Miksi on niin VÄÄRIN olla KOTIÄITI?

[quote author="Vierailija" time="23.02.2013 klo 09:12"]

No onhan se irvokasta, että yhteiskunta kustantaa kalliit koulutukset kaikille, mutta sitten osa jättää saamansa koulutuksen työelämässä käyttämättä. Se on hirveää verovarojen haaskausta.

Mun mielestä lähinnä tuo ilmaiseen koulutukseen ja siitä koituvaan verorasitukseen liittyvä asia on se, joka on pielessä. 

Miksi ylipäänsä kouluttautua ennen lasten saantia? Miksi ei voisi ensin tehdä ne lapset ja kouluttautua sitten vasta. Moni ei pitkien kotiäitivuosien jälkeen enää jostain syystä halua palata siihen aiempaan työhönsä/ammattiinsa, johon vuosikausia kouluttautui. Joku tuossa siis mättää. 

[/quote]

Minäpä teenkin juuri suosittelemallasi tavalla, eli lapset ensin ja koulutus vasta sitten. :) Tosin ylioppilaaksi opiskelin ennen raskaaksi tuloa. Mutta siitähän nyt ei vielä mitään ammattia saa ja lukiopohja voi olla hyödyksi monissa eri opinnoissa.

asun lontoossa ja taalla on luokka-kysymys kotiaitien kotiin jaaminen. jos miehellasi on varaa on kotirouvat aivan hierarkian huipulla. itse olen osa-aika tyossa koska tykkaan siita. lapsen luokalla on ihan ne top-rouvat ne kotirouvat... hyvin varmoja itsestaan ja kaikki ovat heidan alapuolellaan.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2013 klo 22:02"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 02:09"]

esim viisi vuotta tai kun lapset menee kouluun?
miksi se on niin väärin, miksi???

[/quote] jos on pienipalkkainen työ, kotiäitiys/koti-isyys ei todellakaan ole väärin. Yhden lapsen kunnallinen päivähoito maksaa valtiolle noin 1200 euroa /kk. Ellet omaa työpaikkaa, josta maksat veroja VÄHINTÄÄN tuon 1200e/kk, on työntekosi valtiolle pelkkää tappiota. Jos verokertymä jää alle 1200e/kk on kotiäitys/isyys kannattavampaa ja hyvä asia valtion taloudelle ja Suomen kasvukyvylle. Muualla maailmassa kotiäitiyttä tajutaan arvostaa sekä lasten mielenterveysongelmien vähenemisen vuoksi ja valtion kustannusten pienemisen vuoksi, puhumattakaan siitä, että töitä riitää oikeasti miehille, jotka joissain maissa oikeasti elättävät puolisonsa, lapsensa ja vanhenevat vanhempansa. Samaa ei voi sanoa suomalaisista omannavantuijottajamiehistä, joista ei enää ole edes elättämään itsään.

[/quote]

Jos laskutaito ja talouden ymmärrys on tuota luokkaa, olisi parempi mennä parantamaan osaamistaan. Työpaikan tuotto EI ole se summa, jonka työntekijä palkaksi saa, ja työllisen vaikutus on yhteiskunnassa paljon merkittävämpi.

[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 23:06"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 15:24"]

 
Jos kaikki pienten lasten äidit jäisivät nyt tällä samalla hetkellä kotiin hoitamaan lapsiaan, niin tämä yhteiskunta pysähtyisi kokonaan.

[/quote]

Jännä juttu miten se yhteiskunta pysyi kasassa silloin ennen kun lähes kaikki äidit todella olivat kotiäitejä.

[/quote]

Vielä jännempi juttu on se, että ei ole ollut aikaa, Suomessa eikä muuallakaan, jolloin lähes kaikki äidit olisivat todella olleet kotiäitejä.

[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 23:06"]

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 15:24"]

 
Jos kaikki pienten lasten äidit jäisivät nyt tällä samalla hetkellä kotiin hoitamaan lapsiaan, niin tämä yhteiskunta pysähtyisi kokonaan.

