Lue keskustelun säännöt.
Pitkittynyt avautumisvaihe, miten kävi?
13.02.2015 |
Mitenkäs teillä, joilla synnytyksen aktiivinen avautumisvaihe on ollut pitkä (15-20+ h), lopulta kävi synnytyksessä? Syntyikö lapsi normisti alakautta vai tarvittiinko imukuppia, tuliko sektio jne. Itsellä synnytyksen kestettyä 21 h ja kohdunsuun ollessa täysin auki homma tyssäsi siihen ja sektioon meni. Kyselen, koska kaikki kuulemani jutut pitkistä avautumisista vaikuttavat päättyvän johonkin toimenpiteeseen.
Kommentit (28)
Mun kaverit ei ainakaan enää loppuvaiheessa jaksanut kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekassa synnytyksessä tuon jälkeen ponnistusta vielä 1,5h ja lapsi syntyi nnormaalisti. Toisessa synnytyksessä ponnistusta vielä 1h, ja sitten imukupilla ulos, anestesialääkäri kutsuttiin kesken imukuppiulun, mutta neljännellä vedolla sitten vauva saatiin ulos eikä sektiota tarvittu. Ulvoin kivusta kun kakki puudutus oli loppunut.
Näiden jälkeen kolmatta synnytystä ei tule.
Lääkkeellinen käynnistys, lopputuloksena tehottomat mutta kivuliaat supistukset, jotka jatkuivat n. 20h. Sitten kun olin 10cm auki, olin myös ihan kuoleman väsynyt. Tulehdusarvot paukkasivat katossa ja horkassa vaan tärisin, kun oli kuumettakin. No imukupin kanssa vauvaa revittiin pihalle ja tuokin kesti n. 1h15min. Seuraavat kaksi synnytystä ovatkin menneet heittämällä.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:12"]
Lääkkeellinen käynnistys, lopputuloksena tehottomat mutta kivuliaat supistukset, jotka jatkuivat n. 20h. Sitten kun olin 10cm auki, olin myös ihan kuoleman väsynyt. Tulehdusarvot paukkasivat katossa ja horkassa vaan tärisin, kun oli kuumettakin. No imukupin kanssa vauvaa revittiin pihalle ja tuokin kesti n. 1h15min. Seuraavat kaksi synnytystä ovatkin menneet heittämällä.
[/quote]
Ihan kuin mun synnytys, paitsi että päädyttiin hätäsektioon. Ei ollut kyllä mikään ihana, voimauttava naiseuden huipentuma toi synnyttäminen mulle.
Avautumisvaihe kesti minulla n. 30 tuntia. Voimathan siinä olivat lopussa, mutta kun sain alkaa ponnistamaan vauvaa maailmaan se sujui nopeasti ja hienosti ihan ilman mitään suurempia apuja. Olisi voinut jäädä traumoja tuosta pitkittyneestä alusta, mutta "loistava" ponnistusvaihe kruunasi kaiken tuskan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli n. Vuorokauden avautumisvaihe. Voimat oli ihan loppu, koska supistukset olivat häirinneet nukkumista jo aiempina päivinä. Ponnistus kesti 1h 17min. Jalat oli ihan hyytelöä tuon jälkeen.
Itsellänihän kesti pelkkä avautuminen liki 3vrk antibiootteineen ja oksitosiineineen. Alatiesynnytys ja hyvin meni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisen synnytyksessä lääkkeellinen käynnistys ja 24 h todella tuskainen avautumisvaihe. Mutta ihan luonnollisesti alateitse ilman erityistoimenpiteitä se tyttö sieltä ulos tuli, vaikka olinkin ihan loppu ja heikko jo lopulta. Tuntui että taju menee heikotuksesta kun ponnistaa.
Mulla n. 30 tunnin avautumisvaihetta seurasi 30 minuutin ongelmaton ja kivuton ponnistusvaihe ja 10 pisteen lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reilun 18 tunnin jälkeen olin avautunut 5 senttiä, eikä mikään nopeuttanut sitä. Vauva kääntyi väärään asentoon ja yritettiin kääntää vielä kahteen kertaan. Ei onnistunut, joten sektioon päädyttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
26 tuntia avautumisvaihetta, mutta ponnistus oli nopea ja eteni hyvin. Muistaakseni kesti 28 minuuttia ja ihan omalla painollaan eteni. Seuraavat 2 synnytystä samalla kaavalla. Hitaasti avautuvaa sorttia siis. 1cm etenemiseen meni siis n.4 tuntia kun valmiiksi auki ennakoivien supistusten voimasta jo sen 4cm joka kerralla. Eihän se kovin mieltäylentävää ole, mutta eipä ole tarvinnut pelätä pitkän matkan takia välillä synnyttämistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parinkymmenen tunnin avautumisvaihe, ponnistelua noin tunti, jonka jälkeen aktiivista ponnistamista imukupin avustuksella n puol tuntia. Lopulta syntyi kahden pisteen poika napanuora kaulan ympärillä. Viikko tehohoitoa, mutta nyt reipas kymmenvuotias, jolla kaksi pikkuveljeä. Kolmas synnytys oli helpoin ja todella nopea.
