Mies valehtelee naurettavan pienistä asioista

härkänen? Anna-Liisa Härköseltä muutama ohje naisille:

Jos ette tule toimeen keskenänne, erotkaa. Ihmiset eroavat aivan liian vähän. Elämä on liian lyhyt, jotta se kannattaisi viettää väärässä seurassa. Ja koska et voi vaihtaa itseäsi, vaihda kumppania.



Älkää puhuko suhdettanne puhki. Joskus tuplaviski ja pornovideo hoitavat suhdetta tehokkaammin kuin kuukausia kestävä kriisiterapia.



Älä kuvittele voivasi muuttaa kusipäätä mukavaksi mieheksi. Kusipäillä on taipumus pysyä kusipäinä.



Vaikka kannattaisit miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, vie miehellesi olut sohvannurkkaan silloin kun hän sitä pyytää. Onnellisesta miehestä on huomattavasti enemmän hyötyä kuin onnettomasta.



Älä pihtaa. Kaikki tämän ongelmat vähenisivät huomattavasti, jos naiset antaisivat enemmän.

on hyvä isä, ja sä saat seksiä kun haluat? Eikö se ole ihan tarpeeksi? Mulle se riittää, ja lähden siitä et mies puhuu aina puutaheinää, se on myyntimies, ja se nyt vaan on sellanen kun on, miksi pitäs vaatia sellasta mikä on toiselle mahdotonta?

on hyvä isä, ja sä saat seksiä kun haluat? Eikö se ole ihan tarpeeksi? Mulle se riittää, ja lähden siitä et mies puhuu aina puutaheinää, se on myyntimies, ja se nyt vaan on sellanen kun on, miksi pitäs vaatia sellasta mikä on toiselle mahdotonta?

en voisi olla varma mistään. En siitä, että ei käy vieraissa, en siitä, että rakastaa minua, en siitä, ettei tee pahaa lapsille.... ei ole perustaa, ei pohjaa, ei mitään rajaa epäluottamukselle jos toinen toistuvasti osoittautuu epärehelliseksi.

äiti lapselle niin voiko mieheltä odottaa muuta kuin lapsen käytöstä?



Mielestäni olet saanut hyviä neuvoja. Sinua tukevia viestejä voit lukea että näet ettet ole ongelmasi kanssa yksin,. Jos pystyt lukemaan viestit, missä sinun käytöstäsi on hiukan kritisoitu niin niissä olisi opittavaa. Ensimmäiset viestit tukevat nykytilannetta, jälkimmäisissä ehkä ohjeita muutokseen.



Kuinka paljon vitutuksestasi on sitä, että kaipaat miestä kotiin tai mustasukkaisuutta?

Toinen ei ole totuuden arvoinen...

En minä ainakaan jaksaisi olla jatkuvasti tuollaisen väheksynnän kohteena.

Sama homma täällä. Raivostuttavaa!



Isäntä kävi ostamassa telkkarin. Kun tiedustelin hintaa, kertoi maksaneen 600 euroa. Toki jo ajattelin, että tuskinpa sinne päinkään. Auton hanskalokerosta sit sattu käteen parin päivän päästä kuitti, 750 euroa.. Mitä se sai tostaki valheesta?!



Ja vastaavaa sattuu jatkuvasti. Jos oliski kyse isommista asioista, mutta ku ei oo niin pientä ja mitätöntä asiaa, josta ei vois edes pikkasen livauttaa valehdella.

Valmistaudu pahimpaan!



Meillä löytyi toinen naisparka, jolle oli kerrottu aivan erilainen tarina. Eri ammatti ja täysin uudet harrastukset. Onneton luuli tapailevansa salaa kovinkin kiinnostavaa miestä.



Välillä tulee mieleen, että olenko minäkin samanlainen uhri muiden joukossa. Jospa minunki kuulema "elämä" on täyttä fiktiota..

että kohtelen miestä kuin äiti lasta. Monista valheistaan pääsee kuin koira veräjästä koska en jaksa takertua niihin. Jos takerrun valehteluun en ala siitä riitelemään tai huutamaan - mies puolustautuu usein hyökkäämällä minua vastaan. Siitä syntyy riita. En ymmärrä valehtelun motiivia koska hän valehtelee monista asioista joiden totuuden mukainen kertominen ei herättäisi minussa mitään negatiivisia tunteita. Täysin turhaa.