[/quote]

Jännä juttu miten se yhteiskunta pysyi kasassa silloin ennen kun lähes kaikki äidit todella olivat kotiäitejä.

[/quote]voi kuule, ei Suomessa ole aidosti sitä vaihetta ollut koskaan.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 14:11"]

oon ollut 13v kotiäiti. Saan vain lapsilisät tällä hetkellä eli en ole yhteiskunnan elättinä, vain ja ainoastaan mieheni, joka tähän mieluusti suostuu, koska saa luoda omaa uraansa rauhassa.

En siis ymmärrä miksi tämä moniakin ihmisiä ärsyttää..

[/quote]

Mitä jos miehesi lähtee? Et sinä töitä enää saa. Olet pennitön ja työtön.

Oma äitini on ollut kotiäiti. Kun me kasvoimme, pääsi oman alansa töihin kässänopeksi.

Tätini oli kotiäiti yli 15 vuotta. Ei ollut mitään ammattia pohjalla, vain ylioppilastutkinto. Opiskeli yli 40-vuotiaana tutkinnon AMKssa ja on nyt vaativissa asiantuntijatehtävissä.

Mä en ymmärrä, miksei kotiäitejä arvosteta. Itse en ole, mutta arvostan suuresti.

Se on ihan päinvastoin, on hienoa olla kotiäiti ja antaa se ihan paras  lähtökohta lapsilleen, kukas heitä paremmin hoitaisi kuin oma äiti, ei kukaan, no joidenkin mielestä päiväkodin naiset tekee sen paremmin mutta epäilen.

Itse sain elää lapsuuteni oman äidin hellässä hoivassa..ja sen jälkeen hän teki vielä uran pankissa. Itse olin 10v kotona lasten kanssa ja hetkeäkään en kadu. Sen jälkeen sain osa-aikatyön kunnanvirastossa josta myöhemmin siirryin kokoaikaiseen. Eipä haitannut kotona olo työllistymistä. Se on hassua että ihmisille syötetään puppua ja yhteiskunta linjaa naisten työssäoloa, jokaisen pitäisi saada itse valita, ei ole ilmaista yhteiskunnalle hoidattaa lapsia päiväkodeissa..tuettaisiin enemmän hienoa työtä jota kunnon äidit tekevät kotona lapsiia hoitaessaan. Onko muka hienompaa olla myyjänä, kampaamossa, tai jossain paperinpyörittäjänä kuin lastenhoito, ei ole..ja sitäkin moni tekee työkseen ja vie omat lapsensa hoitoon, ihan mielipuolista! Jokainen kohdallaan joutuu valitsemaan mikä on tärkeintä? Tätäkin palstaa kun lukee niin aika usein se on minä minä.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 14:29"]

tehdä muutakin kuin olla miehen jatke ja kotiorja. Vihdoin kun naisella on mahdollisuus tehdä ihan mitä vaan, niin sitten jäädään himaan palvelemaan lapsia ja miestä.

Kukaan ei pakota jäämään kotiin hoitamaan lapsia ja kotia kuten ennen muinoin.

sitä että kasvatan lapsiani; sen tärkeämpää tehtävää ei tässä elämässä ole. vai väitätkö että kuolinvuoteellasi hehkutat ihanaa urakehitystäsi??? Toki sellaisenkin voi hankkia, mutta kyllä rakkaus ja huolenpito ovat ykkönen. Itse olen ollut hyvin lyhyen aikaa kotiäitinä mutta on pöyristyttävää että sitä halveksitaa. ja usein halveksijoina vielä sellaiset ihmiset joilla ei ole hajuakaan koko asiasta eivätkö itse kykene antamaan kenellekään yhtään mitään kun koko ajan on huolehdittava siitä että oma napa saa kaiken mahdollisen. Te jotka olette kotiäiteinä, arvostakaa itseänne täysillä!! Ei kaikenmaailman tunnevammaisista jäkättäjistä kannata välittää!! Hienointa, tärkeintä, vaativinta mitä ihmisellä maan päällä on on KASVATTAA LAPSENSA!!! Se on myös se mikä ihmisestä jälkeen jää. Ja tosiaan siellä kuolinvuoteella varmasti tajuat menikö putkeen. Työelämän jalkoihin jääneitä lapsia ei taatusti kiinnosta sun kakkavaippasi. He ovat oppineet että poispäin muista ja omaa napaa kohti.

