Lue keskustelun säännöt.
Kolmi- ja varsinkin nelikymppiset ensiäidit SÄÄLITTÄÄ
19.12.2005 |
Olette pelkäämisestä kuolleita ettekä anna lastenne tehdä mitään niin, että heistä tulee ylivarovaisia allergisoituneita NÖSSÖJÄ, jotka vaan soittaa pianoa jossain tanan musiikkiopistossa teidän pakottamina. Pidätte niillä pyöräilykypärää ja jarrusukkia päivät pitkät ja suojaatte ne tuhansilla heijastimilla.
Teette lapset vuoden ikäerolla tai mikä vielä säälittävämpää - saatte kaksoset hedelmöityshoidolla. Aina kun näen kaksosia näillä ikälopuilla äideillä olen aivan varma, että luomuna ei ole lasta saatu, kun ei ole tarpeeksi ajoissa hommaan ryhdytty, kun on ollut niin kiire saada AUTO ja TALO ja kaikenkorvaavat VAUVA- ja muut vakuutukset. On se oma napa niin tärkeä!
Kannattiko lykätä lastentekoa noin helvetin myöhäiseksi? Oletteko ajatelleet kuinka helkkarin vanhoja itse olette sitten kun lapsenne saavat lapsia? Ja nykyisellä EI SAA TEHDÄ SITÄ eikä tätä ja varo sitä ja tätä - pelkäämiseen opettavalla kasvatusasenteellanne lapsenne tekevät itse omia muksuja vasta viiskymppisinä JOS SITTENKÄÄN.
Valvottaako, mitä? Onko rankkaa? Väsyttääkö? Mua ei, joten HAHHAHHAA!!!
-24 vuotias
Kommentit (144)
mutta ikä-äitien lapsista tulee menestyjiä, tutkittu juttu. Ehkä noi jarrusukat on siihen syynä;?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka sai yli 40-vuotiaana lapsen, vauva syntyi pahasti etuaikaan, ja tällä hetkellä on vaikeasti psyykkisesti häiriintynyt 10-vuotias. Ei auttanut et äiti oli yli 40.
No, 30-vuotialla ehka enempi henkisia valmiuksia olla aitina kuin 24-vuotiaalla, jonka kaikki ap:n kirjoituksesta huomasimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ykkösen kans, nuorempana jaksaa :)
AP ei taida tietää että lapsen hankintaan tarvitaan myös mies ja kaikki kun ei löydä sitä elämänsä miestä heti 2-kymppisinä.
Me yli 3-kymppiset äidit ollaankin saatu viettää nuoruutemme mennen ja tullen niinku itteään lystää, on bailattu ja opiskeltu ja saatu hyvät työpaikat.
Nyt meillä on varaa tarjota lapsillemme taloudellisesti turvallinen lapsuus ja mikä parasta, nyt voi hyvillä mielin rauhottua jo perhe-elämään ja hyvin ansaittu tauko työelämästä on tervetullutta.
Meillä ei ole tarvetta kiukutella täällä tämmöisestä aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurempi osa (ei siis toki kaikki) tuntemistani tweenyäideistä (äidiksi 20-25-vuotiaana) jaksaa toki valvoa, mutta ei viitsi olla lapsen kanssa kotona vaan lykkää ne heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen tarhaan - kun taas ikä-äidit malttavat viettää lapsen kanssa kiireettömiä kotipäiviä, jolloin lapsestakin tulee tasapainoisempi. Ikä-äidit viitsivät nauttia lapsesta, leikkiä hänen kanssaan ja tehdä taloudellisia uhrauksia lapsen parhaaksi.
Nih!
t. äidiksi 32-vuotiaana
äitejä joilla hyvät mahdollisuudet tarjota lapselle hyvinvointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Humputtelin ympäri maailmaa kavereiden kanssa ja nautin vapaudesta. En todellakaan istunut tähän aikaan kotona keskustelemassa virituaali-ihmisten kanssa.
Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, että olen rillutteluni rillutellut ja sen verran kokenut, että omia vau miten ihmeellistä kokemuksia ei enää useinkaan tule vastaan. En myöskään mieti, että mä haluun... Tilalla on aito toisen ihmeistä nauttiminen ja mä haluun antaa fiilis.
Ei se, että on vanha tarkoita sitä, että on väsynyt :). Mutta se, että on elämänkokemusta opettaa myös kärsivällisyyttä ja lapsen kanssa jaksaa leikkiä tuntitolkulla, vaikka keikki on pelkkää helistimen heilutusta, sillä TV ym. hömpötykset ei enää kiinnosta.
Kokemus on myös opettanut, että heijastimella varustettu lapsi näkyy paremmin ja mitä useampi heijastin sitä paremmin ne näkyy. Iän myötä tulee myös kyky ihailla lapsen haparoivaa pianonsoittoharjoittelua jopa niin paljon, että sitä kuuntelee mieluumin kuin rap-musiikkia ;). Kokemus myös opettaa, että pipo kanattaa pitää päässä ettei palele ja että itse pitää ottaa omasta elämästä vastuu ja nauttia siitä eikä lastenlasten elämästä.