Kuinka paljon vitutuksestasi on sitä, että kaipaat miestä kotiin tai mustasukkaisuutta?

En ole koskaan ollut kovin mustasukkainen tyyppi. En usko, että mies pettää minua, joten sen tyyppinen epäily ja kyttääminen ei minua kiinnosta. Ei ole aihetta epäillä.

Mies on paljon töiden takia poissa, mutta olen itse kannustanut häntä työhönsä koska näen hänen nauttivan siitä. Meillä on kyllä paljon yhteistäkin aikaa, joten en koe olevani yksinäinen vaikka välillä hän on useamma päivän poissa. Tällaisina hetkinä kun mies on työmatkalla viikon aikana mieleen jääneet valheet palaa taas mieleen. Ja tätä kun on jatkunut useamman vuoden niin alkaa se taakka olemaan.

Sain kommentteja että minun tulisi hieman löysätä ja ottaa rennommin. Välillä en tiedä miten voisin olla "rennommin", koska annan jo monen asian vaan olla. Sitten kuuntelen korvan punaisina miten mies satuilee ja ajattelen, että noinko idioottina hän minua todella pitää.

Mutta, kiitos jälleen kommenteista. Otan kritiikin huomioon ja tarkastelen tilannetta ja yritän keksiä jotain. Yrittäkää te muutkin kanssasisaret pärjätä miestenne kanssa.

Ja sille jollekin vitsikkäälle tiedoksi: jos miehet valehtelisivat vähemmän, niin he kenties saisivatkin enemmän ;) Ei täällä ole tähän asti kukaan joutunut vielä puutteessa elämään mutta tulevaisuudesta en lupaa mitään.

ap

Musta on sen takia tullut tosi allerginen valehtelulle. Kai sillä oli elämä jotenkin niin solmussa, että se valehteli pitääkseen jonkinlaisen kulissin pystyssä. Mutta mulle jäi todella hyväksikäytetty olo, vieläkin rupeaa melkeen oksettamaan, vaikka ollaan oltu erossa jo 10 vuotta.



Se esimerkiksi oli menossa jonkun koulun pääsykokeisiin, lainasin sille rahaakin kokeen psykologisia testejä varten (niistä piti maksaa.. kai?). Myöhemmin selvisi, ettei se mennyt ollenkaan sinne, oli vain menevinään.



Jossain koulussa se oli käyvinäänkin jonkun aikaa, selvisi että se oli jättänyt sen kesken jo ajat sitten.



Kerran se valehteli, että tapaa velipuolensa, jota ei ollut koskaan nähnyt. Huolehdin sille siistit vaatteet, annoin varmaan rahaakin... taas. Baarissa se oli vain ollut kavereiden kanssa.



Kun se osti jotain, esim pleikkaripelejä, valehteli mulle lainanneensa kaveriltaan. Varmaan häpesi omaa rahankäyttöään.

-Kerran ei vastannut puhelimeen, sanoi olleensa alakerrassa ja puhelin ylhäällä. Oikeasti oli läheisellä huoltsikalla naisen kanssa treffeillä (satuin näkemään).



-Kerran sanoi lämmittävänsä illalla saunan. Oikeasti oli aamuyöhön saakka bylsimässä hoidon kanssa (myönsi asian).



-Vihdoin myönsi fuckbuddy-suhteen olevan ohi. Oikeasti vielä viikko sen jälkeen piti lähteä yöllä viemään naista ensiapuun, koska hänellä oli sahanpurua silmässä (näin ainakin kertoi).



-Kerran kysyin mieheltä, että vieläkö hänellä on profiili deittisivuilla, hän kiisti asian. Oikeasti hänellä oli ja minä tiesin nimimerkinkin (ja hän myönsi).



Että tällaisen miehen kanssa pyöritän arkea.

"Että tällaisen miehen kanssa pyöritän arkea."



