Miten muilla toimii näin talvisin Biolanin pikakompostorit?

Tyhjensin 1/3 kompostista ja hankin biolanin kompostiherätettä. Lisään herätettä aina aika reilusti kun olen vienyt biojätteet eli noin joka kolmas päivä. Olen myös muutaman kerran möyhäissyt kompostia sillä sekoituskauhalla jotta komposti saa happea. Se pitkä sekoituskeppi ei ole ollut näin talvella hyvä kun se mekanismi jäätyy ja aina ei tule otettua lämmintä vettä kompostille mukaan jotta voisi sulattaa sen. Nyt kompostin lämpötila on +40 vaikka ulkona on -30 pakkasta! Olen ollut aivan innoissani siitä kun sain kompostin vihdoin pelittämään ja miehellekin tulee hehkutettua joka päivä paljonko kompostissa on nyt lämmintä jne. Mieskin on alkanut tarkkailla enemmän lämpömittaria! :) Täytyykin tästä taas kohta lähteä viemään ruokaa kompostille! :)

meillä kompostiin tulee jätettä yhteensä viideltä hengeltä kun on paritalo. Joten aika tiuhaan siis kun toisetkin vievät toiselta puolelta.

Meillä on myös biolanin pikakompostori ja joka talvi jossain vaiheessa on jäätynyt, mutta ensimmäisen talven jälkeen en ole ottanut siitä stressiä.



Ilmeisesti kompostori tarvitsisi huomattavasti enemmän jätetyotantoa kuin mitä meidän perheestä tulee pysyäkseen edes sulana saati sitten toiminnassa. Toisaalta ei se ole mikään ongelma, koska kun kompostorin tyhjentää syksyllä riittävän tyhjäksi, niin tila riittää talven jätteille vaikka jäätyisivätkin siltään ja jossain vaiheessa kevättä (ja joskus talven leudoilla ilmoillakin kun on tarpeeksi jätteitä) kompostori sitten käynnistyy joka tapauksessa ihan itsestään ja multaa tulee syksyyn mennessä, jolloin taas tyhjennellään...



Olethan laittanut sen edessä olevan tuuletusritilän minimiasentoon, eli 20:een? Kesällä olen sitten aukonut sitä isommalle...

Joten toivottavasti selvitään talvi ilman jäätymistä. Kastellut en ole koskaan, saati sitten haudannut vesikanistereita. Myöskään herätteitä en ole käyttänyt. Jätettä lisätessäni olen kyllä ronskisti kääntänyt ja möyhinyt fiskarssin talikolla kompostia. Hyvin toimii, toistaiseksi :).

Eilen laitettiin kompostin sivuille ja taakse lunta eristeeksi. Saapa nähdä auttaako. Nyt ei ainakaan täällä Keski-Suomessa ole juurikaan pakkasta.

Sitten tyhjensin kompostista noin kottikärryllisen pois ja aloin taas täyttää sitä tavalliseen tapaaan eli vein ainakin joka toinen päivä biojätteet ja heitin aina päälle herätettä ja kompostikuiviketta ja nyt kompostissa on liki +50 astetta. Eli kannattaa sunkin tyhjentää kompostia, se voi auttaa, jos kompostimassa on jo " käynyt loppuun" . Olethan myös muistanut puhdistaa lumet kompostin päältä, jotta ilmanootoaukko pysyy vapaana ja mittarin alapuolella oleva venttiili kannattaa säätää pienimmälle eli kahteenkymppiin näin talvisaikaan.

Unohtui tehdä viimeinen tyhjennys ennen talvea eli varmaan puolet kompostorista on kompostoitunutta jätettä. Ja nyt sitten uhkaa täyttyä... Tyhjennysluukkukin on tainnut jäätyä kiinni.



Vuosi sitten toimi ensimmäistä kertaa hienosti koko talven, kun viimeinen tyhjennys sattui juuri sopivaan aikaan ennen pakkasten tuloa. Eli oikeasta ajoituksesta on kyse :)

Ekana vuonna jäätyi, viime vuonna toimi melkein koko talven, tänä talvena on hurissut oikein mallikelpoisesti.



Itse olen myös huomannut tuon syystyhjennyksen oikean ajoituksen auttavan asiaa. Syksyllä tyhjennetty, ja nyt tänä aamuna tyhjensin kolmasosan pois. Olisi voinut varmasti ottaa enemminkin. Lämpömittari näytti +40 astetta. Ilmanottoaukko oli unohtunut 100:lle, säädin nyt 20:iin. (eli en usko että suurin virhe kompostin hoidossa on tuo ilmanaukon säätö " väärin" )

Mihin te sitä kompostia tyhjennätte talvella? Kun tarttis tuo omakin tyhjentää...



