Pelottavin asia joka on tapahtunut sinulle?
Voi olla jotain yliluonnollista tai sitten muuten vaan pelottavaa.
Kommentit (159)
Tämä ei ole varsinaisesti kovin pelottava kokemus näihinkin johonkin kertomuksiin verrattuna, mutta siinä hetkessä ja tilanteessa pelkäsin.
Viime vuonna kävelin talvella kohti kauppaa ja mun edessäni oli loiva mäki. Mäen suunnalta vastaani pyöräili joku mies, joka yht`äkkiä alkoi nähtävästi kaatua ja kaartaa pyöräänsä minua kohti. Tuo mies pysäytti pyöränsä vauhdilla mun eteeni ja alkoi jutella mulle. Mies oli ulkomailta Suomeen tullut opiskelija ja mäkin olen opiskelija, joten kelasin, että no biggie. Tuo mies kätteli mua ja sitten hän ei vaan päästänytkään kädestäni irti. Koitin mennä taakseppäin ja saada kättäni irti, se mies tuli samat askeleet kohti eikä päästänyt kädestäni ja sitten se alkoi jankata mun puhelinnumerosta.
Sanoin, että antaisin sen. Tyyppi irrotti otteensa ja painun helvetin lujaa pakoon. Eli ei sinällään valtavan pelottava kertomus, mutta kun paljon fyysisesti kookkaampi ja pidempi ihminen pitää susta kiinni ja ei päästä irti keskellä ei mitään niin oli kyllä hieman pelottava tilanne.
Unihalvaus, joka aiheutui pitkällisen ryyppäämisen tuloksena. Oli ihana maata halvaantuneena ja nähdä kaikki mahdolliset kuviteltavissa olevat painajaisolennot samassa tilassa. Ihme ettei sydän pysähtynyt. Raitistuin!
Kirjoitin tuolla aiemmin, kun juututtiin Lada Nivalla mettäautotielle. Tuli mieleen vielä yksi juttu.
Minulla on ollut vastaavanlainen, kuin 142:lla. Tämä sattui -94. Asuin sinkkuna, asunto oli eka kerros, ei maantasa. Minulla on tapana valvoa myöhään yöhön ja istua silloin keittiössä (maalaan tauluja). No kerran yöllä klo 2 soi ovikello. Katsoin avaimenreiästä enkä tuntenut, joku 40-v. äijä siellä seisoi. En tiedä miten oli yöllä rappukäytävään päässyt, mutta oli marraskuu, ekat pakkaset ja alaoven lukko oli vähän jähmeä ajoittain. Kysyin oven läpi että mitä asiaa, ja ukko että "päästä sisälle". Raotin ovea turvakettinkin kanssa ja sanoin että " en päästä vai haluatko että päästän koiran päällesi" (se murisi jo), että " ala suksia helvettiin äläkä häiritse". Ukko lähti. Menen keittiöön, mutta iskee vessahätä.
Menee tuollainen 5 minuuttia, niin keittiöstä kuuluu aivan helvetillinen helähdys ja lasin kilinä. Koira nostaa metakan ja minä ryntään vessasta keittiöön. Iso halko on tullut ikkunasta kahdesta lasista läpi ja keittiö on täynnä lasinsirua, koira haukkuu hulluna ja ulahtaa, astuu lasiin. Menen parvekkeelle ja huudan että "mitä vittua!!!" Ikkunan alla on se sama ukko, joka vastaa huutooni että "PÄÄSTÄ SISÄLLE!" Yläkerran naapuri on herännyt myös ja kurkistaa alas parvekkeelta, sanoo minulle että soita poliisit. Minä vastaan ukolle että "ISTUPPA SIIHEN PENKILLE NIIN SOITAN TALKKARIN LASKEMAAN SUT SISÄLLE!" ja soitan poliisit paikalle. Poliisit tulee 15 minuutin kuluttua.
Noh, osoittautuu, että mies on ollut pikkujouluissa ja haluaisi päästä kotiinsa, jonne on pari päivää sitten muuttanut. Kännissä hän on luullut minun asuntoani uudeksi kodikseen ja ilmeisesti ulkonäöltänikin muistutan vaimoaan. Halkoa vaan ikkunaan, kun akka ei laske kotio! Kytät ottaa ukon henkilötiedot ja vie äijän putkaan. Siivous jää tietty minulle. Laitan koiralle kuonokopan että saan tassusta lasinsirun pois, laitan siihen siteen ja koirien kumikengän, soitan päivystävän huoltomiehen paikalle tuhoja tarkistamaan ja aamulla heti eläinlääkärille. Haava pitää ommella.
Isännöitsijä vaihtaa lasit, perivät ukon vakuutuksista tai jotain. Ensin piti tosin kinata isännöitsijän kanssa sisälasista, että kenen vastuulle se kuuluu ja toimittaa rikosilmoitus.