Suhteessa ollaan joka päivä vapaaehtoisesti. Suhteen pohja on luottamus.



Jos suhde tuntuu paskalta niin todennäköisesti se on sitä. Ymmärrän, että ei halua erota helposti. Mutta toiseen pitää voida luottaa, aina ja joka asiassa. Toinen on se joka pelastaa Estoniassa ja jos kaikki kaatuu niskaan seisoo rinnalla. Miettikää onko miehestä hätävalheineen siihen ja sen mukaan sitten eteenpäin.

"Että tällaisen miehen kanssa pyöritän arkea."



Suhteessa ollaan joka päivä vapaaehtoisesti. Suhteen pohja on luottamus.



Jos suhde tuntuu paskalta niin todennäköisesti se on sitä. Ymmärrän, että ei halua erota helposti. Mutta toiseen pitää voida luottaa, aina ja joka asiassa. Toinen on se joka pelastaa Estoniassa ja jos kaikki kaatuu niskaan seisoo rinnalla. Miettikää onko miehestä hätävalheineen siihen ja sen mukaan sitten eteenpäin.

Pakko kirjoittaa palstalle vaikka ei pieniä lapsia olekaan, jos tämä nyt oli lapsiperheille tarkoitettu palsta. En vaan löytänyt muuta aiheeseen liittyvää.

Toi "kissa pöydälle" on niin tuttu hokema mieheltäni jota ei kyllä enään käytä, koska ei ilmeisesti sitten kuitenkaan uskalla nostaa kissaa pöydälle.

Ärsyttää vaan suunnattomasti kun olen huomannut hänen jättävän kertomatta ihan simppeliasioita mutta kuitenkin rehellisyyden nimissä toiselle osapuolelle kerrottavia.

Tai suoranaisesti valehtelee, kun jää kiinni osaa kertoa asian juuri niin että itseasiassa ei ole mitään valehdellut.Minä en vain ole osannut kysyä juuri niin laajasti kuin olisi ollut tarpeen. Vastauskin siis koskee vain juuri kysyttyä.

Olemme maksaneet kaikki hänen "entisen elämänsä" velat ja osamaksut pois. Sopineet että uusia velkoja tai osamaksuja ei tehdä. Nyt kuitenkin löysin 2 eri osamaksua jotka piti olla maksettu eikä siis sellaisia osamaksuja pitäisi tulla. Lisäksi uuden hyväksytyn kulutusluoton hakemuksen, rahatkin taitaa jo olla tilillä.

Hän on tottunut entisessä elämässään valehtelemaan ja ilmeisesti hyvällä menestyksellä. Olen hänelle monesti sanonut ettei kohdallani kannata yrittää samaa koska olen hyvin herkkävaistoinen. Mutta en kyllä mielelläni huomauta toiselle asiasta vaan se tulee muuten esille. Ja kun tulee niin riita on valmis hänellä on aina selitys paikallaan ja vetää jostain kumman syystä pitemmän korren. Tärkeimmäksi seikaksi tulee se mistä olen tietoni saanut tai että se on jo vanha juttu, ennen minua otettu velka (vaikka todisteet puhuvat muuta) ja on hän siitä kertonut, minä vaan en muista. Itse kerron kaiken eikä tulisi mieleenikään tehdä jotain tuollaista toisen selän takana. Tai käyttäisi yksin jotain mikä on yhteisesti lahjaksi tullut ja lupaisin vain hankkia tilalle samanlaisen. Ainakin kysyisin luvan voinko tehdä niin jos sattuisi akuutti tarve. Häneltä vaan sellainen unohtui kysyä. Vaikka asiaa sivuuttiin niin ei muistunut mieleen.Harmittaa kun ollaan oltu vasta niin vähän aikaa naimisissa ja on tämä talovelka.

Jos ei olisi tietäisin mitä tekisin vaikka se sattuisikin.

"Minulle on aivan sama miten työbonuksensa käyttää, mihin lomareissuillaan rahaansa laittaa, kenen kanssa on yhteydessä ja kuinka usein jne"

äiti lapselle niin voiko mieheltä odottaa muuta kuin lapsen käytöstä?