Entäs kesällä?



Olen ajatellut hankkia eristämättömän peruskompostorin jälkikompostointia varten, mutta vielä se on hankkimatta. Kesällä olen sekoittanut multakasaan tai kipannut viereiseen metsään ja peittänyt karikkeella.

meillä on ekaa talvea käytössä biolan ja olen ollut vähän pettynyt. luulin nimittäin opiskelleeni kaikki kompostoinnin salat ja edellisellä kompostorilla (keväällä ja kesällä) kaikki sujui hyvin. mutta nyt kun ymmärrän meidän tehneen kaikki aloittelijoiden mokat biolanin suhteen, niin voin rauhoittua ;) en tietenkään tajunnut että sen olisi hyvä olla syksyllä tyhjä, päin vastoin latasin pohjalle vanhan kompostin " puolivalmista" massaa, että uudet jätteet lähtisivät varmasti maatumaan hyvin. eli se oli jo valmiiksi liian täynnä. eilen yritin taas tehdä uutta tilaa mutta alakuukku oli jäätynyt kiinni, kuten myös säädettävä alaritilä... hoksasin myös vasta silloin että kannen ilmanottoaukko oli lumen peitossa. kompostiherätteet ja kuumat vedet on jo kokeiltu.

onneksi meillä on toinen, eristämätön kompostori joka oli ajateltu jälkikompostointiin. sinne aion nyt kipata biojätteet odottamaan kevättä.

toinen hankaluus biolanin kanssa on mielestäni massan sekoitus. mulla se kompostimöyhennin (se jossa on päässä se nuolenmuotoinen juttu) takertuu kiinni ilmaputkiin ja on kauhea homma saada se ulos pöntöstä. ja kun mä haluaisin painaa massaa alemmas niin möyhennin päinvastoin nostaa sitä ylemmäs... kompostin mukana (ostimme käytettynä) tuli myös toinen väline jonka päässä on kapea, kaareva " kauha" . sen muovi on taas niin heiveröistä ett se helposti taittuu kaksikerroin kun kunnolla yrittää möyhentää. mitä vehkeitä te muut biolanilaiset käytätte?

Jos ollaan pidempiä aikoja pois, niin saattaa jäätyä (kompostia pitää ruokkia säännöllisesti). Herättäminen sujuu kyllä kuuman veden avulla ja/tai kompostiherätteellä. Meillä oikeastaan on ongelmana se, että komposti on liian pieni 6 hengen perheelle ja harkinnassa on toisen hankinta. Tuntuu siltä, että kompostia tulee ruokittua päivittäin ja reilusti ja siitä alkaa loppua kapasiteetti... ja meillä sitä tyhjennetään monta kertaa vuodessa ja sen sisältö lisätään joko jälkikompostiin tai puutarhajätekompostiin, jos jälkikomposti on täynnä (se kun jäätyy talvisin). Eipä tainnut viime talvenaakaan Biolan jäätyä kertaakaan, silloin kun olimme pienempi perhe niin noita jäätymisiä sattui useammin. Eli jos ei ole tarpeeksi kompostoitavaa niin kannattaa syksyllä varata lisäkkeeksi vaikka lehtiä, joilla kompostia voi sitten ruokkia tarvittaessa.

Sain sen sulamaan kun laitoin ämpärillisen kuumaa vettä kompostiin. Nyt lämpötila on noin 20, eli toimii jotenkuten.

Meilläkin on komposti ihan täynnä kun vasta hankimme sen kesällä emmekä muistaneet/viitsineet tyhjentää syksyllä. Yksi syy oli se, etten oikein tiennyt, mihin tyjennetyn tavaran pistäisi: haravoitujen lehtien joukkoon vai omaan kasaan? Mitään varsinaista jälkikompostoria meillä ei ole, vaan verkkokehikko, jossa haravoituja lehtiä.



Missä te muut jälkikompostoitte?

Eli meillä oli aiemmin lehdille ja muulle puutarhajätteelle puinen kehikko, johon olen talvella sitten tyhjentänyt siihen kasan päälle biolanin kompostia. Keväällä sitten sekoittelin ja möyhin paremmin, kun kasa suli. Nyt meillä on ekaa vuotta sellanen " maapallo" -kompostori toisena kompostina, jossa sitten on tarkoitus jälkikompostoida tuo ruokajäte. Se on tosin nyt jäässä, kun siellä ei ole oikein mitään mistä erottaisi ruoantähteitä olleenkaan) Jos joku ihmettelee tätä investointia noihin kompostoreihin, niin meillä on ollut lähialueella rottia, ja siksi olen tehnyt kaikki varotoimet, jotta meidän nurkkiin noita otuksia ei ilmestyisi...