En koskaan saanut tältä pikkujoulujuhlijalta edes anteeksipyyntöä. Saati korvausta eläinlääkärilaskusta, jonka kävin hänelle postiluukusta tipauttamassa. Ukko kiersi kaukaa, jos sattui kadulla tulemaan vastaan. Koira muisti murista....
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosi sitten syksyllä Barcelonassa, ja oli jo pilkkopimeää kun kävelin kohti hotellia tulopäivänä. Olin jo kävellyt kerran harhaan, ja meinasi itku päästä kun näin viimein hotellin valaistun logon ehkä sadan metrin päässä. Muutaman kymmenen metrin päässä hotellilta oli kadun varrella pakettiauto pysäköity niin, että takaosa oli kävelykadun päällä ja iso puu varjosti kohdan täysin katuvaloilta. Olin ohittamassa tätä alle metrin leveää kohtaa, kun näin silmännurkasta liikettä ja käännän hitaasti päätäni vasemmalle. Pakettiauton takaovi on auki ja sisällä puolittaisessa kyyryssä runkkaa mies minua tuijottaen, kasvoillaan sellainen mielihyvän ja häpeän sekainen ilme. Käänsin nopeasti katseeni pois ja kävelin hotellille. Pakko oli vielä ovella katsoa taakseni, mutta puunvarjo esti näkemästä, oliko mies lähtenyt autosta. Seuraavina päivinä pakettiautoa tai miestä ei näkynyt. Samalla reissulla täpötäydessä metrossa joku vanhempi mies hinkkasi itseään lannettani vasten ikuisuudelta tuntuvan ajan. Vaunu oli niin täynnä, että pystyin vain hieman tönimään miestä toisella jalalla, mutta mies ei lopettanut. Lopulta joku ihana espanjamamma huomasi ahdinkoni ja alkoi papattaa hänelle äkäistä espanjaa ja mies hävisi kuin tuhka tuuleen. Ärsyttää nyt jälkeenpäin kun olin niin lapanen, kun en itse huutanut miehelle mitään mutta jäädyin aivan täysin, ja pitkään ahdisti jälkikäteen :/
T. ujo ja arka
Olimme kaverin kanssa kävelemässä yöllä takaisin kotiin juuri Barcelonassa kun joku äijä lähti seuraamaan. Olimme tietysti peloissamme ja nopeutuminen vauhtia onneksi koti oli jo lähellä. Samalla kun äijä tuli perässä hän alkoi riisua housujaan ja alkoi runkata. Onneksi kerkesimme alaovesta sisään ennen häntä! Hän painautui lasiovea vasten ja runkkasi siinä sitten itseään. Onneksi hän ei rikkonut ovea vaan näytti saavan tyydytuksen siitä että hänet on nyt nähty. Juoksimme kotiin turvaan ja onneksi En ollut yksin olisin ollut paniikissa!
Olin menossa yöllä vessaan,avasin makuuhuoneen oven ja huomasin, että jokin lensi ohitseni tehden lenkin olohuoneessa suhahtaen sen jälkeen keittiön suuntaan . Pakitin äkkiä takaisin makkariin ja löin oven kiinni,poikaystävälle kauhuissani selitin että joku muuten lensi tuolla olohuoneessa!
Poikaystävä kävi vilkaisemassa eikä mitään näkynyt,tuli takaisin ja totesi ettei siellä mitään ollut ja että jos olikin, tänne se ei ainakaan pääse. Jatkettiin unia vaikka ei kyllä ihan heti nukuttanutkaan (kummasti pissahätäkin unohtui...).
Aamulla sitten alettiin selvittää mikä se lentäjä oli. Ei mitään missään, kunnes menin takaisin makuuhuoneeseen ja kurkistin sänkymme yläpuolelle verhokiskoon (verhojen edessä sellainen panelointi tmv.).
Siellä se olla möllötti: Lepakko! Siis lepakko nukkui siellä pää alaspäin kaikessa rauhassa ja me olimme heränneet sängystä sen alapuolelta hetkeä aiemmin!!
Voi herramunjee kun meinasi sydän pysähtyä! Kaikesta päätellen se oli nukkunut siinä jo hyvän aikaa eikä herännyt edes mun kiljuntaani. No,onnellinen loppu: poikaystävä otti (työrukkanen kädessään) lepakon ja vei ulos nukkumaan, sieltä se oli sitten häipynyt eikä toivon mukaan enää koskaan palaa :D
Muhun on myös iskenyt salama, kävin lääkärissäkin sen takia mutta ilmeisesti crocsit pelastivat! :D
Lisäys edelliseen että koskaan ei selvinnyt, mistä ja missä vaiheessa lepakko oli sisälle taloon päässyt. Kesäaikaa oli, että ovia ja ikkunoita tietysti availtu normaalia enemmän, että sieltä varmaankin.