Kun lapseni tekee lapsen ollessa 30+iässä olen vetreä 70-kymppinen ja teen mitä haluan, sillä lapseni on vastuuntuntoinen ja huolehtii itse omasta jälkikasvustaan kunnioittaen minua isovanhempana. Ensimmäisen lapsenlapsen syntyessä en pode keski-iän kriisiä tai 50-kympin villitystä koittaen tavoitella kadotettua nuoruutta, sillä olen nuoruudessani kokenut sen mitä halusin ja tulevaisuudessakin voin nauttia ikäiselleni sopivista asioista.
Taloudellinen turva on just sitä että teillä on LIIKAA rahaa ja lapsenne syntyvät kultalusikka suussa. Lapsilisät menee suoraan säästötilille ja niillä lapsi sitten saa pesämunan opiskeluja varten ettei tartte ottaa opintolainaa ja sitä rataa
hajotkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Taloudellinen turva on just sitä että teillä on LIIKAA rahaa ja lapsenne syntyvät kultalusikka suussa. Lapsilisät menee suoraan säästötilille ja niillä lapsi sitten saa pesämunan opiskeluja varten ettei tartte ottaa opintolainaa ja sitä rataahajotkaa
Vierailija:
Taloudellinen turva on just sitä että teillä on LIIKAA rahaa ja lapsenne syntyvät kultalusikka suussa. Lapsilisät menee suoraan säästötilille ja niillä lapsi sitten saa pesämunan opiskeluja varten ettei tartte ottaa opintolainaa ja sitä rataahajotkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nauraa vedet silmissä ja jatkaa kieriskelyä rahakasoissani!
t: 34-vuotias taaperon äiti (jolla siis *oikeasti* on erittäin hyvät tulot, kiitos ennen lasta hankittujen tutkintojen ja työkokemuksen)
Tarhaan lapsensa liian pieninä (alle 3) heittävät juuri nämä työelämässä jo asemaa hankkineet kolmikybäset URAäidit, jotka pelkäävät putoavansa kelkasta ja joille kotihoidontuelle jääminen on niin hirveä kauhistus, etteivät todellakaan voi jäädä kotiin näistä iän ikuisista " taloudellisista syistä" eli liian pieni lapsi tarhaan saamaan tauteja ja istumaan yksin syöttötuoliin itkemään, kun ei ole ketään ottamassa syliin.
Säästä muuten se, niin voit lukea sen vaikka kun olet 35-40 vuotias. Voin vannoa, että alkaa posket punoittaa häpeästä. Onneksi tunnen monta ihan järkevääkin 24-v. äitiä, muuten kyllä ton sun tekstisi myötä katoaisi usko tuohon sukupolveen ihan täysin.
Ihminen tekee itse omat valintansa. Joku haluaa opinnot päätökseen ja hyvän taloudellisen tilanteen, ennenkuin tekee lapsia. Ihan järkevä päätös. Joku on esim. tuosta 24-vuotiaasta asti halunut lasta, mutta tulee raskaaksi vasta 32 v (kuten minä). Joku toinen löytää sen elämänsä miehen vasta 35 v. Pitäsikö sellaisen naida naksauttaa jonkun tuntemattoman kanssa, jotta varmasti saisi lapsen viimeistään 25 v? Toivottavasti ei, koska JÄRKEVÄÄ on se, että lapsella on myös hyvä isä.
Onneksi kaikki eivät tee lapsia kesken opintojen yms. ja heittäydy tukien varaan. Onneksi jotkut taas tekee senkin, jotta on myös nuoria äitejä. Näin pysyy homma tasapainossa.
Pääasia, että on kypsä vanhemmuuteen. Eli ei teen lapsia niin nuorena, että käytännössä lapsi/lapset elävät puolet ajasta mummolassa (tätäkin näkee paljon) ja tekee lapsia vakaaseen ja vakiintuneeseen suhteeseen. Sama silloin minkä ikäinen on.
Miten olet saanut koneen käyttöösi Ap? Sossuko maksoi?
Minä puolestani ajattelen sinun kirjoituksestasi niin, että säälin
lapsiasi. Melko ahdas maailmankatsomus on evääksi kun sinun
lapsenasi kasvaa. Mietin, oletko todella 24-v. Taitaa vaan joku
murkku höpötellä siellä koulupäivän jälkeen.
T. 27-vuotias
Kateutta taitaa olla enemmän kuin sääliä ap:lla...
lapsensa hoitoon kun on pakko mennä töihin kun se on TALOUDELLISESTI KANNATTAVAMPAA.
Nuoremmat taasen ovat kotona koska osaavat elää käytettävissä olevilla (ehkä vähäisemmillä varoilla) eikä ole pakko olla tienaamassa.
Jos 2 aikuista ovat esim 10 vuotta eläneet molemmat hyvillä tuloilla on aika iso muutos jäädä kotihoidontuelle kun toinen saakin enää pari satkua. Lapsi vaan hoitoon ja tienaamaan. Ja sitten nämä ostelevat oman tunnon tuskissaan kalliita haalareita ym. että voivat osoittaa välittävänsä lapsesta jonka ovat nakanneet hoitoon.
Etkö keksinyt mitään omaperäistä?