No niin, ja takaisin itse asiaan: edelleen meillä on noita puukehikoita pelkälle puutarhajätteelle, kun ollaan aika intohimoisia puutarhaharrastajia. (kasvimaan / kasvihuoneen jätteet + oksasilppu, risut, nurmenleikkuujäte yms.)



Meillä oli kompostorin mukana sellainen kapean kauhan mallinen sekoitin. Käytännössä meillä ei sillä ainakaan tee yhtään mitään. Parhaaksi sekoitusvälineeksi on osoittautunut vanha kapeahko talikko! Sillä saa sekoitettua ja " nosteltua" kompostin sekaisín, tuolla kauhalla päinvastoin tuli komposti paineltua entistä tiukempaan.



Ja sitten kompostista vielä sellainen juttu, että meillä alkuun tuntui olevan vähän jätettä, mutta nykyisin kompostoidaan kaikki mahdollinen: talouspaperi, revin silpuksi wc-ja talouspaperin sisällä olevat pahvirullat, teepussit, kahvipussit, ja suurin osa varmasti onkin perunan, porkkanan ja hedelmien kuoria.



Toivottavasti saatte kompostorinne hurisemaan, tää on ihan oikeasti kivaa ja mukavaa puuhaa, kun kompostin saa toimimaan!



-Pihta

Meillä ei ole jälkikompostointi paikkaa, kun puutarhakomposti (puinen kehikko) on aina täys kaikesta mahdollisesta rikkaruohosta ja kukkineista kukista ja lehdistä. Mihin olette mullan sijoittaneet sitten jälkikompostoinnin jälkeen? Meillä puiden ja pensaiden juurilla haketta, eli ei kai sen päälle voi sitä laittaa? Ja oisko kompostimulta esim. raparpereille hyvää?

t: innostunut, mutta hölmö kompostoija

Kompostia on kaiketi tarkoitus aina välillä tyhjentää ja käyttää. Minä olen sikäli vähän huono vastaamaan, että meillä on puolen hehtaarin tontti ja kaikki multa on tarpeen, mutta tuota...



Meillä siis tyhjennetään pikakompostori tuonne " tavalliseen" kompostiin, joka on meillä kolmeosainen. meillä on siis kolme kehikkoa peräkkäin ja se ensimmäinen on isoin. Ensimmäiseen laatikkoon viedään pitkin kesää kaikki puutarhajäte, syksyllä lehtiä (osa silputaan, mutta osa kompostoidaan, vaahteranlehdet kerätään ruohonleikkurilla, joka silppuaa ne), kuivuneet kukat jne...



Keväällä viimeinen kompostilaatikko tyhjennetään pitkin pihaa kaikkialle, missä tarvetta on: kukkien juurille, pensaille, kasvimaalle,... Sen jälkeen kakkoslaatikko käännetään kolmoslaatikkoon ja ykköslaatikko kakkoslaatikkoon, jolloin ykköslaatikko on taas tyhjä vastaanottamaan kesän ja syksyn jätteet. Kompostori meillä tyhjennetään tilanteesta riippuen yleensä joko ykkösen tai kakkosen sekaan jälkikompostoitumaan. Pikakompostorista tuleva " esimulta" on liian tuhtia tavaraa suoraan kasveille vietäväksi.





Mutta ne rikkaruohot... Kompostiin ei kannata laittaa mitään sellaista, joka tuottaa ajan kanssa rikkaruohoja, koska silloinhan siitä tulee rikkaruohoviljelimö ettekä pääse ikinä rikkaruohoista eroon... Ei sellaista kompostimultaa ainakaan kannata kovin moneen paikkaan käyttää. Eli siis kasvien siemenet pitäisi heittää roskiin ja rikkaruohot jollain tavalla tappaa ennen kuin ne voi heittää kompostiin. Käytännössä meillä yleensä pyritään levittelemään kitketyt rikkaruohot kompostin päälle tai jonnekin muualle auringonpaisteeseen niin että ne kuolevat. Kun ne on varmasti tapettu, voi ne käännellä kompostin sekaan. Meillä kyllä myös joskus myrkytetään myös kompostia, mutta myrkkyhän tappaa vain ne kasvit, joilla on sillä hetkellä lehtivihreää...