16h 40 min avautumisvaihe ja lapsi syntyi ihan normaalisti alakautta 20min. ponnistamisella.
Hui miksi luen näitä kun oma synnytys kohta edessä.
Mun esikoisen synnytys kesti 24h 45min ja ponnistusvaihe siitä 20min, ihan kaikkea mahdollista kivunlievitystä kokeiltiin(paitsi aqua-rakkuloita) koska supistukset oli ihan järkyttäviä! Olin ihan poikki niiden jäljiltä, enkä oikeen saanut epiduraalinkaan aikana nukuttua. Leikkaussalissa sitten paikattavana ollessa pääsi nukkumaan, saliin jouduin repeämien vuoksi, ihan nätisti alateitse vajaa 4,5 kiloinen tyttö tuli.
Kuopus oli vähän nopeampi ja syntyi alle kahdessa tunnissa luomuna ja ponnistusvaiheessa 14min. Voin sanoa, että oli sata kertaa parempi kokemus vaikka supistukset oli käynnistyksellä miljoona kertaa pahempia, varmaan juuri siksi et koko synnytys oli aika hujauksessa ohi.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:43"][quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:12"]
Lääkkeellinen käynnistys, lopputuloksena tehottomat mutta kivuliaat supistukset, jotka jatkuivat n. 20h. Sitten kun olin 10cm auki, olin myös ihan kuoleman väsynyt. Tulehdusarvot paukkasivat katossa ja horkassa vaan tärisin, kun oli kuumettakin. No imukupin kanssa vauvaa revittiin pihalle ja tuokin kesti n. 1h15min. Seuraavat kaksi synnytystä ovatkin menneet heittämällä.
[/quote]
Ihan kuin mun synnytys, paitsi että päädyttiin hätäsektioon. Ei ollut kyllä mikään ihana, voimauttava naiseuden huipentuma toi synnyttäminen mulle.
[/quote]
Toivon että olisin päässyt leikkuriin. Synnytyslääkäri oli ilmeisesti sektiovastainen, koska panttasi sektiota, "kyllä se sieltä tulee.." tulee tulee, mutta millä hinnalla. Lapsi kärsi lievästä hapenpuutteests tuossa rytäkässä, sai verenmyrkytyksen ja joutui viikoksi lastenosastolle. Aika pitkään oli traumat synnytyksestä. Onneksi voitin pelkoni ja seuraavat synnytykset tosiaan olleet helppoja.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 16:50"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:43"][quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:12"] Lääkkeellinen käynnistys, lopputuloksena tehottomat mutta kivuliaat supistukset, jotka jatkuivat n. 20h. Sitten kun olin 10cm auki, olin myös ihan kuoleman väsynyt. Tulehdusarvot paukkasivat katossa ja horkassa vaan tärisin, kun oli kuumettakin. No imukupin kanssa vauvaa revittiin pihalle ja tuokin kesti n. 1h15min. Seuraavat kaksi synnytystä ovatkin menneet heittämällä. [/quote] Ihan kuin mun synnytys, paitsi että päädyttiin hätäsektioon. Ei ollut kyllä mikään ihana, voimauttava naiseuden huipentuma toi synnyttäminen mulle. [/quote] Toivon että olisin päässyt leikkuriin. Synnytyslääkäri oli ilmeisesti sektiovastainen, koska panttasi sektiota, "kyllä se sieltä tulee.." tulee tulee, mutta millä hinnalla. Lapsi kärsi lievästä hapenpuutteests tuossa rytäkässä, sai verenmyrkytyksen ja joutui viikoksi lastenosastolle. Aika pitkään oli traumat synnytyksestä. Onneksi voitin pelkoni ja seuraavat synnytykset tosiaan olleet helppoja.
[/quote]
Mulle tehtiin hätäsektio tuossa tilanteessa jo sen hapenpuutteen uhan takia... Lapsella ei syntyessään siis ollut mitään hätää, kun sektioon mentiin onneksi ajoissa. Ikävä tuo sun tapaus - pitääkö sitä sektiota tosiaan pantata ihan viimeiseen asti...
Noin 23h avautumisvaihe ja ihan syntyi ilman toimenpiteitä. Koko ponnistusvaihe oli helppo ja nopea, eihän se pitkä avautuminen siihen liity. Siis välttämättä. Avautuminen voi olls pitkä jos esim tarjonta ei ole optimaalinen, vauvalla kestää siirtyä siihen parempaan tarjontaan. Tai sitten tullaan huonossa tarjonnassa, se nyt usein vaatii toimenpiteitä.