Kunhan ITSE maksaa kulunsa eikä valtio. Ei lapsilisiä, ei kodinhoidontukea tai asumislisiä tau muita tukia

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 14:37"]

Minusta suurin ongelma on, että kotiÄITIYDEN puolustaminen vie miesten ja naisten välistä tasa-arvoa aimoharppauksen taaksepäin.

Kun tekee ilman että muut maksaa niin ei ongelmaa.

Minusta ihmiset osaa tehdä asioita vapaaehtoisesti, kun ei pakoteta mihinkään tällaiseen.

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 15:08"]

että mitä se kenenkään napaa kaivaa vaikka olenkin kotona lasten kanssa. Eletään onnellista, hyvää elämää. En tajua, että mitä tämä kenenkään muun napaa kaivaa.

[/quote]

Kunhat et saa yhteiskunnan tukia etkä tule myöhemmin valittamaan kun miehesi jättää etkä saa töitä, niin ei ole ongelmaa

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 15:20"]

kuin itselleni yhdentekevää työnantajaa. Lapset tarvitsevat vanhempiaan, työntekoon kelpaa kuka tahansa.

Mieheni on aikuinen eikä tarvitse palvelijaa.

[/quote]

Eli elät tuilla. Pummi olet

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 15:46"]

Mutta kun niissä on niin kovin paljon sellaisia alemmuuskompleksisia jotka toitottavat kaikkialla kuinka erinomaisia ovat.

Eli semmoinen jatkuva jauhanta omasta ja oman elintavan erinomaisuudesta on tosi rasittavaa.

Työssäkäyvistä löytyy paljon enemmän näitä 'live & let live'

kotiäitejä ei arvosta kukaan, tuskin kotiäidit enää itsekään. Haluaisivat kasvattaa lapset itse ja olla läsnä, mutta joka suunnasta saa kuulla miten vastuuttomia ovat. Minusta ne, jotka ovat kotona, saavat olla ja ne jotka eivät ole, eivät ole. Ihan sama, kunhan koko perhe voi hyvin. Ja itse olen tällä hetkellä hoitamassa lapsia kotona.
Nykypäivänä raha on arvostusta, maksetaanko äideille uusien veromaksajien kasvatuksesta? Ja miksi kotiäitiä ei voisi huolia töihin vaikka viiden vuoden kotona olon jälkeen? Kyllä ihminen taas pääsee asioista jyvälle. Harva työpaikka, on sellainen, mistä kehityksestä tippuisi täydellisesti, kaiken voi oppia tarvittaessa uudelleen ja lisää päälle. Pieni tauko voi jopa lisätä aivojen kykyä oppia asioita, kun aivot on saaneet levätä (mun oma teoria). Pelkkää sovinistien levittämää höpötystä sellainen aivojen surkastuminen hiekkalaatikon reunalla teoria. Haluavat vaan pitää naiset hellan ja nyrkin välissä tai sitten lapsettomina pienipalkkaisina työorjina. Tiesittehän senkin, että nainen saa huonompaa palkkaa samasta työstä, koska on tyhmempi, eikä voi oppia samoja asioita niin hyvin.

Aivot ei väsy. Vaan aivot surkastuu jos niitä ei käytä. Aivot pitävät siitä että niitä käytetään ihan samoin kuin lihakset.

Kotiäitiydestä ei pidä maksaa mitään. Ei se ole työtä.

Kyllä monestakin asiasta tippuu jos sitä ei tee. Yrityksillä ei ole kapasiteettejä eikä velvollisuuttaa ruveta opettamaan jotain tekemään työtään.