Mielestäni olet saanut hyviä neuvoja. Sinua tukevia viestejä voit lukea että näet ettet ole ongelmasi kanssa yksin,. Jos pystyt lukemaan viestit, missä sinun käytöstäsi on hiukan kritisoitu niin niissä olisi opittavaa. Ensimmäiset viestit tukevat nykytilannetta, jälkimmäisissä ehkä ohjeita muutokseen.

Kuinka paljon vitutuksestasi on sitä, että kaipaat miestä kotiin tai mustasukkaisuutta?

Jos miehellä olisi ollut joskus äiti ja isä, jotka eivät olisi hyväksyneet valehtelua ja olisivat opettaneet oikean ja väärän, ei puolison tartvitsisi tätä opettaa enää. Jos miehen isä kerskuu sillä miten hän osaa huolehtia ja järjestellä perheen asiat valkoisin valhein ja totuutta muuntamalla ja äiti katsoo sivusta ja ei sano mitään, niin on aivan selvää, että poika tekee tätä myös. Tätä toimintaa kutsutaan seuraavaksi "mennään sieltä mistä aita on matalin". Sitä kutsutaan myös selkärangattomuudeksi. Valitettavasti tätä toimintaa ei näe pahana sellaiset ihmiset, jotka ovat saaneet kasvatuksen, missä valehteluun kannustetaan ja sen opetetaan olevan perusselviytymiskeino.

Tuollaisten tyrannipihtarivaimojen miesten on pakko valehdella, jos eivät halua riidellä jokaisesta pikku asiasta. Yleensä se nimittäin on niin. Miksi muuten valehtelisi naurettavan pienistä asioista? Muuta itseäsi ja anna miehellesi tilaa hengittää!

Valehtelu johtaa jokaisen tervejärkisen epäluottamuksen tilaan. Tässä tilassa toiseen valehtelevaan osapuoleen ei voi suhtautua, kuin täysipäiseen aikuiseen.

Valehtelu on toimintamalli, joka opitaan lapsena. Lapsi näkee miten isä ja tai äiti selvittää ongelmatilanteita kaunistelemalla, muuttamalla totuutta ja jopa suoranaisella valehtelulla. Jos tämä toimintamalli on ollut vanhemmille hyvin ominainen ja se on johtanut toivottuihin tuloksiin ja lapsi on huomannut tämän, ei ole varmasti vaikeata ymmärtää, miksi lapsi ottaa tämän omaksi strategiakseen.

Valehtelu rikkoo, ei rakenna. Lopulta, jos hyvä tuuri käy, aikuisena tämä "lapsi" saa karvaasti huomata, että kaikki eivät allekirjoita valehtelua hyväksi tavaksi toimia. Silti valitettavasti valehtelijan on hyvin vaikea päästää valehtelusta irti, koska asiat yleensä tuppaavat kääntymään parhain päin elämässä, jos ei möhli ihan perusteellisesti ja hyväuskoisia on helppo höynäyttää. Jopa tämä sinun viestisi on herkemmälle liikaa, koska yrität uskottavasti väittää, että vika on rehellisessä.

On silti ihmisiä, joita sinäkään et kuseta pilipalipuheinesi.

AP:lle sanoisin näin. Jos päätät jäädä ja otat ohjat käsiisi ja taot miehesi päähän valehtelun merkityksen yhteisessä elämässä, et tee helppoa valintaa. On äärimmäisen raskasta lähteä opettamaan aikuiselle ihmiselle oman valehtelunsa syitä jA seurauksia, joudut väistämättä kritisoiduksi: Millä oikeudella sinä pistät itsesi toisen yläpuolelle ja tulet sanomaan, miten aikuisen tulee toimia?! Sinut yritetään murtaa, kuten täällä on tehty. On tärkeää, että kuuntelet itseäsi ja niin onneksi teetkin. Sinulle valehtelu on väärin ja sinun ei tarvitse hyväksyä sitä. Huononnat omaa elämänlaatuasi, jos joustat siinä. Jos päätät, että et enää hyväksy miehesi toimintaa ja jäät, pistät suhteen koetukselle, joudut vahtimaan, koska joudut paljastamaan miehesi. Jos et tee sitä, hän ei opi, koska hän ei jää kiinni muuten. Jos sinulle sanotaan, että toimit vainoharhaisesti, sinulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin myöntää se ja sanot, että et luota. Et voi mitään asialle, koska et luota. Mies joko muuttaa toimintamallejaan, mikä ei edelleenkään palauta automaattisesti luottamustasi. Pikkuhiljaa voit antaa vapautta, mutta et taatusti ole enää sinisilmäinen ja sinun olisi hyvä kertoa tästä miehellesi. Mies tekee itsestään vihollisen valehtelulla ja sillä on pitkäkestoiset seuraukset. Ja mitä muutakaan voi tehdä, kuin pitää vihollinen lähellä, suurennuslasin alla. Et toki halua olla tyhmä.