Monesti lepakoita änkesi myös saunamökkiin jossa yövyimme. Kohtalaisen vastenmielistä herätä lepakoiden suhahdellessa pään yläpuolella,yäk! No,jälkikäteen voi jo nauraa mutta silloin pelotti :D
Naapuriin muutti huumeita polttava hippi. Käräytin sen ja pelkäsin henkeni puolesta että kostaa. No ei ole näkynyt onneksi. Poliisit takavarikoivat kaksi hamppukasvia ja vievät lamputkin pois. Katselin verhojen välistä. Ovessa lukee vieläkin nimi mutten ole nähnyt tyyppiä vähään aikaan rappukäytävässä.
Olin lapsena (8v.) leikkimässä pihalla ja lumen alla makasi ruumis, jonka löysin ja lähdin kertomaan isälle. Muistan, kuinka ampparin ja poliisiauton valot vilkkuivat, kun katselin ikkunasta ulos.
Olin yksin kotona kun heräsin kesällä yötä. Kuulin hiljasta musiikkia ja kun menin olohuoneeseen radio oli päällä vaikka en edes kuuntele radioita koskaan. Tämä toistui sitten vähän ajan päästä joten irroitin radiontöpselin pistorasiasta. Seuraavana yönä sitten toisen huoneen radio meni päälle itsestään. Pelkään nykyjään olla yksin näiden kokemusten jälkeen.
Paras keskustelu pitkään aikaan
Onko lisää kokemuksia?
Aika pelottava tapaus: olin juuri saanut ajokortin ja olin ajelemassa lähialueella. Yhdessä vaiheessa tuli eteen junanrata ja puomit lähti laskeutumaan. Jarrutin tietysti, mutta jarrut ei toimineet, ja menin paniikkiin ja pelkäsin kuolevani junan alle. Onneksi auto oli matalahko ja puomit eivät olleet vielä ihan alhaalla kun menin niiden alta ja auto pysähtyi lumiauran jättämään lumipenkkaan.
Itse selvisin säikähdyksellä, eikä autokaan kovin laajoja korjauksia vaatinut, tuulilasi piti vaihtaa ja jarrut korjattiin (joku levy oli murtunut). Onneksi oli vakuutus, tuulilasit ei ole ihan halpoja. Monta kuukautta tuon jälkeen aina kun lähdin autolla johonkin, ajoin ensin vähän pihassa ja testasin toimiiko jarrut.
Asuin ensimmäisessä omassa kodissa ekassa kerroksessa ja valvoin usein myöhään ravaten tupakalla, enkä viitsinyt joka tupakan jälkeen lukita parvekkeen ovea. Nukahdin eräänä iltana sohvalle ja heräsin kun keski-ikäinen viiksekäs äijä tuijottaa ihan vieressä ja kaivelee muniaan! huusin keuhkojen pohjasta ja ukko paineli ulos samaa reittä kuin oli tullutkin eli parvekkeen ovesta. Ikinä ei selvinnyt kuka se oli.
Koulukiusaajat hakkasivat diskon vessassa. Mustelmia,heiluva hammas,,kuulonalenema korvassa. Ja kun kaikki olivat alle 15v niin ei siitä muuta tullut kuin sossun puhuttelu.
10 vuotta myöhemmin yksi tytöistä lähestyi baarissa ja koetti vissiin pyytää anteeksi,mutta juoksin karkuun.
Asuin opiskeluaikana 18-vuotiaana pienellä paikkakunnalla ja olin eräänä syksyisenä, piemänä iltana läheisessä ruokakaupassa. Asunnolleni oli matkaa melkein kilometri ja olin kävellen. Laittelin ostoksia koriini ja yhtäkkiä tuntui että joku tuijottaa. Sivusilmällä näin kun vanhempi mies tuijottaa tiukasti mua eikä käännä katsettaan pois. Keräilin ostoksia eri hyllyiltä ja käytävilta ja tämä mies seurasi minua jatkuvasti katseellaan. Katsoin jokaiselta käytävältä että eikai mies seuraa mua ja kyllähän se seuras. Lopulta menin kassalle ja huomasin että se mies oli siinä edessäni ja siirtyi maksamisen jälkeen peliautomaatille. Huomasin että hän kääntyi tuijottamaan minua kun kävelin hänen ohitse kaupasta ulos ja juoksin muuten hiton nopeaa kotiin. Pelkäsin että mies lähtee seuraamaan. Ajattelin aluksi että näytänkö joltain myymälävarkaalta, mutta myöhemmin tajusin että ehkä sillä oli jotain muuta mielessä.