut kellonajan tai päivämäärän väärin. Inhimillisiäkin virheitä sattuu jokaikiselle.

[/quote]

Tyypillinen taitaa olla liika jännitys. Ollaan menossa haastatteluun ja joku viimehetken "katastrofi" sattuu, jota ei kehtaa kertoa syyksi, koska se ei ole sellainen, mutta omasta mielestä siinä jännitystilassa se on ylivoimainen este.

Jos se sai jo töitä eikä osannut arvata että sana lähtisi kirimään. Työttömät ei jätä haastatteluita väliin jos ne ei oo saanu muita töitä. Niille tulis siitä karenssi.