Voit valita toisinkin. Ja lähdet. Tämä on sinulle helpompi tie. Voit sanoa miehellesi, että et hyväksy hänen toimintaansa, etkä usko muutokseen ja voit myös sanoa miksi et jää hänen luokseen: Et halua, että sinun epäluottamuksesi kääntyy sinua itseäsi vastaan. Tässä on vain se Mutta: miehesi tapaa lapsenne ja silloin he ovat täysin vapaata riistaa ja alttiita valheille. Toivottavasti miehesi ei ole täysi psykopaatti ja valehtele teistä mitään ikävää. Tässäkin, ainut mitä voit ise tehdä, on pitää arvoistasi kiinni. Älä puhu miehestäsi pahaa, mutta ole rehellinen lapsillesi. Lapset valitsevat oman tien ja uskovat mitä uskovat. Mutta ainakin sinä olit rehellinen. JA kyllä menetät paljon, valitset miten vain.

Kolmas vaihtoehto on jäädä suhteeseen nostamatta kissaa pöydälle ja sallia valehtelu ja pistää paha kiertämään. Ja niin lapsesi oppivat valehtelun kultaisen taidon sinun hyväksyvän katseesi alla.

Ihan samoja ajatuksia olen pyöritellyt päässäni ja osan tänne jopa kirjoittanut, aina ne on ammuttu alas. Äsken jäi mies kiinni nettipornon latailusta vaikka sovimme YHDESSÄ että MITÄÄN EI ENÄÄ LADATA- ja tuo sopimus astui voimaan melkein vuosi sitten! Kävin läpi miehen konetta tutkimusmielessä muutenkin ja paljastuihan sieltä muutakin mukavaa (mm. fetissejä joista minulla ei ollut aavistustakaan). Olen miestäni parempi tietokoneen käyttäjä ja hän tietää sen; silti jättää sivuhistoriansa putsaamatta ja jälkensä muutenkin peittämättä.

Tuollaisten tyrannipihtarivaimojen miesten on pakko valehdella, jos eivät halua riidellä jokaisesta pikku asiasta. Yleensä se nimittäin on niin. Miksi muuten valehtelisi naurettavan pienistä asioista? Muuta itseäsi ja anna miehellesi tilaa hengittää!

En anna seuraavaan puoleen vuoteen, siinähän ihmettelee missä mättää, ilmoitan vain etten ole idiootti.

suck lies!

Mun mies kans patologinen valehtelija. En enään usko mihinkään mitä se sanoo, kun puhuu mitä sattuu. Ja sitten se hermostuu kun usein totean että mikähän osa tarinasta oli totta. Mieheni on todella kiltti ja tuntuu siltä että valehtelu syntyy ihan siitä, että mies välttelee kaikkea riitaa. Sanoo asiat niinkuin luulee minun haluavan kuulla. Esim. ostin kengät joita kotona pyysin sovittaan ja sanoi niitten olevan hyvät. Vuoden päästä kysyin, miksi ei niitä pidäkkään kun olisin voinut palauttaa ne. Kävi ilmi että ne oli aivan liian pienet. Ei vaan halunnut loukata minua. Tuo oli sellainen lievä esimerkki.

toisaalta ei mies koko ajan valehtele...mutta tuollainen kiltteys ja riidan välttäminen. Mies on sanonut minulle, että inhoaa riitelyä!