Meillä on myös pensaiden alla haketta. Sekä oksasilppurilla tehtyä, että sitten hamstrattu polttopuiden tekopaikalta. Olen keväällä käynyt läpi marjapensaiden ja koristepensaiden juuret siten, että olen nostellut haketta syrjään toisella kädellä, ja laittanut ohuen kerroksen kompostimultaa toisella kädellä hakkeen alle sekoitellen kevyesti pintamultaan. Samalla on tullut tarkisteltua mahd. rikkaruohojen läpikasvu. Samalla tavalla olen lisännyt sitä vuosittain myös hedelmäpuiden juurille. En tiedä tavan " oikeellisuudesta" , mutta näin olen tehnyt. Niin, olen laittanut sitä myös raparperille. Hakekin vuosien myötä maatuu, ja painuu (ainakin meidän savikko nielee kaiken...) ja sinne se komposti sekoittuu uusien hakekerrosten alle.

Sen lisäksi olen sekoittanut sitä kukkapenkkien pintakerroksiin, ja vienyt loput kasvihuoneeseen ja kasvimaalle. Nurmikkoa ollaan paikkailtu kanssa aika paljon, ja olen sitä sekoittanut lähes tulkoon kaikkialle. Viime keväänä levittelin sitä haravalla nurmikon pintaankin ohuelti. Meillä ongelmana on hyvin savipitoinen maa, ja sen vuoksi olen yrittänyt parantaa maan humuspitoisuutta näillä " luomukonsteilla" ihan tosissaan. Meillä menekkiä olisi kompostimullalle enemminkin, tosin meillä on aika iso piha, tontti on 7000 neliötä.

-Pihta

mamat:

Meillä ei ole jälkikompostointi paikkaa, kun puutarhakomposti (puinen kehikko) on aina täys kaikesta mahdollisesta rikkaruohosta ja kukkineista kukista ja lehdistä. Mihin olette mullan sijoittaneet sitten jälkikompostoinnin jälkeen? Meillä puiden ja pensaiden juurilla haketta, eli ei kai sen päälle voi sitä laittaa? Ja oisko kompostimulta esim. raparpereille hyvää?

t: innostunut, mutta hölmö kompostoija

mutta sitä ei laiteta pinnalle vaan patteriksi raparperin juurien alle. Kompostilla voi lannoittaa kaikki pensaat (ensin hake syrjään, reilusti kompostia päälle, se painuu kasaan, ja hake takaisin), sitä voi käyttää kasvimaille, sillä voi paikata painaumia pihalla yms, koska ajan kuluessa kaikki maa tuntuu ainakin meillä painuvan. Keväällä teen puoli metriä korkean ison keon kompostista, päälle vähän multaa ja pakkasten mentyä siihen istutetaan kurpitsa tai siis monta, päälle haketta ja seuraavana vuonna siihen penkkiin voi sitten istuttaa jo muuta, koska kurpitsa muokkaa kompostin muille kasveille käyttökelpoiseksi ja maa painuu kesän aikana kasaan (meillä viljellään kohopenkeissä) ja kurpitsa saa kompostista tarvitsemansa voiman ja lämmön. Marjapuskiakin meillä on liki kaksikymmentä, joten kompostia menee enemmän kuin sitä tulee ja valitettavasti osa lannoituksesta pitää tehdä keinolannotteilla, sitä kompostia kun ei aina tunnut riittävän koristekasveille.



Meillä on 4 eri vaiheessa olevaan puutarhajätekompostia ja sitten se biolan, joka pitäisi taas operoida, viimeeksi se tyhjennettiin marraskuussa.... käytännössä sen joutuu tyhjentämään joka toinen kuukausi, onneksi se ei meillä ole jäätynyt kertaakaan, itsetekoinen komposti aikanaan jäätyili (muistin siis väärin aiemmin, kun väitin biolanin joskus meillä jäätyneen). Kompostin tyhjentäminen nostaa sen lämpötilan taas ylös...

meillä on jälkikompostointiin muutama muovinen halpiskompostori, jotka olivat meidän ensimmäiset kompostorihankinnat. toinen taitaa olla lämpöeristetty, toinen ei, mutta ne ovat todella tilavia. kun oli tottunut niihin niin biolan tuntui todella pieneltä... olemme vitsailleet että toiset keräilee puutarhatonttuja, toiset kasvatettaa kompostoririvistöä..

kunhan ilmat vähän lämpenee niin tyhjään biolanin alhaalta ja toivon että se alkaa taas toimimaan.

Rikkaruohojakin voi kompostoida, mutta ne pitäisi laittaa kompostorin keskelle, missä on kaikkein kuuminta. Siemenet ja juurakot nimittäin menettävät itävyytensä joutuessaan muutamaksi päiväksi vähintään + 55 asteen lämpöiseen kompostiin.