Kotiäitejä ei oteta töihin koska heidän ammattitaitonsa on vanhentunut, mutta vierlä suurempi syy on että ne eivät enää kykene oikeaan työhön. Töissä pitää tehdä työtä koko ajan vähintään 8 tuntia päivässä. Siksi pitkän työttömyyden jälkeen on vaikea mennä töihin. Koska helppouteen ja laiskotteluun tottuu. Ei myöskään tarvitse nousta aikaisin töihin ja matkustaa pitkää matkaa töihin. Lapset näkee vasta illalla. Pitää mennä aikaisin nukkumaan koska pitää herätä töihin. Täysin erillaista kuin kotona oleminen

[quote author="Vierailija" time="13.11.2012 klo 14:14"]

tehdä muutakin kuin olla miehen jatke ja kotiorja. Vihdoin kun naisella on mahdollisuus tehdä ihan mitä vaan, niin sitten jäädään himaan palvelemaan lapsia ja miestä.

[/quote]

Osittain näin. Ja suurin osa tuntemistani kotiäideistä on myös sössinyt oman elämänsä. Kotiäideiksi jää yleensä vähän tyhmät ja kouluttamattomat äidit. Tai joskus vaan vauvakuumeen kourissa kärvistelevät naiset, joilla olisi potentiaalia opiskellakin. Sitten kun on oltu se 10 vuotta kotona, ei olekaan enää mahdollisuuksia/voimavaroja/itsetuntoa hankkia kunnon koulutusta, ja kouluttaudutaan just ja just lähäriksi. Ja sitten itketään raskasta työtä ja pientä palkkaa.

Suurin osa on myös täysin miehensä tossun alla. Itketään kun miehellä on rahaa, ja itse ostellaan kotihoidontuella lasten vaatteita ja ruokia. Saati jos mies lähtee kävelemään, jää nämä kotiäitirassukat täysin tyhjän päälle, ja voi sitä märinän määrää sitten.

Eli kotiäitiys perinteisenä mallina on todella typerä valinta. Eri asia, jos perheen aikusiet tekevät oikeasti reiluja ja tasapuolisia taloudellisia järjestelyjä ja se kotiäiti kehittää siellä kotona muutakin kuin isoa persettään. Hyvin harvoin näin tuntuu olevan.

Mielestäni ei ole väärin. Olisin mielelläni kotiäiti jos olisi varaa. Uskon että kotiäitiyttä arvostaa enemmän sitä vanhemmaksi mitä tulee. Nuorempana en olisi halunnut olla kotiäiti, mutta kyllä nyt 35-vuotiaana.

Keikkalaisena voin rauhassa olla hetken aikaa kotiäiti, koska tiedän niitä töitä olleen aikaisemminkin ja varmasti kysyntää on hoitovapaan jälkeenkin. Ja pelkoa ei ainakaan ole lomautuslapusta, kun ei ole odottamassa työpaikkaa, josta sen saisi:DKysymys on henkilökohtaisesta valinnasta, johon kenelläkään ei pitäisi olla mitään sanomista.

Olisiko kotiäitinä oleminen väärin siksi, että jokaisen pitäisi pitää tätä yhteiskuntaa yllä ja maksaa veroja, ja työssäkävijät haluaisivat kotiäiditkin uurastamaan sinne töihin kodin ja perheen ylläpidon sijaan? Monien työäitien pitää laittautua aamuisin ja viedä lapset hoitoon, mutta kotiäiti voi lähteä pihalle lasten kanssa toppakamppeissa. Se on liian mukavaa, jos itsellä on vaikkapa ikävät työkaverit ja kurja työ. Kotiäiti voi tehdä päivästään lasten kanssa tosi mukavan, mutta kotiäiti ei tiedä, mitä hänen lapsensa päivällä puuhaavat. Leikkivät varmaan, syövät ja nukkuvat, mutta moni työäiti haluaisi olla silloin läsnä, ja se voi surettaa.

Mahtavia kommentteja ja tiedonhippusia täällä: kotiäidit yleensä kouluttamattomia ja tyhmiä ja miehensä tossun alla. Onneksi sentään mainittiin, että "yleensä" :) Kotiäitiystäväni ja meidän miehemme olemme kaiketi poikkeuksia, sillä hoidamme kaikki aivan kaikkia kodin töitä ja me vaimot jopa kaksinkertaisilla korkeakoulutuksilla. Hukkaan heitettyä koulutusta ja rahaa, kunnes hankkiudumme töihin. Ehkei kuitenkaan vielä aivan heti, sillä kasvatamme ensin nämä lapset reippaiksi koululaisiksi. Siitä kai kotiäitiydessä on kyse. Kotirouvuus on sitten aivan eri juttu.

Mielenkiintoista on sekin, että kotiäitien ajatellaan makoilevan kotona. Aivan totta, makoilenhan minäkin toisinaan, mutta päällä pomppii tytär tai luen kirjaa lapsille. Kun lapset ja äiti viettävät koko päivän kotona, sotkua tulee paljon enemmän kuin työssäkävijäperheellä muutamana iltatuntina. Teemme kotona 5 ateriaa päivässä, joten tiskiä ja muruviidakkoa riittää. Lapset liikuttavat satoja esineitä päivässä pitkin kotia ja pölyn määrä on suuri. Joskus hämmästelin, miten työssäkäyvät äidin ehtivät siivota kaappejaan jä järjestellä kotiaan, kunnes kävin muutamassa kodissa ja ymmärsin, etteivät välttämättä ehdikään :(

Hauska huomio on myös tuo, että kotihoidetut lapset eivät opi sosiaalisiksi ja toimimaan ryhmässä :) Monet käyvät kerhossa tai varhaiskasvatusryhmissä jo 2- tai 3-vuotiaasta asti esim. 3 kertaa viikossa ja puolipäiväeskarissa viidesti viikossa neljän tunnin ajan. Joissakin paikoissa eskari on alakoulun yhteydessä, joten kotihoidettu puolipäiväesikoulua käynyt lapsi sopeutuu kouluun päiväkotilasta helpommin. Rakennukset ja piha ovat tuttuja, osa ekaluokkalisistakin.

Mikä työ muuttuu niin valtavasti, että töihin palaava on pudonnut totaalisesti kärryiltä? Enpä keksi. Ammattilainen oppii pian.

Sitä pidetään laiskuutena. Elät pummina jos nostat tukia, ihmiset eivät hyväksy sitä että et ansaitse itse omia rahojasi.

Hmh, mieheni on 30 vuotias kotihoidettu lapsi. Hän ei kyllä ainakaan ole epäsosiaalinen taikka osaamaton toimimaan ryhmässä. Yliopistossa on viimeistä vuotta. 

Minä itse olen vaikeasti sairas, en saa tukia ja siinä iässä että mietin koska sitä mahtaa lapsia voida hommata ja tahtoisin töihinkin. Mutta mikäli tätä sairautta ei saa pian kuntoon niin lapset tulee etusijalle ( lääkärin suostumus ja en halua heitä kovin vanhana)  ja hoidan heitä kotona, koska sairauteni ei tule menemään lääkärin mukaan ihan heti pois :<

Mutta ei siitä sen enenpää, joillakin näinkin.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 06:13"]

Hmh, mieheni on 30 vuotias kotihoidettu lapsi. Hän ei kyllä ainakaan ole epäsosiaalinen taikka osaamaton toimimaan ryhmässä. Yliopistossa on viimeistä vuotta. 

Minä itse olen vaikeasti sairas, en saa tukia ja siinä iässä että mietin koska sitä mahtaa lapsia voida hommata ja tahtoisin töihinkin. Mutta mikäli tätä sairautta ei saa pian kuntoon niin lapset tulee etusijalle ( lääkärin suostumus ja en halua heitä kovin vanhana)  ja hoidan heitä kotona, koska sairauteni ei tule menemään lääkärin mukaan ihan heti pois :<

Mutta ei siitä sen enenpää, joillakin näinkin.

[/quote]

Niin ja lisäys; ei kerhoja eikä sen sellaisia hänellä ollut. Kouluun kun velvollisuus alkoi.